Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Yhteystiedot

Lausunnot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry pitää muutoksia kannatetavina, mutta
riittämättömänä vastaamaan uudistuneen ammatillisen koulutuksen lain aiheuttamia
muutostarpeita.

Lue lausunto tästä

Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2018 käsittelee laaja-alaisesti tasa-arvolain toteutumisesta työelämässä, koulutuksessa ja laajemmin yhteiskunnassa.

AMKE ry haluaa tasa-arvovaltuutetun kertomuksesta nostaa esiin monien ammattien sukupuolittuneisuuden ja nuorten oppimisvalmiuksien puutteet.

Lue lausunto tästä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE pitää viitekehyksen laajentamistyöryhmän loppuraportin esityksiä kokonaisuudessaan kannatettavina. 

Työryhmän määrittelemät kriteerit koskien osaamiskokonaisuuksien osaamisperusteisuutta, säädösperustaa, tehtävää, vakiintuneisuutta, tunnettuutta sekä osaamiskokonaisuuksien laajuutta muodostavat selkeän lähtökohdan arvioida osaamiskokonaisuuksien sijoittamista viitekehykseen. Tämä on tärkeää päätöksenteon läpinäkyvyyden kannalta.
 

Lue lausunto tästä

AMKE pitää esityksen tavoitteita ja ehdotuksia pääosin kannatettavina.

Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta keskeistä on, että eHOKS-palveluun tallennettavat tiedot ja tietojensaantioikeudet opiskelijaa koskevissa asioissa on määritelty mahdollisimman selkeästi. Rekisterinpitäjänä koulutuksen järjestäjä vastaa tietojen ajantasaisuudesta ja oikeellisuudesta.

Lue lausunto tästä

AMKE pitää hyvänä, että koulutusvaihtoehtojen rinnalle nostetaan koevaihtoehto. Lisäksi pidämme hyvänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö edelleen myöntää luvan ammatillisen koulutuksen järjestäjille kuljetusalan perustason koulutukseen. Osaamisperusteisuuden vahvistuminen liikenteen ammattipätevyyksien suorittamisessa on jo osa ammatillista koulutuksen osaamista.

Lue lausunto tästä

AMKEn mukaan asetusmuutos ei ratkaise ns. SORA-alojen soveltuvuus- tai soveltumattomuusongelmia. AMKE pitää hyvänä esitystä koulutuksen järjestäjien vapaaehtoisuudesta ottaa käyttöön pääsy- ja soveltuvuuskokeita.  

Muutosesitys asettaa koulutukseen hakijat eri arvoiseen asemaan, koska esitetty muutos koskisi vain kevään yhteisvalintaa, ei jatkuvaa hakua tai työvoimakoulutusta. Muutoksen tulisikin koskea kaikkia hakuväyliä hakijoiden yhdenvertaisuuden takia.

Lue lausunto tästä

AMKE ry pitää varhaiskasvatusasetuksen muutosesitystä myönteisenä osoituksena tunnustaa ammatillisen koulutuksen tuottamaa monipuolista varhaiskasvatusosaamista sekä keinona parantaa työllisyyttä. Muutosesitys korjaisi nykyisiä tiukkoja kelpoisuusvaatimuksia.

Lue lausunto tästä

AMKE ei kannata ehdotusta, jonka mukaan ylioppilastutkintoa suorittavan kokelaan olisi suoritettava viisi koetta.

Lue lausunto tästä

AMKE kannattaa

  • Tilauskoulutuksen laajentamista koskemaan ETA-alueen kansalaisia
  • Korkeakoulujen erillishakua, mutta korostaa, että ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita opiskelijoita tulee kohdella tasavertaisesti erillishakua toteutettaessa
  • Opiskelijan siirtymistä korkeakoulun sisällä toiseen tutkintoon
    • AMKE haluaa kiinnittää huomiota myös siihen, että erityisesti korkeakoulusta toiseen siirryttäessä ei suoritetuttuja opintoja tunnusteta riittävästi.

AMKE ei kannata

  • esitystä ylemmän ammattikorkeakoulutkinnon hakukelpoisuudesta sen kaltaisena kuin se on nyt esitetty.
Lue lausunto tästä

Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on lakisääteinen velvoite osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen ammatillisessa osaamisessa. AMKE pitää tärkeänä, että maahanmuuttajien osaaminen pystytään hyödyntämään tehokkaasti ohjauksen ja työllistämisen palveluissa.

Lue lausunto tästä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE kannattaa esitystä pienituloisten perheiden lukio tai
ammatillisen koulutuksen opiskelijoille maksettavasta opintotuen oppimateriaalilisästä.

Lue lausunto tästä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry pitää selontekoa uuden teknologian hyödyntämisestä tärkeänä yhteiskunnallisen kehityksen kannalta. Tarvittavan tiedon tulee olla käytettävissä päätöksenteon eri tasoilla. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien näkökulmasta keskeisimmät tietolähteet ja -palvelut ovat KOSKI-palvelu, kehitteillä oleva eHOKS-palvelu, Opintopolku -palvelu, opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen sekä Tilastokeskuksen koulutustiedot. 

Lue lausunto tästä

AMKE ry kannattaa ehdotusta siltä osin, kuin se koskee vanhempien tulojen vaikutusta opintorahan perusmäärään ja asumislisään. AMKE ry:llä ei ole kantaa ehdotukseen apurahojen huomioonottamisesta opintotuessa. 

Lue lausunto tästä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE vastustaa ehdotusta, jonka mukaan ylioppilastutkintoa suorittavan kokelaan olisi suoritettava viisi koetta.

