Kannanotot

Hallitus valmistelee loppukautensa toimia kevään puoliväliriihessään sekä tekee päätöksiä EU-elpymisrahan käyttökohteista. Näillä päätöksillä on pitkäkantoisia vaikutuksia ammattiosaajien saatavuuteen ja ammatillisen koulutuksen mahdollisuuteen tukea yritysten kehittämistoimintaa ja osaamiskilpailukykyä.

 

Tarvitsemme massiivista koko työikäisen väestön jatkuvaa kouluttamista, jotta voidaan vastata ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen, vihreään siirtymään sekä teknologia- ja digitalisaatioloikkaan. Tämä vaatii tuekseen vahvan ammatillisen koulutuksen, korostaa AMKEn puheenjohtaja, teollisuusneuvos Kari Kallonen.

 

Rahoituksen ennustettavuutta on lisättävä ja hankehumpasta on päästävä kokonaisvaltaiseen kehittämiseen

 

Hallituksen tulee puoliväliriihessä siirtää määräaikainen 80 M€ vuosittainen rahoituskorotus pysyväksi korotukseksi perusrahoitukseen. Koulutuksen järjestäjät ovat uupuneita jopa lähes 10 erilliseen vuosittaiseen hankehakuun.

 

- Tämä on kestämätöntä. Tilannetta pahentaa oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanon ja koronan aiheuttama työtaakka, huomauttaa AMKEn toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu.

 

Vuosittaiset hankerahoitukset tulee yhdistää pääosin toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi ja haut tulisi toteuttaa pääosin vuoden alussa. Lisäksi oppivelvollisuuden laajentamisen kustannusten täysimääräisestä korvaamisesta tulee pitää kiinni.

 

Koronakriisi vaarantaa nuorten osaamisen ja työllisyyden

 

Koronakriisin seurauksena osalla opiskelijoista on merkittäviä puutteita osaamisessa ja työkokemuksessa.   Tarvitaan merkittäviä lisäpanostuksia kriisin vaikutusten minimoimiseen tulevina vuosina.

 

- Koronakriisin jälkeiseen aikaan tarvitaan ”exitplan” ja sen toteuttamiseen lisäpanostusta opetukseen, opintojen ohjaukseen ja opiskelijahuoltoon, jotta varmistamme opiskelijoiden osaamisen ja työllistymisen, painottaa Veli-Matti Lamppu.

 

Ammatillinen jäämässä ulos TKI-panostuksista

 

Kestävän kasvun ohjelma eli Suomen suunnitelma EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RFF) käyttöön julkistettiin maaliskuun puolivälissä. TKI-panostukset on tarkoitus jakaa Business Finlandin ja Suomen Akatemian kautta. Tämä kohdennus jättää valitettavasti pääosin ulos monet pk-yritykset, ammattikorkeakoulut ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät.

 

- TKI-toiminnassa tulee ottaa huomioon koko ekosysteemi, johon kuuluvat myös

ammattikorkeakoulut ja ammatillisen oppilaitokset. Nämä toimijat tulisi lisätä ohjelmaan, muistuttaa Kari Kallonen.

 

Kestävän kasvun ohjelman yhtenä painopisteenä on digitaalisuus. Jatkuvan oppimisen digitaalisen alustan luominen antaa monia mahdollisuuksia ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja parantaa koulutuspalveluiden saatavuutta. Ammatillisen koulutuksen toimijoiden tulee olla aktiivisesti toimeenpanemassa kokonaisuutta.

 

Lue kannanotto tästä

Kaukokatseinen kunnan päättäjä työskentelee sen eteen, että jokaisen kuntalaisen on aidosti mahdollista kehittää jatkuvasti osaamistaan, toteavat keskeiset koulutuksen ja työelämän toimijat yhteisessä kannanotossaan. 

Kuntavaaleissa huhtikuussa asukkaat valitsevat uudet valtuutetut päättämään kuntansa suunnasta. Kunnan elinvoima pohjaa sen yritysten, oppilaitosten ja yhteisöjen kykyyn hyödyntää osaamista. Panostukset osaamiseen ja elinikäiseen oppimiseen luovat pohjan sivistykselle, uudistuskyvylle, osallisuudelle ja hyvinvoinnille sekä kilpailukyvylle ja taloudelliselle kestävyydelle.

Väestökehityksen seurauksena alueet erilaistuvat rajusti. Tulevan päättäjän tulee tuntea hyvin alueensa haasteet, sillä myös ratkaisut moninaistuvat.

Kunnan päättäjä katsoo osaamista ja koulutusta monesta näkökulmasta: palvelujen järjestäjän, työllisyyden hoitajan ja työnantajan rooleista käsin. Oman kunnan päätöksenteon lisäksi hän vaikuttaa erilaisissa kuntarajat ylittävissä organisaatioissa.

Osaava ja hyvinvoiva kunnan henkilöstö mahdollistaa laadukkaat ja tehokkaasti tuotetut palvelut. Koulutus- ja osaamispalveluita tulee kehittää pitkäjänteisesti. Nyt on aika tehdä valintoja, jotka rakentavat erilaisten alueiden kestävää tulevaisuutta. Kaukokatseinen kunnan päättäjä työskentelee sen eteen, että jokaisen kuntalaisen on aidosti mahdollista kehittää jatkuvasti osaamistaan.  
  
Elinikäinen oppiminen mahdolliseksi kuntalaisille

Sitra fasilitoi ennen 2019 eduskuntavaaleja 30 keskeisen yhteiskunnallisen toimijan yhteisen näkemyksen elinikäisen oppimisen Suomesta. Tämä tahtotila tarjoaa hyvän pohjan elinikäisen oppimisen edistämiseen kunnissa:

Koulutus on saavutettavaa kaikille, vaikka väestökehitys erilaistaa kuntia. Jokaisella kuntalaisella tulee olla mahdollisuus ylläpitää ja uudistaa perustaitojaan läpi elämän. Vapaaseen sivistystyöhön ja kirjastoihin panostetaan. Ohjausta oppimiseen tarjotaan kaikenlaisissa elämäntilanteissa oleville, erityisesti elämänvaiheesta toiseen siirtyville.

Jokainen tarvitsee toisen asteen tutkinnon tasoiset taidot ja osaamisen. Tämä edellyttää riittäviä resursseja oppilaitoksille, monenlaisia tapoja suorittaa opintoja ja nuorten sekä aikuisten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Lasten ja nuorten voimavaroja, itsetuntoa sekä oppimisen motivaatiota ja iloa on tuettava kokonaisvaltaisesti kouluissa ja muissa kasvuympäristöissä.

