Hallituksen tulee mahdollistaa rahoituksella ammatillisen koulutuksen pitkäjänteiset henkilöstöinvestoinnit

12.08.2019

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE pitää tärkeänä, että valtion rahoituksen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön palkkaamiseksi tulee olla pitkäjänteistä.

Budjettiriihikannanotossaan AMKE vaatii:

  • Opettajien ja muun henkilöstön palkkaamiseen liittyvä valtionrahoitus tulee olla pitkäjänteistä ja tästä syystä sidottu ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen.
  • Rahoituksen tulee perustua koulutuksen järjestäjän tarpeesta lähtevään opetushenkilöstön resurssointiin. Monilla koulutuksen järjestäjillä tämä tarkoittaa nykyisten opetus- ja muun henkilöstön työresurssien lisäämistä.
  • Kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat joutuneet rahoitusleikkausten kohteeksi, myös lisärahoitus tulee kohdistaa tasapuolisesti koulutuksen järjestäjille.
  • Ammatillisen koulutuksen krooninen rahoitusvaje on 100 M€ vuositasolla. Tulevaisuusinvestointien lisäksi perusrahoitusta tulee nostaa vähintään 60 M€. 

Ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoituksesta on vuositasolla leikattu yli 300 M€. Tämä on pakottanut ammatillisen koulutuksen järjestäjät sopeuttamaan toimintaansa. Myös opetus- ja muun henkilöstön määrää on jouduttu vähentämään.

Hallitusohjelmaan kuuluu 235 miljoonan euron ”tulevaisuusinvestointi” ammatillisen koulutuksen opettajiin. Tästä ensimmäiset 20 miljoonaa on tarkoitus jakaa koulutuksen järjestäjille tämän syksyn toisen lisätalousarvion yhteydessä. Loput rahasta jaetaan vuosina 2020-2023. Rahoitusta voidaan kuitenkin käyttää viiden vuoden ajan.

Rahoitus on määritelty tämän syksyn osalta harkinnanvaraiseksi valtionosuudeksi. AMKEn toimitusjohtaja Veli-Matti Lampun mukaan tämä ratkaisu on jatkossa kestämätön.

- Koulutuksen järjestäjien tulee voida luottaa siihen, että rahoitustaso säilyy samana koko kolmivuotiskauden, jotta voidaan tehdä kestävää henkilöstöpolitiikkaa. Rahoitus tulee jakaa osana laskennallista perusrahoitusta ja sen tasoa tulee nostaa lisäämättä opiskelijavuosien määrää, jotta opiskelijakohtainen rahoitus nousee, Lamppu sanoo.

Lamppu painottaa myös, että rahoituksen tulee olla tasapuolista kaikille ammatillisen koulutuksen järjestäjille.

Rahoituksen tulee mahdollistaa koulutuksenjärjestäjäkohtaisista tarpeista lähtevät investoinnit

Tulevaisuusinvestointi on kirjattu kohdistettavan ammatillisen koulutuksen opettajiin. Koulutuksen toteuttamiseen ja ylläpitoon tarvitaan opettajien lisäksi myös opiskelijahuoltoa ja opiskeluprosesseja ylläpitävää henkilöstöä, jonka merkitys on kasvanut erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden määrän lisääntyessä ja oppimisympäristöjen digitalisoituessa.

Osalla koulutuksen järjestäjistä on tarve palkata lisää opettajia. Ammattiopisto Liven rehtori Sirpa Lukkalan mukaan merkittävällä osalla tarve kohdistuu kuitenkin nykyisen opetushenkilöstön resurssien palauttamiseen.

- Rahoituksen tulee perustua koulutuksen järjestäjän tarpeesta lähtevään opetushenkilöstön resurssointiin. Rahoituksella tulee voida palkata myös opetusta tukevaa henkilöstöä, Lukkala painottaa.

Ammatillisen koulutuksen rahoituksen tulisi seurata opiskelijamäärän kehitystä

Vuosien 2012-18 välisenä aikana opiskelijamäärät ovat kasvaneet yli 16 prosenttia eli n. 50 000 opiskelijalla. Lisäksi koulutuksen järjestäjille on investointitarpeita tilojen ja teknologian modernisoimiseksi. Tarpeet kasvavat nopeammin kuin niihin kohdistettavat resurssit.

AMKEn kannanotto