Kaksoistutkinnon suorittaminen on vaativaa. Ehdotettu viiden kokeen rakenne nostaisi varmasti monella opiskelijalla kynnyksen liian korkeaksi suorittaa ammatillisen koulutuksen lisäksi ylioppilastutkinto. Kaksoistutkinnon suorittajien määrä kääntyisi laskuun.

Lue lausunto tästä

AMKE kannattaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain muuttamista siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon julkisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palveluntuottajien tulisi ottaa sosiaali- ja terveysalan ammatillisia tutkintoja sekä ammattikorkeakoulututkintoja suorittavia opiskelijoita harjoitteluun ilman erillistä korvausta.

Lue lausunto tästä
  • Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen selvästi perustutkintoja alhaisempia rahoituskertoimia tulisi tarkistaa, jotta niiden toteuttaminen olisi koulutuksen järjestäjän näkökulmasta taloudellisesti houkuttelevaa.
  • Ammatillisella koulutuksella on työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Tässä onnistuminen edellyttää, että tutkimuksen ja kehittämisen näkökulma tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi ammatillista koulutusta.
  • Tutkimus- ja innovaatiorahoitus on mahdollistettava ammatilliselle koulutukselle.
  • AMKE esittää vähintään 10 prosentin korotusta ammatillisen koulutuksen valtionosuuksiin kasvaviin koulutustarpeisiin vastaamiseksi.
  • Pienten ja lyhytkestoisten hankkeiden rahoittamisen sijaan opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi koota ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeita riittävän suuriksi ja pitkäkestoisiksi kokonaisuuksiksi.
  • AMKE esittää, että osana reformin toimeenpanon tukemista suunnattaisiin hankerahoitusta keskijohdon työn tukemiseen ja osaamisen kehittämiseen.
  • AMKE esittää, että KOSKI-järjestelmään laaditaan kiireesti koulutuksen järjestäjille koontiraportteja heidän palveluun viemistään tiedoista
Lue lausunto tästä

Talousarviossa esitetyillä resurssilla ammatillinen koulutus ei kykene toteuttamaan sille asetettuja tehtäviä. Ammatilliseen koulutukseen tarvitaan merkittäviä taloudellisia lisäresursseja, jotta se pystyy vastaamaan kaikkiin sille asetettuihin tehtäviin.

AMKE ry esittää vähintään kymmenen prosentin korotusta ammatilliseen koulutukseen suunnattuun määrärahaan.

Lue lausunto tästä

AMKE pitää tiedonhallinnan uudistuksen yleisiä tavoitteita pääosin hyvinä. Lakiesitys on uitenkin vaikeasti hahmottuva. Esitys on osin hyvin yleisluonteinen, osin taas liian yksityiskohtainen. Esityksen taloudellisia vaikutuksia ammatillisen koulutuksen järjestäjille on mahdotonta arvioida luotettavasti ja kattavasti.

Lue lausunto tästä

AMKE pitää tärkeänä esitystä, että englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittaminen olisi yhdenvertaisesti mahdollista sekä lukiokoulutuksen opiskelijalle, että ammatillisen perustutkinnon opiskelijalle, joka suorittaa opintonsa pääasiassa englanninkielellä. Englanninkielisen ylioppilastutkinnon voisi lisäksi erityisestä syystä suorittaa henkilö, jolla rehtori katsoo olevan riittävät kielelliset edellytykset englanninkielisen tutkinnon suorittamiseen.  

Lue lausunto tästä

AMKE pitää esityksen tavoitteita ja ehdotuksia pääosin kannatettavina. Ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon laajentaminen opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan kuuluvilla tiedoilla sekä tiedoilla muusta ammatillisesta koulutuksesta tukisi vuoden alussa voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen lain toimeenpanoa.

Lue lausunto tästä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry pitää hyvänä esitystä oppimateriaalilisästä lukio- tai ammatillisen koulutuksen alle 20-vuotiaalle pienituloisen perheen opiskelijalle. On kannatettavaa, että oppimateriaalilisä kohdennetaan sitä ensisijaisesti tarvitseville eli heikoimmassa taloudellisessa asemassa oleville opiskelijoille.

Lue lausunto tästä

AMKE ei kannata asetusluonnoksen mukaista kelpoisuusehtojen tiukkaa määrittelyä. Työnantajalla tulee olla laajempi mahdollisuus palkata sopivia henkilöitä erilaisiin varhaiskasvatuksen tarpeisiin. Esimerkiksi hoidon ja hoivan osaamista voidaan joissakin yksiköissä tarvita jopa nykyistä enemmän. Varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteesta tulee tällä asetuksella erittäin säädelty, eikä se mahdollista paikallisten tarpeiden eikä henkilöstön saatavuuden realistista huomioimista. AMKEn näkemyksen mukaan asetuksen peruslähtökohta on siis väärä.

Lue lausunto tästä

Ammattipätevyyden suorittamisen moninaistaminen ei saa keventää ammattiosaamisen vaatimusta. Mikäli muutoksen tavoitteena on vain hakea nopeaa ja edullisempaa mahdollisuutta päästä kuljettajaksi, on vaarana liikenneturvallisuuden vaarantuminen ja soveltumattomien siirtyminen alalle. AMKE muistuttaa myös, että pelkkä ammattipätevyys ei anna riittävää osaamista monipuolisissa logistiikka-alan tehtävissä toimimiseen.

Lue lausunto tästä

Esitetty muutos on luonnollinen seuraus jo päätetyistä tutkintorakenteen muutoksista, tutkintojen
yhdistämisestä sekä osaamisalojen aiempaa laajemmasta käytöstä. AMKE tukee tehtäviä muutoksia.
Koemme myös, että lakimuutokset perustelut opiskelijan oikeusturvasta ja tarpeettoman sääntelyn
välttämisestä ovat relevantteja ja oikeita.