Kunta huolehtii osaltaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa alueen osaajien ja osaamisen monipuolisesta riittävyydestä. Kunnan päättäjät sekä elinkeinoelämän ja oppilaitosten edustajat käyvät tiivistä vuoropuhelua ja tunnistavat yhdessä, millaista osaamista alueella tarvitaan. Kunta luo edellytyksiä työ- ja elinkeinoelämälle ja on samalla itsekin merkittävä työnantaja. Osaajien riittävyys voi edellyttää myös kansainvälisten osaajien rekrytointia. Siinä kunnan tärkeä rooli on tarjota houkutteleva elinympäristö ja järjestää sujuva kotoutuminen.

Kunta rakentaa yhteistyöverkostoja. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan yhteistyöllä, ja ratkaisut voivat yhä useammin löytyä kuntien rajat ylittävästä yhteistyöstä. Alueen erilaiset toimijat luovat mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Myös yritykset ja muut työnantajat ovat paikkoja oppia. 
 
Kun yhteistyön rakenteet ovat kunnossa, voivat alueen päättäjät, yritykset, oppilaitokset, muut yhteisöt ja asukkaat varautua osaamistarpeisiin monipuolisesti ja ketterästi. Huhtikuun kuntavaaleissa valitaan, millaista yhteistyötä kunnassa tehdään kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Nyt on keskustelun ja osaamisen aika! 
 
Allekirjoittajat
 
Sture Fjäder, puheenjohtaja, Akava
Jarkko Eloranta, puheenjohtaja, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK 
Teemu Hassinen, toimitusjohtaja, Sivistystyönantajat
Olli-Pekka Heinonen, pääjohtaja, Opetushallitus 
Markku Jalonen, työmarkkinajohtaja, KT Kuntatyönantajat
Timo Kietäväinen, toimitusjohtaja, Keva 
Veli-Matti Lamppu, toimitusjohtaja, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Petri Lempinen, toiminnanjohtaja, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Olli Luukkainen, puheenjohtaja, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 
Oona Löytänen, puheenjohtaja, Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry
Henriikka Mastokangas, puheenjohtaja, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry 
Helena Mustikainen, projektijohtaja, Sitra
Annika Nevanpää, puheenjohtaja, Suomen ylioppilaskuntien liitto
Antti Palola, puheenjohtaja, STTK ry
Harri Peltoniemi, johtaja, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 
Terhi Päivärinta, johtaja, hyvinvointi ja sivistys, Suomen Kuntaliitto
Jouko Pölönen, toimitusjohtaja, Ilmarinen 
Tanja Risikko, toiminnanjohtaja, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry
Petri Salminen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät ry
Johanna Sipola, johtaja, Keskuskauppakamari
Emilia Uljas, puheenjohtaja, Suomen Lukiolaisten Liitto
Jutta Vihonen, puheenjohtaja, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry
Björn Wallén, puheenjohtaja, Vapaa Sivistystyö ry

Kuva: Topias Dean, Sitra.
 

Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämät selvityshenkilöt luovuttivat 12.1.2021 opetusministeri Jussi Saramolle selvityksen lukiodiplomijärjestelmän kehittämisestä. Siinä esitetään, että opiskelija voisi sisällyttää lukiodiplominäytön ylioppilastutkintoonsa ja siten korvata yhden ylioppilaskokeen.

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry ja Suomen Ammattiin Opiskelevien liitto SAKKI ry esittävät, että kaksoistutkintoa suorittavat opiskelijat voisivat yhdenvertaisesti sisällyttää ammatillisen tutkinnon ylioppilastutkintoonsa ja siten korvata yhden viidestä ylioppilastutkinnon kokeesta. 

- Ammatillista tutkintoa ei tule sisällöltään tai laajuudeltaan rinnastaa yksittäiseen ylioppilaskokeeseen tai lukiodiplomiin. Esitys perustuu puhtaasti ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhdenvertaiseen kohteluun ylioppilastutkintoa ja korkeakoulujen opiskelijavalintoja kehitettäessä. Sekä ammatillisen tutkinnon, että ylioppilastutkinnon suorittaneilla on yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluun ja yliopistoon, kannanotossa todetaan.

Keväästä 2022 alkaen ylioppilastutkinto muuttuu siten, että jokaisen kokelaan tulee suorittaa hyväksytysti nykyisen neljän kokeen sijaan vähintään viisi ylioppilaskoetta. AMKE, OSKU ja SAKKI esittivät joulukuussa 2018 huolensa eduskunnan sivistysvaliokunnalle, opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä Opetushallitukselle ylioppilastutkinnon rakennemuutoksen vaikutuksista kaksoistutkinnon suorittajamääriin. Ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon suorittaminen rinnakkain on jo nykyisin erittäin vaativaa ja suoritettavien kokeiden vähimmäismäärän kasvattaminen viiteen vähentää todennäköisesti kaksoistutkinnon houkuttelevuutta. 

Koulutusjärjestelmän kehittämisessä suuntana on jatkuvan oppimisen edistäminen. Työn ja teknologisen muutoksen aikana tämä on korostetun tärkeää. Lausuntokierrolla ollut koulutuspoliittinen selonteko painottaa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä tavoitteena, että 25–34-vuotiaista vähintään puolet suorittaisi korkeakoulututkinnon. Kaksoistutkinnon suorittamisen vaikeuttaminen on räikeästi ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa.

- Kaksoistutkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin. Osa valmistuneista hakee opiskelemaan ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. On tärkeää, että kaksoistutkinto säilyy vetovoimaisena myös tulevaisuudessa, kannanotossa korostetaan.

Lue kannanotto tästä

Jatkuvan oppimisen järjestelmän keskiössä on oltava julkinen koulutustarjonta, vaativat AMKE, Arene, Sivista, SAMOK, SYL ja UNIFI yhteisessä kannanotossaan.

Jatkuvan oppimisen järjestelmää on Suomessa kehitettävä perustuen korkeakoulujen, ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön koulutustarjontaan, joka jo nyt palvelee aikuisten ja nuorten oppimisen tarpeita, arvioivat korkeakouluja, koulutuksen järjestäjiä ja opiskelijoita edustavat järjestöt tänään julkaistuja jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjauksia. 

- Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna hyvä, koko työikäistä väestöä palveleva jatkuvaan oppimiseen perustuva koulutustarjonta, jonka perustana ovat laadukkaat oppilaitokset ja korkeakoulut. Sama laadukas koulutusjärjestelmä palvelee myös nuorten tarpeita, kuusi järjestöä toteaa yhteisesti. Samalla järjestöt korostavat, että jatkuvan oppimisen tarjonnan laajentaminen ei voi tapahtua tutkintokoulutuksen rahoituksesta.

Uudistuksen valmistelussa on vältettävä vastakkainasettelua tutkintokoulutuksen ja sitä täydentävien opintojen ja eri tavoin hankitun osaamisen kesken. Tutkintokoulutuksen arvo jatkuvassa oppimisessa on tunnustettava, sillä työikäisen väestön määrä kasvaa eikä heidän oppimisensa tarpeita voi rajata vain lyhytkestoiseen kouluttautumiseen. 

Myös lyhyemmät työelämän tarpeista lähtevät osaamiskokonaisuudet ovat tärkeitä osaamisen joustavassa kehittämisessä. On myös hyvä, jos nämä voidaan yhdistää osaksi tutkintoja. Näin syntyy laaja-alaista osaamista, joka tukee yksilöitä työurillaan. Työelämän tarpeiden ja koulutustarjonnan yhteensovittamisessa on tärkeää yhteinen ennakointityö.

Suomi tunnetaan koulutuksen ja osaamisen suurvaltana, jonka perustana ovat laadukkaat oppilaitokset. Jatkuvan oppimisen muotojen kehittäminen keskeisesti osana julkista koulutustarjontaa vahvistaa koko oppilaitoskentän mahdollisuutta vastata muuttuviin osaamistarpeisiin. 

- Uudistuksen jatkovalmistelussa on huomioitava paremmin jo olemassa oleva koulutustarjonta, koulutuksen järjestäjät, oppilaitokset, korkeakoulut ja opiskelijat.

Valtioneuvosto: Osaaminen turvaa tulevaisuuden : Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset

Lue kannanotto tästä

Vieraskielisten ammatillisten tutkintojen lupaprosessia tulee selkiyttää ja nopeuttaa, vaativat yhteisessä kannanotossaan Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Helsingin seudun kauppakamari, Kemianteollisuus ry, Kiinteistötyönantajat ry, Keskuskauppakamari, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Palvelualojen työnantajat Palta ry, Sivistystyönantajat SIVISTA ry, Suomen Kuntaliitto sekä Suomen Yrittäjät ry. 

Pääministeri Marinin hallituksen tavoitteena on lisätä työperäistä maahanmuuttoa, koska väestön ikääntyessä ja syntyvyyden laskiessa työvoiman tarve kasvaa. Monella alalla vaikeudet ammattiosaajien saatavuudessa ovat jo nyt keskeinen kasvun hidaste.  

- Nykyistä laajempi englanninkielinen tutkintotarjonta ammatillisessa koulutuksessa tekisi Suomesta kansainvälisesti houkuttelevamman paikan työskennellä, opiskella ja yrittää. Se madaltaisi lisäksi täällä jo olevien maahanmuuttajien koulutukseen osallistumista ja sujuvoittaisi heidän työllistymispolkujaan, kannanotossa todetaan. 

Useat koulutuksen järjestäjät ovat hakeneet opetus- ja kulttuuriministeriöltä oikeutta englanninkielisiin tutkintoihin. Lupia ministeriö on myöntänyt kuitenkin nihkeästi kysyntään nähden. Kielteisiä päätöksiään OKM on perustellut sillä, että opiskelijan työmarkkina-asema ei ole turvattu ilman riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa ja alueellista osaamistarvetta englanninkieliselle tutkinnolle ei ole.  

Järjestämislupaprosessia selkiytettävä ja nopeutettava 

OKM:n vieraskielisten tutkintojen järjestämislupia koskevat päätökset eivät tue hallitusohjelman tavoitteita. Lisäksi jopa toista vuotta kestävät hakemusten käsittelyajat ja lupapolitiikka ovat jääneet pahasti ajastaan jälkeen.  

Maassamme toimii yrityksiä, joiden henkilöstö edustaa kymmeniä eri kansallisuuksia ja työkielenä on englanti. On monia ammatteja, joissa suuri osa työntekijöistä on jo nyt vieraskielisiä. Kansainvälistyneessä Suomessa sujuva suomen tai ruotsin kielen taito ei ole aina edellytyksenä työllistymiselle ja työssä menestymiselle. 

Vieraskielisiin ammatillisiin tutkintoihin liittyvien päätöksentekoprosessien tulee olla sujuvia ja tehokkaita. Kun koulutuksen järjestäjä ja alueen työ- ja elinkeinoelämä ovat perustellusti osoittaneet tarpeen vieraskieliseen tutkintokoulutukseen, tulee OKM:n myöntää siihen lupa. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ohjaa järjestäjiä toteuttamaan vain sellaista koulutusta, jolle on todellinen tarve. 

Yhä useammin koulutus- ja työperäisestä maahanmuutosta puhuttaessa esitetään kysymys, miten saamme pidettyä tänne tulleet osaajat. Suomen- tai ruotsinkielisten tutkintojen tulee jatkossakin olla pääväylä kouluttautua ammattiin. Näitä täydentämään tarvitaan kuitenkin myös vieraskielisiä tutkintoja. 

AMKEn vieraskielisten tutkintojen järjestämislupakyselyn tulokset 

Lue kannanotto tästä

Hallitus valmistelee esitystään siitä, mihin EU:n elpymis- ja tukirahoitusta kansallisesti käytetään. Ammatillisen koulutuksen rooli on yhä tärkeämpi yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.

Lue kannanotto tästä

Ammatilliseen koulutuksen budjettipanostukset vuodelle 2021 ovat lievästi kasvavat, mutta esimerkiksi aikuisväestön osaamisen ylläpitotarpeisiin nähden alimitoitettuja, toteaa Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE.

Lue kannanotto tästä

Valtion talouden horjuessa tulee muistaa, että vahva ammattiosaaminen muodostaa työllisyyden ja kasvun keskeisen perustan. Budjettiriihessä on varmistettava ammatillisen koulutuksen resurssit. Nuoriin tulee valaa tulevaisuuden uskoa mahdollistamalla heille hyvä ammatillinen perusosaaminen. Lisäksi tarvitaan merkittäviä jatkuvan oppimisen lisäpanostuksia irtisanottujen, lomautettujen ja työssään lisäosaamista tarvitsevien henkilöiden koulutukseen, muistuttaa Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry.

Lue kannanotto tästä

OKM:n ja TEM:n kesäkuussa julkaistussa selvityksessä esitetään uuden valtion palveluorganisaation (viraston) perustamista jatkuvan oppimisen edistämiseen. 

Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen seurantaryhmässä edustetuista tahoista merkittävä osa epäilee uuden organisaation tarpeellisuutta ryhmän jäseniltä kerättyjen kirjallisten kommenttien mukaan. Tämä johtuu esityksessä olevista puutteista, mikä puolestaan johtuu kiireellisestä valmistelusta. Myönteistä esityksessä on, että jatkuvan oppimisen kokonaisuutta rakennetaan OKM:n ja TEM:n hallinnonaloja yhdistävänä yhteistyönä.  