Samalla AMKE huomauttaa, että opiskeluun soveltumattomuuden eli nk. SORA-alojen ja -tutkintojen
kokonaistarkastelun tarve on ilmeinen.

Lue lausunto tästä
  • Ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosikohtaista rahoitusta on korotettava ja indeksijäädytyksistä luovuttava
  • Ammatillisen koulutuksen rooli innovaatiojärjestelmässä on tunnistettava ja toinen aste otettava mukaan innovaatiorahoituksen kumppaniksi
  • Koulutusjärjestelmän rahoituksen kokonaisuus on arvioitava hallinnonalat ylittäen
Lue lausunto tästä

AMKE allekirjoittaa selvityshenkilön johtopäätöksen, että erityisesti toisen asteen ja ammattikorkea-koulutasoisen koulutuksen merkitys on seutukaupungeille suuri. Johtopäätöksestä seuraavat selvityshenkilön konkreettiset toimenpide-ehdotukset kuitenkin puuttuvat. Seutukaupunkien kilpailukyvyn vahvistaminen sekä alueiden elinkeinoelämän kasvun tukeminen yhteistyössä vaatii sekä kulttuurisia että käytännöllisiä toimia.

Lue lausunto tästä

Pykälässä esitetään varhaiskasvatuksen henkilöstön rakenteeseen merkittäviä muutoksia, joita Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry ei sellaisenaan tue. Lakiluonnoksessa tai sen taustalla olevissa selvityksissä ei tunnisteta ammatillisen toisen asteen suorittaneiden kasvatuksen, ohjauksen ja varhaispedagogiikan osaamista eikä ammatillisten tutkintojen 1.8.2018 voimaan astuvia, uudistuneita ammattitaitovaatimuksia. Samalla se jättää huomioimatta lapsiryhmien varsin monenlaiset hoivan ja kasvatuksen tarpeet.

Lue lausunto tästä

AMKE pitää tärkeänä selvityshenkilöiden esitystä, että englanninkielellä opiskeleville ammatillisen koulutuksen opiskelijoille tulee yhdenvertaisesti tarjota mahdollisuutta kahden tutkinnon eli ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Kaksoistutkinnon merkityksen ja laajuuden vuoksi kehittämistyön tulee olla samanaikaista. 

Lue lausunto tästä

Lausunnossaan AMKE:

  • esittää, että opiskelijapalautteen kerääminen aloitetaan siinä vaiheessa, kun KOSKI-järjestelmä toimii prosessia ja tunnistautumista tukevana järjestelmänä. Tämä edellyttää asetuksen voimaantulon siirtämistä.
  • esittää, että opiskelijapalautteen keräämisen toimivuutta ja kohdentumista arvioidaan kokonaisuutena vuonna 2020.
  • ei yhdy asetuksen vaikuttavuuden arviointiin, vaan toteaa, että kyseessä on merkittävä koulutuksen järjestäjien lisätehtävä.
Lue lausunto tästä

AMKE ry pitää lukiouudistusta oikeansuuntaisena. Uudistuksen vaikuttavuutta vähentää kuitenkin se, että toisin kuin ammatillisen koulutuksen uudistuksessa, rahoitusjärjestelmään ei ainakaan tässä vaiheessa tehty muutoksia.

Lue lausunto tästä

AMKE esittää uusina toimenpiteinä

  • valmisteltavaksi ”roskapankkia”, johon koulutuksen järjestäjiltä ja mahdollisesti muiden julkisten palvelujen tuottajilta tarpeettomaksi jääviä kiinteistöjä voitaisiin siirtää,
  • että myös julkista palvelutuotantoa järjestävät yksityisoikeudelliset koulutuksen järjestäjät ja heidän tilansa huomioidaan Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmassa,
  • osana opiskelija-asumisen kokonaisuutta ja koulutuksen aidon saavutettavuuden turvaamista tulee varmistaa koulutuksen järjestäjien mahdollisuus pitää kunnossa opiskelija-asuntoloita,
  • että yhteistyötä tiivistetään erityisesti Rakentamisten ympäristön ennakointifoorumin kanssa ja varmistetaan näin alan ammatillisen koulutuksen tutkinnonperusteiden vastaavuus ajankohtaiseen tarpeeseen ja uusimpaan tietoon.
Lue lausunto tästä
  • AMKE ei kannata asetusluonnokseen sisältyviä kelpoisuusehtojen kiristyksiä.
  • AMKE esittää, että sosiaali- ja terveysalan opettajien kelpoisuusehdot yhdenmukaistetaan muiden alojen opettajien kelpoisuusehtojen kanssa tai vaihtoehtoisesti tutkintoluetteloa on karsittava olennaisesti vastaamaan otsikon määrittelyä.
  • AMKE kannattaa esitettyjä siirtymäsäännöksiä pienin täydennyksin.
Lue lausunto tästä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry kannattaa työsopimuslain, kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain sekä valtion virkamieslain muuttamista siten, että työnantaja voisi jatkossa tehdä oppisopimuksen lisätyön tarjoamisvelvoitteen ja takaisinottovelvollisuuden estämättä.

Lue lausunto tästä
  • AMKE kannattaa esitettyjä lakimuutoksia, jotka ovat pääosin teknisiä.
  • AMKE vaatii, että opiskelijahuollon palveluiden rahoituksen riittävyyttä seurataan.
  • AMKE edellyttää, että ammatillisen koulutuksen oppilas- ja opiskelijahuollon rajapintoihin sekä siltapalveluiden tarpeeseen kiinnitetään erityistä huomiota.
Lue lausunto tästä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry pitää tärkeänä, että keinoja opetuksen ja koulutuksen
järjestäjien kielivalikoiman laajentamiseksi ja suomalaisten kielitaidon monipuolistamiseksi etsitään
aktiivisesti. 