Lue kannanotto tästä

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tuomassa oppivelvollisuuslainsäädännön laajentamisen yhteydessä lakiesityksen, jolla annettaisiin lisävaltuutus säätää asetuksella ammatillisen peruskoulutuksen opetustuntien määrästä. Esitys romuttaa ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuden, toteavat ammatillisen koulutuksen järjestäjiä edustavat järjestöt. Näin suuren muutosesityksen tuominen tässä vaiheessa lainsäädäntövalmistelua ilman virallista lausunnonantomahdollisuutta on vastoin hyvää hallintotapaa.

Lue kannanotto tästä

Valtionvarainministeriön esitys ammatillisen koulutuksen määrärahoiksi ei tarjoa edellytyksiä koulutuksen pitkäjänteiselle kehittämiselle. Esityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahat pienenisivät 31 M€. Niistä puuttuvat hallitusohjelman ns. tulevaisuusinvestoinnit, jotka tulee ehdottomasti toteuttaa, muistuttaa Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. 

Lue kannanotto tästä

Valtion 4. lisätalousarviossa suunnataan tärkeitä lisäpanostuksia työllisyyden hoitoon ammatillisen koulutuksen avulla. Koulutuksella on ratkaiseva asema työllisyyden hoidossa, sillä tässä tilanteessa erityisesti vähän koulutettujen pitkäaikaistyöttömyyden riski kasvaa.

Lue kannanotto tästä

Koulutuksella on keskeinen rooli työmarkkinoiden osaamispääoman tuottajana. Työelämän murros ja jatkuvan oppimisen haaste osaamispääoman kasvattamiselle ei ole poistunut koronapandemian myötä. Päinvastoin. 

- Neljännessä lisätalousarviossa tulee tehdä merkittäviä panostuksia koulutukseen, jotta massatyöttömyydeltä vältytään, vaatii AMKEn puheenjohtaja Kari Kallonen
 

Lue kannanotto tästä

Suomen Yrittäjät ry ja Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry esittävät pätevyys- ja lupakortteja myöntäville tahoille, että ne joustaisivat pätevyyksien voimassaoloajoissa siten, että koronakriisin poikkeusrajoitusten aikana erääntyvien pätevyyksien voimassaoloa jatkettaisiin huomioiden alakohtaiset rajoitukset. 

Lue kannanotto tästä

Koulutuksella ja yhteiskunnan osaamispääoman varmistamisella on keskeinen rooli koronakriisin aikana ja sen jälkeen talouden elvytystoimissa ja yhteiskunnan rakenteellisten uudistusten toteuttamisessa. Välittöminä toimina tulee toukokuun lisätalousarviossa varmistaa jo tälle vuodelle riittävä lisärahoitus työvoima- ja yhteishankintakoulutukseen. Tämän rahoituksen tarve tulee lähivuosina kasvamaan voimakkaasti.  

- Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on osaamista toimia työhallinnon tukena työttömien ja lomautettujen ohjauksessa ja neuvonnassa. Tämä resurssi tulee hyödyntää, toteaa AMKEn puheenjohtaja Kari Kallonen.

Lue kannanotto tästä

Ammatillinen koulutus on valmis oppilaitosten avaamiseen jo kevään aikana, mikäli ei ole terveydellisiä tai muita syitä jatkaa etäopetusta, esittää Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry.

Lue kannanotto tästä

Koronakriisillä on pitkäkestoisia haittavaikutuksia talouteen. Osaamisen varmistaminen ja koulutus ovat tehokasta lääkettä yksilön, yritysten ja yhteiskunnan kohtaamien haittojen minimoimiseksi ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Ammatillisella koulutuksella on tässä keskeinen rooli. AMKE esittää seuraavia toimia

  • Työvoimakoulutuksen ja yhteishankintakoulutuksen resurssit varmistetaan. Yrityksille, lomautetuille ja irtisanotuille tarjotaan koulutus- ja osaamispalveluita. Monia palveluita voidaan toteuttaa heti. Ei pidä odottaa syksyyn.  
  • Kysyntää osaamis- ja koulutuspalveluille tulee kriisin hellitettyä voimakkaasti. Leikkaukset ammatillisen koulutuksen määrärahoihin vaikeuttavat oleellisesti koronakriisin taloudellista vaikeuksista toipumista. Ammatillisen koulutuksen rahoitusta pitää lisätä eikä tulevaisuusinvestointirahoituksesta tule luopua.
  • Ammatillisen koulutuksen resurssit tulee kohdentaa mahdollisimman vaikuttavasti koko työikäisen väestön osaamisen turvaamiseen.
  • Oppivelvollisuuden laajentamisen käyttöönottoa tulee siirtää ja sen taloudelliset vaikutukset tulee arvioida huolella.  
Lue kannanotto tästä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEn mukaan kehysriihessä olisi pitänyt nähdä paremmin koronakriisin yli. Yksilöiden ja yritysten osaamisen tukeminen nopeuttaisi selkeästi talouden toipumista. Nyt tällaisia satsauksia on vähän.

Lue kannanotto tästä

Työntekijöiden osaamiseen panostaminen on Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEn mielestä keskeinen keino koronakriisin taloudellisten haittojen vähentämiseksi.

Lue kannanotto tästä

Me oppivelvollisuuden pidentämistä koskevan seurantaryhmän jäsenet esitämme, että valmistelua jatketaan niin, että tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 aikana ja näin siirtää uudistuksen toimeenpanoa.

Lue kannanotto tästä

Selvitäksemme pahenevasta työvoimapulasta ja esimerkiksi lähihoitajamitoituksen asettamista koulutusmäärien lisäystarpeista, tarvitsemme työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien laajaa koulutusta työvoimapula-aloille. Lisäksi tarvitsemme merkittävää työperäistä maahanmuuttoa.    

Tänä keväänä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa on tarjolla 80620 aloituspaikkaa, joista hieman yli puolet ammatilliseen koulutukseen.  Paikkoja on lähes 23 000 enemmän kuin peruskoulun päättäviä. Jokainen koulutuksen järjestäjä ilmoittaa Opintopolku.fi-palveluun haussa olevat opiskelupaikat.  

Yhteishaku on tarkoitettu perusopetuksen päättäville ja ilman tutkintoa oleville hakijoille. Koulutustakuun mukaisesti aloituspaikkoja on varattu riittävästi, jotta kaikkien peruskoulun päättävien on mahdollista jatkaa opintojaan. 

Koulutus työllisyyden kohtaanto-ongelman ratkaisijana 

Hallituksen suunnittelema hoitajamitoitus edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan 5000 uutta lähihoitajaopiskelijaa.