Lue lausunto tästä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry kannattaa esitystä varainsiirtoverolain muuttamisesta tavalla, joka mahdollistaa ammatillisen koulutuksen järjestäjän koulutuskäytössä olevien kiinteistöjen luovuttamisen ilman varainsiirtoveroa, kun koulutuksen järjestäjät yhdistyvät. Pidämme myös hyvänä, että verovapaus mahdollistaa kiinteistöjen luovuttamisen koulutuksen järjestäjän omistukseen tulevalle kiinteistöyhtiölle.

Lue lausunto tästä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry tukee esitystä 75 euron huoltajakorotuksesta opintorahaan. Korotukseen olisi oikeus opintorahaa saavalla alaikäisen lapsen huoltajalla.

Lue lausunto tästä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry kannattaa arvonlisäverolain 30 pykälän sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 i pykälän muuttamista esitetyllä tavalla.

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset ulottuvat koulutuksen organisointiin vaikuttaen mm. tilatarpeisiin. Osa koulutuksen järjestäjistä toimii omissa tiloissa ja osa vuokratiloissa. Erilaiset koulutuksen järjestäjät tekevät tilaratkaisujaan toimintansa vaatimusten mukaisesti. On tärkeää, että rahoitusjärjestelmä ja verotus kohtelevat näitä ratkaisuja mahdollisimman yhdenmukaisesti.

Lue lausunto tästä

AMKE ry kannattaa esitystä varainsiirtoverolain muuttamisesta tavalla, joka mahdollistaa ammatillisen koulutuksen järjestäjän koulutuskäytössä olevien kiinteistöjen luovuttamisen ilman varainsiirtoveroa, kun koulutuksen järjestäjät yhdistyvät. Pidämme myös hyvänä, että verovapaus mahdollistaa kiinteistöjen luovuttamisen koulutuksen järjestäjän omistukseen tulevalle kiinteistöyhtiölle.

AMKE muistuttaa, että monet ammatillisen koulutuksen järjestäjät ylläpitävät myös vapaan sivistystyön oppilaitoksia, lukioita tai peruskouluja. Eräissä tapauksissa tilat voivat olla samanaikaisesti ammatillisen koulutuksen ja muiden mainittujen koulutusmuotojen käytössä. Mahdollisuuden varainsiirto-verottomuuteen on koskettava myös tällaisia tiloja.

Lue lausunto tästä

Tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa kokoaa ansiokkaasti yhteen Suomessa viime vuosina käytyä keskustelua työn ja työmarkkinoiden tulevaisuudesta teknologioiden kehittyessä nopeasti. Selonteon merkittävin havainto on, että työ ei enää jatkossa ole pääväylä yhteiskuntaan kiinnittymiseen. Tämän pitäisi johtaa suuriin muutoksiin työmarkkinoille välittömästi (ammatillinen ja korkeakoulutus) tai välillisesti (perusopetus ja lukio) valmistaviin koulutuksiin.

AMKE korostaa, että työnmuutos ei ole tulossa, vaan se tapahtuu koko ajan.

Lue lausunto tästä

Ammatillisen koulutuksen reformi tuo lausunnolla olevat yhteiset ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat selkeästi kaikkien perustutkinto-opiskelijoiden ulottuville. AMKE esittää, että nämä valinnaisuudet ulottuisivat myös ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittamiseen.
 
Työelämälähtöisyys on huomioitu hyvin kaikissa tutkinnon osissa niin, että ne ovat työelämässä hyvin toteutettavia ja arvioitavia. Näkemyksemme mukaan esitetyt arviointikriteerit ovat opiskelijoille hyvin vaativia.

Lue lausunto tästä

AMKE on lain ja asetuksen käsittelyvaiheessa kritisoinut yhteisten tutkinnon osien sisällön määrittämistä asetustasolla osa-alueittain. Näkemyksemme mukaan muotoilu estää ja hidastaa yhteisten tutkinnon osien pedagogista ja sisällöllistä kehittämistä. Nyt lausunnolla olevissa perusteissa näkyy selkeästi ongelma, joka tästä silppumaisuudesta seuraa. Tutkinnon osien osa-alueista ei kaikilta osin muodostu ehyitä kokonaisuuksia ja sinänsä tärkeät yksittäiset taidot saattavat jäädä oppimispolussa irrallisiksi. Erillisyyttä aiheuttaa myös arviointi osa-alueittain.

AMKE toivoo, että erityistä huomiota kiinnitettäisiin tutkinnon osien osa-alueiden rajapintoihin sekä osa-alueita läpäiseviin horisontaalisiin osaamistarpeisiin. Tällaisia ammattilaisen sivistykseen kuuluvia osaamisalueita ovat esimerkiksi viestintä, medialukutaito, vuorovaikutustaidot sekä monikulttuurisuus ilmiönä.

Lue lausunto tästä

AMKE muistuttaa, että ammatillisen koulutuksen rahoitus on supistunut vuodesta 2013 lähtien, ja uuden rahoituslain mukaisia indeksikorotuksia on luvassa aikaisintaan vuonna 2020. Kuntaliiton mukaan reformin tuomat lisätehtävät aiheuttavat jopa 80 miljoonan euron lisäkustannukset koulutuksen järjestäjille.

Lue lausunto tästä

Talousarvioesityksen mukaisesti ammatillisen koulutuksen rahoitus on vuonna 2018 noin 15 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2017. Tämä johtuu mm. nuorten aikuisten osaamisohjelman vähittäisestä alas ajamisesta (-20 M€) ja oppisopimuskoulutuksen määräaikaisen rahoituksen (-15 M€) päättymisestä. OKM:n hallinnonalalla näkyy lisäyksenä työvoimakoulutuksesta siirtyvä 50 M€, mikä on jo aiemmin käytetty koulutukseen toisen hallinnonalan kautta. Kyse ei ole uudesta rahoituksesta.

Nuorten aikuisten osaamisohjelman ja oppisopimuskoulutuksen lisärahoituksen supistuminen vähentävät koulutustarjontaa. AMKE on huolissaan työvoimakoulutuksen ja maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta.

Lue lausunto tästä

Tavoitteena tulee olla, että koulutuksen järjestäjillä on tulevaisuudessa vain yksi virallinen tietovaranto, jonka kautta kaikki tiedonsaantiin oikeutetut tahot saisivat tehtäviensä hoitamiseksi tarvitsemansa tiedon.

Valtakunnallisen opinto- ja tutkintorekisterin yhteys ammatillisen koulutuksen järjestäjän saamaan rahoitukseen on keskeinen

Lue lausunto tästä
  • AMKE kannattaa esitettyjä lakimuutoksia, jotka ovat pääosin teknisiä
  • AMKE vaatii, että opiskelijahuollon palveluiden rahoituksen riittävyyttä seurataan
  • AMKE edellyttää, että oppilas- ja opiskelijalain uudistaminen maakunta- ja sote-lakien kanssa yhteensopivaksi aloitetaan pikaisesti
Lue lausunto tästä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry tukee esitystä 75 euron huoltajakorotuksesta opintorahaan. Korotukseen olisi oikeus opintorahaa saavalla alaikäisen lapsen huoltajalla.

Lue lausunto tästä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry tukee ehdotusta, että lisäpisteitä annettaisiin hakijoille, jotka ovat suorittaneet perusopetuksen oppimäärän tai valmentavan koulutuksen ammatilliseen perustutkintokoulutukseen hakeutumisvuonna tai sitä edellisenä vuonna.

Lue lausunto tästä

Ammatillisen osaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry pitää tärkeänä, että ammatillista tutkintorakennetta koskevaa sääntelyä selkeytetään ja kevennetään. 

Lue lausunto tästä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry esittää, että riippumatta hakuväylästä hakutulokset tulisi aikatauluttaa siten, että kaikilla hakijoilla olisi tieto koulutuspaikasta juhannukseen mennessä. Tämä on sekä opiskelijalle inhimillisesti että koulutuksen järjestäjän toiminnan kannalta tärkeää.

Lue lausunto tästä
  • AMKElla ei ole huomautettavaa terminologisiin tai teknisiin muutoksiin, jotka johtuvat hyväksytystä uudesta ammatillisen koulutuksen laista.
  • Asetusluonnoksen 5 § Arvosanan korottamisesta perittävä maksu sekä 6 § Oppimateriaaleista ja tarvikkeista perittävä maksu ovat AMKEn näkemyksen mukaan määritelty perustellusti ja vastaavat koko toisella asteella voimassa olevaa käytäntöä.
  • AMKE edellyttää, että asetuksen 4 §:stä Ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksessa sekä muussa ammatillisessa koulutuksessa perittävä opiskelijamaksu käydään periaatteellinen keskustelu ja tehdään asetusmuistiota laajempi esityksen vaikutusten arviointi.
Lue lausunto tästä

Lakien hyväksymisen jälkeen merkittävä osa asetuksen sisällöstä on teknistä toimeenpanoa, mikä johtuu kustannusperusteisuudesta ja yksikköhinnoista luopumisesta sekä ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen rahoituksen yhdistämisestä. Näiltä osin AMKElla ei ole huomautettavaa esitykseen.

AMKE pitää hyvänä, että ammatillisen koulutuksen indeksi noudattaa sisällöltään ja indeksitarkistuksen osalta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen indeksejä.

Lue lausunto tästä

AMKE edellyttää, että

  • ammatti- ja erikoisammattitutkintojen sekä vaikuttavuusrahoituksen kertoimet kannustavat tarjoamaan työikäisille ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin tähtäävää koulutusta, opiskelijamaksujen korottaminen heikentää aikuisten mahdollisuuksia kouluttautua työuransa aikana;
  • tutkinnon osat on rahoitettava aina niiden oman kustannuskorin mukaisesti, tämän vuoksi esitämme muutoksia 3 § 2 momenttiin ja 4 § 2 momenttiin ja
  • kustannustiedot kerätään jatkossa kustannuskorien tasolla.
Lue lausunto tästä

AMKE edellyttää, että

  • järjestämisluvan hakeminen ei kestä ministeriössä asetuksen määrittelemää vuotta, vaan työelämän osaamistarpeisiin vastataan paljon nopeammin;
  • järjestämisluvan myöntämisen perusteet tulee olla yhdenvertaiset ja tasapuoliset ja
  • arviointiin ja laadunvarmistukseen asetuksessa ja muualla lainsäädännössä määritellyt toimet ja tahot karsivat päällekkäisyydet, määrittelevät tehtävänsä ja synkronoivat tietojenkeruun.
Lue lausunto tästä

AMKE ry painottaa, että koulutuspalveluiden tuottajia on kohdeltava tasavertaisesti, kun työvoimakoulutus muuttuu kasvupalveluiksi. Kilpailuneutraliteettiin kuuluu, että julkis- ja yksityisomisteiset palveluntuottajat kilpailevat samoilla edellytyksillä.

Jokaisessa maakunnassa toimii ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, joilla täytyy olla oikeudellisesta toimintamuodosta riippumatta tasavertainen mahdollisuus tuottaa rekrytointi- ja osaamispalveluja maakunnille.