Vuonna 2018 lähihoitajaksi opiskeli noin 39500 eli noin 12 prosenttia kaikista ammatillisen opiskelijoista. Hoitoala ei ole kuitenkaan ainoa toimiala, joka kärsii työvoimapulasta. 

- Jos lähihoitajaksi opiskelevien määrän suhteuttaa ammatillisen koulutuksen aloittaviin nuoriin, opiskelisi noin joka kolmas opiskelija lähihoitajaksi, toteaa AMKEn asiantuntija Saku Lehtinen.   

Teknologiateollisuus ry on arvioinut vuonna 2018 osaajatarveselvityksessään, että ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden määrä tulisi yli kaksinkertaistaa, jotta alan työvoimatarpeeseen voitaisiin vastata.  

Kun pienentyneet ikäluokat päättävät peruskoulun, haastaa kilpailu eri alojen vetovoimasta koko yhteiskuntarakenteen. Vuonna 2019 peruskoulun päättävästä ikäluokasta jo 58 prosenttia suuntaa lukioon, pääkaupunkiseudulla jopa kolme neljästä. Ammatillisen koulutuksen ensisijaisten hakijoiden määrä yhteishaussa on laskenut vuosina 2014–19 jo yli neljänneksen.  

Jatkuva haku on nykyisin pääväylä 

Suurin osa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista tulee jatkuvan haun kautta. Yhteishaun kautta ammattiopinnot aloittaa vain alle kolmannes uusista opiskelijoista. Suomen työmarkkinoiden keskeisimmät haasteet ovat työvoimapula-alojen vetovoima sekä alueellinen ja osaamiseen perustuva kohtaanto.  

Vetovoiman ja osaamiskohtaannon yhteensovittaminen on monimutkainen ongelma, jonka ratkaisuja voi löytää vain koulutuksen ja työelämän toimijoiden yhteistyöllä, tiivistää Lehtinen. 

Alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön lisäksi työvoiman riittävyys edellyttää pitkäjänteisesti työtä koulutus- ja työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. 

Väylät auki 

AMKE ry järjestää tänäkin vuonna Väylät auki -vetovoimakampanjan, jossa julkisuudesta tutut henkilöt kertovat omasta työurastaan ja ammatillisen koulutuksen merkityksestä. Kampanjan tavoitteena on pitkäjänteinen työ ammatillisen koulutuksen vetovoiman eteen. 

Kampanjasivusto: https://www.vaylatauki.fi/ 

Yhteishaku jatkuu 10.3. asti. Valmentavaan koulutukseen hakuaika on 19.5-21.7. ja vaativan erityisen tuen perusteella järjestettävään 11.3.-1.4. 

Uuden oppivelvollisuuslain ja maksuttoman toisen asteen koulutuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021. Ensimmäisen kerran lakia sovellettaisiin jo ensi syksynä 9. luokan aloittaviin oppilaisiin. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE pitää aikataulua täysin epärealistisena ja vaatii lain toimeenpanoon riittävän pitkää siirtymäaikaa.

Oppivelvollisuuden laajentaminen on iso uudistus. Sen toteuttamiseksi tarvitaan paitsi koko toimijakentän perehdyttämistä, myös useiden erilaisten käytännön asioiden kuntoon laittamista.

- Keskiössä on sujuvan tiedonkulun varmistaminen oppivelvollisten nuorten ohjauksen, valvonnan ja yhteistyön toteuttamiseksi. Tällä hetkellä tietojärjestelmiä on useita ja tieto niiden välillä ei kulje, sanoo AMKEn johtava asiantuntija Satu Ågren

Maksuttomuus on toteutettava vastuullisesti
Opetus- ja kulttuuriministeriön alustavien linjausten mukaan oppivelvollisuus päättyisi henkilön täyttäessä 18 vuotta. Oikeus maksuttomiin opintoihin jatkuisi kuitenkin siihen saakka, että henkilö saa suoritettua oppivelvollisena aloittamansa tutkinnon loppuun.

Jotta kustannukset eivät nouse kohtuuttomiksi, maksuttomuus edellyttää tiukkoja rajanvetoja ja uudenlaista toimintakulttuuria. 

- Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että välttämättömät oppimateriaalit, tarvikkeet ja välineet olisivat jatkossa koulutuksen järjestäjien omaisuutta. Opiskelija kuittaisi ne sovituilla pelisäännöillä käyttöönsä, sanoo Ågren.

- Ammatillisessa koulutuksessa maksuttomuuden ajallisesta takarajasta tulisi sopia henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (HOKS), ehdottaa Ågren.

Ydintehtävä uhkaa hämärtyä
Ammatillisella koulutuksella on ollut keskeinen rooli syrjäytymisen ehkäisyssä vuodesta 2013, jolloin koulutustakuu tuli voimaan. Yhteiskuntavastuutaan ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat toteuttaneet pienentyneellä rahoituksella samaan aikaan, kun opiskelijamäärät ovat kasvaneet merkittävästi. 

Oppivelvollisuuden laajentuessa ammatilliseen koulutukseen tulee yhä enemmän opiskelijoita, joilla on heikot opiskeluvalmiudet sekä erilaisia terveydellisiä ja elämänhallintaan liittyviä ongelmia. 

Ågrenin mukaan oppilaitoksissa ei ole riittäviä resursseja eikä erikoisosaamista näiden opiskelijoiden tarvitsemien palveluiden järjestämiseen. Ammatillinen koulutus ei pysty paikkaamaan kaikkia perusopetuksen puutteita.

- Ammatillisen koulutuksen ydintehtävänä on kehittää nuorten ja aikuisten ammatillista osaamista muuttuvan työelämän tarpeisiin. Huolena on, että tämä tehtävä hämärtyy, toteaa AMKEn hallituksen puheenjohtaja Kari Kallonen.

- Hallituksen lupauksen mukaisesti koulutuksen järjestäjille tulee korvata täysimääräisesti oppivelvollisuustehtävään liittyvät kustannukset, hän jatkaa. 

Opetusministeri Li Andersson teki 23.1. ammatillisen koulutuksen järjestäjien tapaamisessa esityksen koulutuksen perusrahoituksen osuuden jäädyttämisestä 70 prosenttiin. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE pitää tätä esitystä tervetulleena.

Ennen vuotta 2018 ammatillisen koulutuksen perusrahoituksen osuus oli yli 90 prosenttia. Osana ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistamista rahoitusta on aiottu muuttaa vuoteen 2022 mennessä siten, että perusrahoituksen määrää lasketaan asteittain 50 prosenttiin. Rahoituksesta 35 prosenttia tulisi tutkintojen ja niiden osien toteutumisesta ja 15 prosenttia pääasiassa opiskelijoiden työllistymisestä tai jatko-opintoihin siirtymisestä.