Lue lausunto tästä

AMKE ry katsoo, että hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä parantaa opiskelijahuollon palveluiden yhdenvertaista saatavuutta. Pidämme tärkeänä, että sosiaali- ja terveyspalvelut organisoidaan riittävän laajan kantokyvyn omaaville organisaatioille. Tämä toivottavasti poistaa nykyistä epätasa-arvoa opiskelijaterveydenhuollon ja opiskelijahuollon järjestämiseen liittyen. TEAviisarin tulokset kertovat, etteivät kuntien kuraattori-, psykologi- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut toteudu tasa-arvoisesti.

Lue lausunto tästä

AMKE pitää tärkeänä, että ammatillisella ja työvoimakoulutuksella on ennakoitava rahoitusnäkymä, jotta koulutusta voidaan järjestää ja kehittää pitkäjänteisesti. Julkisen talouden suunnitelma tarkoittanee, että vuodesta 2013 jatkuneet ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkaukset päättyvät.

Lue lausunto tästä

Kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyyden myöntämisen uudistaminen ei saa alentaa ammattitaitovaatimuksia. Kuljetusalan ammatillisen koulutuksen turvaaminen edellyttää, että liikennekaaren ja ammatillisen koulutuksen reformin yhteisvaikutukset arvioidaan ja haitat poistetaan.

Lue lausunto tästä

AMKE pitää ammatillisen koulutuksen kannalta merkittävänä esitystä, jonka mukaan todistusvalinta ja pääsykoevalinta olisivat pääväylät korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Opiskelijoille todistusarvosanojen huomioiminen viestii, että hyvää opintomenestystä kannattaa tavoitella sekä ammatillisissa että yhteisissä tutkinnon osissa. 

Ammatillisen koulutuksen jatko-opintoväylän selkiyttäminen on tärkeää myös korkeakoulujen näkökulmasta. Työelämän tarvitsema osaaminen ja riittävä korkeakoulutettujen määrä varmistetaan ensisijaisesti sillä, että väylät ovat avoinna eri tavoin osaamista hankkineille. 

Lue lausunto tästä
  • Aikuisten koulutustarpeet huomioitava
  • Työvoimakoulutus on tärkeä osa ammatillista koulutusta
  • Koulutuksen saavutettavuudesta huolehdittava
  • Rahoitus oltava ennakoitavissa
  • Ammatillinen koulutus kantaa päävastuun myös maahanmuuttajien koulutuksesta
Lue lausunto tästä

Julkisen talouden suunnitelmassa ei ole huomioitu ammatillisen koulutuksen uudistuksesta koulutuksen järjestäjille aiheutuvien pysyvien lisätehtävien ja -velvoitteiden kustannuksia, vaikka kuntien ja kuntayhtymien pysyvien tehtävien ja velvoitteiden lisääntyminen pitäisi kompensoida valtionapua lisäämällä.

Lue lausunto tästä

Keskeiset muutosesitykset

  • Rahoitusmallia muutetaan seuraavasti: perusrahoitus 60 %, suoritusrahoitus 30 % ja vaikuttavuusrahoitus 10 %, sillä opintosuoritusten ja vaikuttavuuden korostaminen rahoituksessa eivät kannusta valitsemaan opiskelijoita, joilla on heikko todennäköisyys läpäistä koulutus menestyksellisesti.
  • Maksutonta opiskelijaruokailua ei laajenneta kaikille perustutkintoa suorittaville.
  • Henkilökohtaistamisen perusteluja on muutettava vanhempien osallistumisen osalta.
  • Koulutuksen järjestäjälle ei pidä säätää yleistä velvoitetta ohjata opinnoista kiinnostuneita.
  • Arvonlisäverolain 30. pykälää on muutettava reformin yhteydessä, jotta yksityinen koulutuksen järjestäjä saa vuokriin kuuluvan arvonlisäveron kompensaation.
Lue lausunto tästä

Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on oltava mahdollisuus toimia kasvupalveluiden tuottajina samoilla edellytyksillä kuin nykyisin työvoimakouluttajina.

Yritysten kilpailukyvyssä osaamisella on suuri merkitys ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien rooli osaamisen kehittäjänä on tärkeä.

Lue lausunto tästä

Koulutuksen arvioinnin riippumattomuus on varmistettava Opetushallituksen johtosäännössä selkeästi, kun Kansallinen koulutuksen arviointikeskus siirtyy Opetushallituksen erillisyksiköksi.

Lue lausunto tästä

Nykyisin ammatillista tutkintotodistusta ei huomioida lainkaan korkeakouluvalinnoissa, mikä asettaa ammatillisen tutkinnon suorittaneet eriarvoiseen asemaan ylioppilastutkinnon suorittaneiden kanssa. Asia on ongelmallinen ammatillisen koulutuksen vetovoimalle, ja siitä voi tulla ongelma korkeakoulujen opiskelijarekrytoinnille.

Lue lausunto tästä

AMKE ei tue komission ehdotusta tutkintojen lisäämisestä eurooppalaiseen ammatti- ja osaamisluokitus ESCO:on, koska tämä aiheuttaisi koulutuksen järjestäjille ylimääräistä hallinnollista taakkaa.

Lue lausunto tästä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry tukee toimenpiteitä, joilla edistetään työllisyyttä, elinikäistä oppimista ja kansainvälistä liikkuvuutta. Kansainvälisyystaitojen, kuten kielitaidon ja kyvyn toimia eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kanssa, tarve kasvaa jatkuvasti ammatillista osaamista edellyttävissä tehtävissä.

Lue lausunto tästä

Esitettyyn lakiin sisältyy runsaasti yksityiskohtaista säätelyä, joista aiheutuu koulutuksen järjestäjälle hallinnollinen taakka. Tämä vie voimavaroja itse koulutuksesta.

Lue lausunto tästä

Esitykseen sisältyy nykyistä selkeämpi mahdollisuus sisällyttää perusopetuksen opintoihin työelämään tutustumista ja vapaavalintaisia ammatillisia opintoja. Lisäksi poistetaan nykyistä moninkertaista osaamistason arviointia ja suunnitelmien tekemistä. AMKE kannattaa näitä esityksiä.

Lue lausunto tästä

AMKE ry pitää myönteisenä, että toisen asteen opiskelijoiden opintotukea parannetaan. Luopuminen vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta itsenäisesti asuvien 18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintorahaan on tervetullut. Esityksellä korjataan opintotuen suurin tämän hetkinen epäkohta.

Lue lausunto tästä

AMKE muistuttaa, että koulutuksen opiskelijakohtaista rahoitusta on leikattu vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi moni koulutuksen järjestäjä on menettänyt aloituspaikkoja, mikä on vähentänyt organisaation saamaa rahoitusta. Edellytykset koulutuksen järjestämiseen eriytyvät voimakkaasti maan eri osissa. On vaara, että valmisteilla oleva uusi rahoitusmalli vahvistaa tätä kehitystä.

Lue lausunto tästä

Ammatillinen koulutus ja AMKE ry koulutuksen järjestäjien edustajana haluavat olla kehittämässä uudenlaista kumppanuutta sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa koulutetun henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi ja nykyisen henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Ammatillinen koulutus ja SOTE ovat merkittävä osa alueiden elinvoiman edistämistä.

Opiskelijahuollon tehtävä opiskelijan toimintakyvyn ylläpitäjänä, terveyden edistäjänä ja elinikäisen oppimisen valmiuksien tukijana edellyttää tiivistä yhteistyötä koulutuksen järjestäjän kanssa. 

Lue lausunto tästä

Ammatillisen koulutuksen rahoitus on supistunut vuoden 2013 jälkeen. Vuonna 2017 ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus on noin 331 miljoonaa euroa eli 19,5 % alhaisempi kuin vuonna 2013. Määrällisesti suurin 190 miljoonan euron leikkaus kohdistuu vuoteen 2017, mikä heikentää koulutuksen saavutettavuutta. 

Lue lausunto tästä

Ammatillisen koulutuksen rahoitus on supistunut vuoden 2013 jälkeen. Vuonna 2017 ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus on noin 331 miljoonaa euroa eli 19,5 % alhaisempi kuin vuonna 2013. Määrällisesti suurin 190 miljoonan euron leikkaus kohdistuu vuoteen 2017, mikä heikentää koulutuksen saavutettavuutta.

Lue lausunto tästä

AMKE kannattaa esitettyä lakimuutosta muille kuin oppivelvollisille tarkoitettua perusopetusta
koskevan perusopetuslain 46 § muuttamisesta.

AMKE kannattaa, että laissa säädetään nykyistä selkeämmin mahdollisuudesta sisällyttää perusopetuksen opintoihin työelämään tutustumista ja vapaavalintaisia ammatillisia opintoja. Lisäksi poistettaisiin nykyistä moninkertaista osaamistason arviointia ja suunnitelmien tekemistä.

Lue lausunto tästä

AMKE kannattaa lain säätämistä tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä.
Huomautamme vaarasta, että viitekehys vahvistaa tarpeettomasti koulutusjärjestelmän sisäisiä raja-aitoja.

Lue lausunto tästä

AMKEn mukaan enimmäisopiskelijamäärien sääntelystä pitää luopua. 

Esityksestä ei suoraan selviä, miksi opiskelijamääriä esitetään leikattavaksi prosentuaalisesti enemmän kuin leikattava summa on rahoituksesta.

Koulutuksen järjestäjien näennäisestä harkinnanvarasta riippumatta leikkaus alentaa tosiasiallisesti opiskelijakohtaista rahoitusta johtaen irtisanomisiin ja lomautuksiin.

Lue lausunto tästä

AMKE tukee luopumista vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta itsenäisesti asuvien 18-19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta.

Ammatillisen koulutuksen reformin valmistelussa on huolehdittava, että opiskelijoiden oikeutta opintotukeen ei heikennetä.

Lue lausunto tästä

Oppisopimus on tärkeä osa suomalaista ammatillista koulutusta. Se on kustannustehokas, työllistävä ja opiskelijaa motivoiva koulutusmuoto, joka ei vaadi investointeja erillisiin oppimisympäristöihin. Opiskelija on opintojensa aikana työsuhteessa ja veronmaksaja.

Lue lausunto tästä

AMKE pitää esitystä 11 työryhmän muodostamasta ennakointifoorumista perusteltuna ja koulutuksen järjestäjät ovat valmiit osallistumaan ennakointifoorumiin. Esityksestä puuttuu kuitenkin selkeä strateginen kärki - toiminnallinen muutos jää esityksessä taka-alalle, kun huomio on organisaatiomuutoksessa.

AMKElla ei ole huomautettavaa koulutustoimikuntajärjestelmää koskevan asetuksen kumoamiseen.

Lue lausunto tästä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry on tyytyväinen hallituksen linjaukseen, jonka mukaan valtionosuusrahoituksen indeksileikkaukset kompensoidaan OKM:n hallinnonalalla.
Samalla ilmaisemme jälleen huolemme vuoden 2017 määrärahojen leikkauksesta (190 miljoonaa euroa), mikä alentaa pysyvästi koulutuksen rahoitusta. Lisäksi ilmaisemme huolemme nuorisotakuun toteutumisesta suurtyöttömyyden aikana.