Opetusministeri Li Andersson esittää, että perusrahoituksen osuudeksi asetetaan 50 prosentin sijaan 70 prosenttia.

- AMKE pitää tätä esitystä hyvänä, sillä perusrahoituksen suurempi osuus tuo ennustettavuutta koulutuksen järjestäjien rahoitukseen. Yhä suurempi osa niin nuorista kuin aikuisista opiskelijoista tarvitsee enemmän aikaa ja tukea saavuttaakseen riittävän ammattiosaamisen, toteaa AMKEn varapuheenjohtaja Leena Kaivola.

Opetusministerin tekemä esitys säilyttää edelleen vahvan painoutuksen koulutuksen vaikuttavuuteen ja tuloksellisuuteen.

- Yhteensä 30 prosentin osuuden muodostuminen rahoituksessa siitä, että opiskelijat esimerkiksi saavat tutkinnon tai työllistyvät, tarkoittaa edelleen noin 500 miljoonaa. Tämä kyllä pakottaa koulutuksen järjestäjiä tekemään kaikkensa, että tuloksia syntyy, korostaa AMKEn toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu.

Pitkän tähtäimen vastaus osaajapulaan on määrätietoinen kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoiminen korkeakouluihin, ammatilliseen koulutukseen ja lukioihin, esittävät korkeakouluja, ammatillista koulutusta sekä työ- ja elinkeinoelämää edustavat järjestöt. Järjestöt haluavat, että Talent Boost –kehittämistyössä korkeakoulujen ääni ja näkökulmat kuuluvat vahvasti, ja niitä osallistetaan kehittämistyöhön.

Osaajapula uhkaa suomalaisten hyvinvointia

Tuoreimman väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä jatkaa vähentymistä, mikä tarkoittaa entisestään pahenevaa pulaa osaajista koko maassa. Huoltosuhteen heikentyminen uhkaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluita, tulonsiirtoja ja eläkkeitä. Koulutus- ja osaamisperäisen maahanmuuton kunnianhimoisena tavoitteena onkin oltava työikäisen väestön vähentymisen lieventäminen ja jopa 2030-luvulla uhkaava Suomen väkiluvun vähenemisen ehkäiseminen.

Talent Boost -ohjelman tulee tukea korkeakouluja ja ammatillisia oppilaitoksia kansainvälisten osaajien houkuttelemisessa ja edistää heidän pääsyään työmarkkinoille. Tällä hetkellä tilanne on haastava: työelämässä tapahtuvat muutokset lisäävät korkeakoulutetun työvoiman tarvetta, mutta merkittävä osa Suomessa tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista lähtee muualle töihin muun muassa kielimuurin ja oleskelulupakäytäntöjen kaltaisten esteiden vuoksi.

Hallituksen käynnistämän Talent Boost -toimenpideohjelman tavoitteeksi on asetettava kansainvälisten opiskelijoiden määrän moninkertaistaminen korkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Nykyisin korkeakoulututkinnon suorittaa Suomessa noin 5000 ulkomaan kansalaista vuodessa. Määrä pitäisi nelinkertaistaa ja suurin osa valmistuneista pitäisi saada työllistymään Suomeen, jotta voidaan vastata yhteiskunnan kasvavaan osaajatarpeeseen.

Tavoitteen saavuttamiseksi korkeakoulutus ja ammatillinen koulutus on järjestettävä nykyistä tiiviimmässä yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden ja työnantajien kanssa. Jotta osaajat työllistyvät, heillä pitää olla työelämäkontakteja jo osana tutkintokoulutusta. Yritykset ja organisaatiot tulee ottaa koulutukseen yhteistyökumppaneiksi ja mentoreiksi alusta alkaen, ja niitä on tuettava myös harjoittelupaikkojen tarjoamisessa. Lisäksi ammatillisessa koulutuksessa tulee harkita vieraskielisten tutkintojen vapauttamista lupamenettelystä. 

Kansainvälisyys muuttaa koulutusta, hallintoa ja työelämää

Kansainvälisten opiskelijoiden määrän moninkertaistaminen edellyttää myös Suomen määrätietoista kansainvälistä markkinointia korkeatasoisena opiskelu- ja työpaikkana sekä turvallisena ja puhtaana asuinpaikkana.  Tämä tarkoittaa myös kansainvälisten osaajien täsmällisempää rekrytointia, jonka keskeinen osa on sujuva maahantulon polku sekä mahdollisuus jäädä maahan opintojen jälkeen. 

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Petri Lempinen, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, 0407667805
Toiminnanjohtaja Leena Wahlfors, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry, 0505229421
Johtava asiantuntija Satu Ågren, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, 0407723234
Erityisasiantuntija Miika Sahamies, Akava ry, 0505305366
Kehittämispäällikkö Sirpa Sivonen, Kuntatyönantajat KT, 0505718001
Johtaja Taina Vallander, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, 0401841464
Osaamisasiantuntija Mikko Valtonen, Keskuskauppakamari, 0408678250
Johtaja Laura Rissanen, Sivistystyönantajat, 0415404505

Hallitus kohdisti vuoden 2019 lisätalousarviossa 20 M€ ammatillisen koulutuksen opettajien, ohjaajien ja tukihenkilöstön palkkaamiseen, nykyisten tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen sekä oppimisympäristöjen ja pedagogisten toimintamallien kehittämiseen. 

20 M€ on osa 235 M€ määräaikaista tulevaisuusinvestointia, joka on parhaillaan eduskunnan budjettikäsittelyssä.

- Tulevaisuusinvestoinnin kohdentuminen laajasti henkilöstöön sekä oppimisympäristöihin on osuvaa. Tämä tukee selvästi koulutuksen laadukasta toteuttamista. Koulutuksen järjestäjien toiveet on huomioitu asiassa hyvin, toteaa AMKEn toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on luvannut lokakuun puolivälissä rahoituksen jakokriteerit. Kriteerit aiheuttavat huolta koulutuksen järjestäjissä. 

- Kriteerien tulee olla tasapuoliset ja rahoituksen koko rahoituskauden ennakoitavissa olevaa. Oppilaitoksissa on jouduttu tekemään vaikeita sopeuttamistoimia rahoitusleikkausten vuoksi samaan aikaan, kun on johdettu laajaa pedagogista uudistusta. Merkittävä osa järjestäjistä on joutunut tekemään henkilöstövähennyksiä ja osa toimijoista on toiminut pitkään alijäämäisellä budjetilla, korostaa SAJOn puheenjohtaja Raimo Alarova.

AMKE ja SAJO esittävät, että vuosille 2019-2022 kohdennettava tulevaisuusinvestointirahoitus jaetaan koulutuksenjärjestäjille suoraan suhteessa järjestäjän kuluvana vuonna toteutuneeseen valtionosuuteen perustuvaan opiskelijavuosimäärään suhteutettuna. Tämä varmistaisi yhdenvertaisuuden ja vähentäisi selkeästi myös asiaan liittyvää hakubyrokratiaa. 

Mikäli päädytään joihinkin kriteereihin, niiden tulee huomioida koulutuksen järjestäjien erilaiset tilanteet ja toimintaprofiilit. Lisäresursseja tarvitaan kaikessa ammatillisessa koulutuksessa, nuorten, aikuisten, erityistä tukeva tarvitsevien ja maahanmuuttajien koulutuksessa. 

AMKE kiittää hallitusta siitä, että ammatillisessa koulutuksessa siirrytään leikkausten jälkeen maltillisiin investointeihin. Kaiken kaikkiaan hallitus panostaa 256 miljoonaa euroa osaamiseen ja koulutukseen vuonna 2020. 

Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin hallitus esittää 80 miljoonan lisärahoitusta vuonna 2020. 

- Opettajien ja muun henkilöstön palkkaamiseen liittyvän valtionrahoituksen on oltava pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Tämä on vastuullisen henkilöstöjohtamisen edellytys, sanoo AMKEn johtava asiantuntija Satu Ågren.

Ågren painottaa, että rahoituksen tulee perustua kunkin koulutuksen järjestäjän tarpeesta lähtevään henkilöstön resurssointiin. Osalla on tarve palkata uusia opettajia, kun taas osalla on tarve lisätä nykyisen opetushenkilöstön työaikaa. 

Jatkuvaan oppimiseen tarvitaan panostuksia

Hallituksen määrärahalisäykset ammatilliseen koulutukseen painottuvat nuoriin. Vuosille 2021-2022 oppivelvollisuuden laajentamiseen ja toisen asteen maksuttomuuteen on luvassa 194 miljoonaa ja opiskelijahuollon vahvistamiseen 59 miljoonaa euroa. 

Hallitusohjelmassa keskeisenä koulutuksen painopisteenä oleva jatkuvan oppimisen kehittäminen ei näy riittävinä taloudellisina panostuksina budjettiesityksessä.

- Työelämän nopea muutos lisää tarvetta täydentää ja uudistaa osaamista. On erittäin tärkeää, että hallitus varmistaa myös jatkuvan oppimisen resurssit, korostaa Ågren.  

Ammatillista koulutusta koskevat määrärahalisäykset 

  • Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin 80 M€ vuonna 2020 (Tähän tarkoitukseen osoitetaan jo tänä syksynä 20M€)
  • Työpaikkaohjaajien lisääminen 2,5 M€ vuonna 2020
  • Oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen ja toisen asteen maksuttomuus 22 M€ vuonna 2021, 65 M€ vuonna 2022 ja 107 M€ vuonna 2023
  • Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen perus- ja toinen aste 10 M€ vuonna 2021, 20 M€ vuonna 2022, 29 M€ vuonna 2023

 

Budjettiriihessä 17.–18.9. tehdään ammatillista koulutusta koskevia päätöksiä, joilla on pitkäkantoisia vaikutuksia osaavan työvoiman saatavuuteen ja väestön mahdollisuuteen jatkuvaan oppimiseen. Nämä ovat kestävän taloudellisen kasvun edellytyksiä. Hallituksen lunastettava ammatilliselle koulutukselle annetut lupaukset resurssien merkittävästä nostamisesta.     

Hallitusohjelmaan kuuluu 235 miljoonan euron ”tulevaisuusinvestointi” ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstöön vuosille 2020-2023. Tästä määrärahasta on jo irrotettu 20 M€ syksyn lisätalousarvioon. Loput 215 M€ tulee jakaa kolmessa osassa niin, että ensi vuodelle ohjataan noin 71,5 M€. 

- Investointilupauksesta tulee pitää kiinni. Rahoituksen on oltava tasapuolista kaikille ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja heidän on voitava luottaa rahoitustason säilymiseen. Tämä on kestävän henkilöstöpolitiikan edellytys, AMKEn toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu toteaa.

Opetushenkilöstön palkkaamiseen liittyvä valtionrahoitus on oltava pitkäjänteistä ja tästä syystä sidottua ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen. Lisäksi rahoituksen tulee perustua koulutuksen järjestäjän tarpeesta lähtevään opetushenkilöstön resurssointiin. Monilla koulutuksen järjestäjillä tämä tarkoittaa nykyisten opetus- ja muun henkilöstön työresurssien lisäämistä.

Ammatillisesta koulutuksesta on kuudessa vuodessa leikattu yli 300 M€ vuositasolla. Samaan aikaan opiskelijamäärät ovat kasvaneet yli 16 prosenttia eli n. 50 000 opiskelijalla. Lisäksi koulutuksen järjestäjille on investointitarpeita tilojen ja teknologian modernisoimiseksi. 

- Osaamistarpeet kasvavat nopeammin kuin resurssit ja tämä kuilu syvenee. Vaje on vähintään 100 M€ vuodessa. Nyt tarvitaan pysyvä korjaus rahoitukseen tulevaisuusinvestointien lisäksi, sanoo Lamppu     
Opetus- ja kulttuuriministeriö esitti omassa budjettiesityksessään 100 M€ lisämäärärahaa opiskelijakohtaiseen rahoitukseen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi. 

- AMKE kannattaa Opetus- ja kulttuuriministeriön esitystä. OKMssä on ymmärretty hyvin, että ammatillisen koulutuksella on suuria vaikeuksia hoitaa sille asetettuja tehtäviä. Uudet hallitusohjelmassa annetut tehtävät, kuten oppivelvollisuusiän nosto, lisäävät haasteita entisestään. Taloudellisten toimintaedellytysten tuntuva lisääminen on välttämätöntä, painottaa Lamppu.   


 

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE vaatii hallitusta vapauttamaan vieraskielisen ammatillisen koulutuksen järjestämisen lupamenettelystä. Osaavan työvoiman saatavuus on jo nyt keskeinen talouskasvun hidaste. Lähivuosina Suomi tarvitsee tuhansia uusia ammattiosaajia. Nykyiset ikäluokat eivät riitä täyttämään kysyntää. 

Vaikeudet osaavan työvoiman saatavuudessa ovat muodostuneet keskeiseksi kasvun pullonkaulaksi. Väestön ikääntyessä ja työikäisten määrän vähentyessä tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa ratkaisemaan osaajapulaa.  