Lue lausunto tästä

AMKE ry toteaa, että esitys mahdollistaa kokeilut näyttötutkintojen osalta niin, että kokeilu ulottuu myös tutkinnon suorittamiseen valmistavan koulutuksen lisäksi. Tämä mahdollistaa poikkeamisen kielitaitovaatimuksista, joka tukee koulutusvientiä edistäviä kokeiluja ja myös maahanmuuttajien koulutusta.

Lue lausunto tästä

AMKE ry katsoo, että uudistus on jätettävä odottamaan uutta ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä ja sen tarpeita. Jatkossa opettajuudessa tapahtuvien muutosten ja osaamistarpeiden päivitysten valmistelu on tehtävä ammatillisten koulutuksen toimijoiden toimesta tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa.

Lue lausunto tästä

AMKE ry katsoo, että uuden viraston tehtävänä on palvella ja neuvoa koulutuksen järjestäjiä, ei ohjata niitä. OKM:n ja uuden viraston työnjako on määriteltävä yksiselitteisesti. Kaksinkertaista tai delegoitua ohjausvelvollisuutta ei pidä säätää.

Lue lausunto tästä

AMKE esittää, että valtioneuvoston periaatepäätöksessä automaatiosta ja robotiikasta on selkeästi huomioitava ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluihin kohdistuvat koulutustarpeet. Teknologian ja työelämän muutokset korostavat ammatillisen aikuiskoulutuksen merkitystä

Lue lausunto tästä

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 9 § muuttamisesta

Lue lausunto tästä

AMKE ry vastustaa julkisuudessa esitettyjä aikeita siirtää ammatillinen koulutus osaksi perustettavia itsehallintoalueita.

Korostamme, että rahoitus on jatkossakin maksettava koulutuksen järjestäjille, jotka käyttävät sen vain koulutukseen ja sen edellyttämiin välttämättömiin investointeihin.

Huomautamme, että sote-uudistuksella on vaikutusta oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämiseen, mistä säädettiin vuonna 2014 voimaan tulleella lailla. 

Lue lausunto tästä

AMKE esittää valtion luovuttamaan omaisuuteen kohdistuvien rasitusten poistamista, kun koulutuksen järjestäjiä vaaditaan säästämään seinistä ja a rahoituksen leikkaukset pakottavat koulutuksen järjestäjää keskittämään toimintaansa harvempiin yksiköihin. 

Lue lausunto tästä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry pitää ammatilliseen koulutukseen rahoituksen leikkausten määrää ja aikataulutusta kohtuuttomana. Tarpeesta kehittää ja kehittyä AMKE on samaa mieltä. Toimintatapojen uudistaminen edellyttää kuitenkin nykyisen yksityiskohtaisen sääntelyn purkamista, luopumista rinnakkaisista koulutuksen järjestämismuodoista ja sovittuihin tavoitteisiin kannustavaa rahoitusjärjestelmää.

Aikuiskoulutukseen kohdistuva 4000 opiskelijatyövuoden leikkaus on yhteiskuntapoliittisesti mahdoton huomioiden maahanmuuttajien määrän kasvu ja yhteiskunnan rakennemuutoksen yhtäaikainen vaikutus.

Lue lausunto tästä

AMKE kannattaa esitystä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta luopumisesta. AMKE esittää laadittavaksi vuoteen 2025 ulottuvan ammattiosaamisen strategian, koska koulutuksen kehittäminen edellyttää pitkäjänteisiä tavoitteita. AMKE muistuttaa, että pelkkä talousohjaus ei riitä kansalliseksi koulutuspolitiikaksi tai koulutusjärjestelmän valtakunnallisten tavoitteiden viestimiseen.

Lue lausunto tästä

AMKE toteaa, että indeksijäädytysten vakinaistaminen vuosille 2016–2019 vie pohjaa koulutuksen pitkäjänteiseltä kehittämiseltä. Investointien takuusumman poistuminen 2016 vaikeuttaa valtion aikoinaan luovuttamien kiinteistöjen saneerausta, koska koulutuksen järjestäjät eivät voi poistojen kautta varautua näiden kiinteistöjen korjaustarpeisiin. AMKE esittää valtion luovuttamaan omaisuuteen kohdistuvien takaisinperintöjen ja lupamenettelyn poistamista. 

Lue lausunto tästä

Koulutuspalveluiden arvonlisäverotuksen käytäntöjen selkeyttäminen ja yhdenmukaistaminen on Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n mielestä tärkeää, mutta koulutuspalvelujen arvonlisäverotus on vain yksi osa koulutuksen järjestäjän toiminnan arvonlisäverotusta.

Ohjeluonnoksessa on hyvistä tavoitteista huolimatta yhä tulkintaongelmia, joihin ohjeessa tulee esitettyä luonnosta yksikäsitteisemmin ottaa kantaa.

Lue lausunto tästä

AMKE lausui sivistysvaliokunnalle järjestäjäverkko- ja rahoituslaeista, HE306/2014 ja HE 310/2014

AMKE ry pitää perusteltuna ja oikeansuuntaisena koulutusjärjestelmän toiminnan tehostamista ja resurssien suuntaamista yksilön ja työelämän tarpeisiin vastaavan laadukkaan koulutuksen järjestämiseen. Järjestämislupien myöntämisessä on oltava etukäteen määritetyt kriteerit. Lupien myöntämisen on ensisijaisesti perustuttava tulevaisuuden koulutustarpeisiin. Ehdotettu rahoitusmalli on monimutkainen ja koulutuksen järjestäjän näkökulmasta vaikeaselkoinen. Uuden rahoitusmallin tavoitteet: ennakoitavuus, läpinäkyvyys ja selkeys eivät toteudu ehdotuksessa 17.2.2015

Lue lausunto tästä

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki (sisäänkäynti Paasivuorenkadun puolelta, C-rappu)
00530 Helsinki

toimisto@amke.fi