- Laajempi englanninkielinen tutkintotarjonta ammatillisessa koulutuksessa lisäisi maamme houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille ja tukisi myös täällä jo olevien maahanmuuttajien työllistymispolkuja, sanoo AMKEn johtava asiantuntija Satu Ågren.  

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammatillisen koulutuksen järjestäjille oikeuden toteuttaa muuta kuin suomen- tai ruotsinkielistä koulutusta. Useat koulutuksen järjestäjät ovat hakeneet oikeutta järjestää englanninkielisiä tutkintoja voidakseen vastata työelämän tarpeisiin. Lupia on kuitenkin myönnetty nihkeästi. Kielteisiä päätöksiään ministeriö on perustellut toteamalla, että opiskelijan työmarkkina-asema ei ole turvattu ilman riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. 

Oikeus järjestää englanninkielistä tutkintokoulutusta on tällä hetkellä 16:lla ja venäjänkielistä yhdellä koulutuksen järjestäjällä.  

- Rinteen hallituksen tulee vapauttaa vieraskielinen koulutus kankeasta lupamenettelystä, vaatii Ågren. Ågrenin mukaan samaan tapaan kuin ammattikorkeakouluissa, pitäisi ammatillisen koulutuksen järjestäjien voida itse päättää tutkintokielestä työelämän tarpeisiin vastaamiseksi. 

- Englanninkielinen tutkintokoulutus on mahdollisuus myös suomalaisille opiskelijoille, muistuttaa Ågren.  

- Koulutuksen täytyy kyetä tuottamaan osaajia, joilla on valmiudet toimia kansainvälisissä tehtävissä. 

Luontomatkailussa tarve kansainvälisille osaajille 

Tampereen seudun Ammattiopisto Tredu haki vuonna 2017 opetus- ja kulttuuriministeriöltä oikeutta järjestää englanninkielistä luontoalan ammattitutkintoa. Päätös oli kielteinen.  

-  Ministeriön mukaan tälle ei ole kansallista osaamistarvetta, ihmettelee Tredun lehtori Timo Järvenpää.  

-  Kansainvälinen luontomatkailu on jatkanut kasvua kymmenen vuoden ajan. Esimerkiksi Lapin matkailun ovat siivittäneet ennätykselliseen kasvuvauhtiin ulkomaalaiset kävijät, jatkaa Järvenpää.  

Järvenpään mukaan alalla tarvitaan osaajia, jotka kykenevät tuottamaan kansainvälisille asiakkaille laadukkaita luontopalveluita.  

-  Vahva kielitaito on ehdoton edellytys. Englanninkielinen tutkintokoulutus vastaisi alan osaamistarpeisiin. 

Valtiovarainministeriön budjettiesitys ei tarjoa ratkaisuja yritysten pulaan ammattiosaajista, toteavat Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.  

Rinteen hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin tällä hallituskaudella. Suomessa on yli 50 000 avointa työpaikkaa, samaan aikaan pula osaavista työntekijöistä on yritysten suurin kasvun este. 

Vain riittävästi rahoitetulla ammatillisella koulutuksella voidaan saavuttaa työllisyystavoite. Valtiovarainministeriön ammatilliselle koulutukselle esittämällä 13 M€ lisärahoituksella ei kuitenkaan ratkaista kasvavia työvoiman saatavuuteen liittyviä haasteita.

- Teknologiatollisuus on laskenut, että pelkästään tekniikan alan koulutukseen tarvitaan 30 M€ vuosittainen lisäpanostus, muistuttaa AMKEn toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu.       

Työllisyyden nosto vaatii pikaisia satsauksia

Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää omassa budjettiesityksessään 139 M€ eli VM:n esitykseen verrattuna kymmenkertaista lisäpanostusta ammatilliseen koulutukseen. Esitys lähtee opiskelijakohtaisen rahoituksen lisäämisestä koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi. Lisäksi ministeriö esittää merkittävää lisäystä opiskelijamääriin osaajapulasta kärsiville aloille sekä jatkuvaan oppimiseen. 

- OKM:n budjettiesityksessä on ymmärretty hyvin minkä mittaluokan rahoituskuilusta ammatillisessa koulutuksessa on kyse. Ei riitä, että osaaminen ja koulutus ovat hallitusohjelmassa ja puheissa vahvasti esillä, jos ne rahanjaossa unohdetaan, koulutusasianpäällikkö Nina Lahtinen OAJ:stä toteaa.

Ammatilliseen koulutukseen on muodostunut yli 300 M€ rahoitusleikkausten ja samaan aikaan nopeasti kasvaneiden opiskelijamäärien seurauksena vähintään 100 M€ vuosittainen vaje.      

Opetushenkilöstön palkkaukseen hallitusohjelmassa sovittu 235 M€ tulevaisuusinvestointi kolmelle vuodelle käsitellään budjettiriihessä.    

Lue kannanotto tästä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE pitää tärkeänä, että valtion rahoituksen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön palkkaamiseksi tulee olla pitkäjänteistä.

 

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE pitää hyvänä, että koulutusleikkausten aika on ohi ja että koulutuspanostuksia lisätään. Haluamme kuitenkin tuoda esille joitain näkökohtia, jotka liittyvät rahoituksen kohdentamiseen ja tasoon.

Lue kannanotto tästä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE pitää tärkeänä, että valtion rahoituksen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön palkkaamiseksi tulee olla pitkäjänteistä.

Budjettiriihikannanotossaan AMKE vaatii:

  • Opettajien ja muun henkilöstön palkkaamiseen liittyvä valtionrahoitus tulee olla pitkäjänteistä ja tästä syystä sidottu ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen.
  • Rahoituksen tulee perustua koulutuksen järjestäjän tarpeesta lähtevään opetushenkilöstön resurssointiin. Monilla koulutuksen järjestäjillä tämä tarkoittaa nykyisten opetus- ja muun henkilöstön työresurssien lisäämistä.
  • Kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat joutuneet rahoitusleikkausten kohteeksi, myös lisärahoitus tulee kohdistaa tasapuolisesti koulutuksen järjestäjille.
  • Ammatillisen koulutuksen krooninen rahoitusvaje on 100 M€ vuositasolla. Tulevaisuusinvestointien lisäksi perusrahoitusta tulee nostaa vähintään 60 M€. 

Ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoituksesta on vuositasolla leikattu yli 300 M€. Tämä on pakottanut ammatillisen koulutuksen järjestäjät sopeuttamaan toimintaansa. Myös opetus- ja muun henkilöstön määrää on jouduttu vähentämään.

Hallitusohjelmaan kuuluu 235 miljoonan euron ”tulevaisuusinvestointi” ammatillisen koulutuksen opettajiin. Tästä ensimmäiset 20 miljoonaa on tarkoitus jakaa koulutuksen järjestäjille tämän syksyn toisen lisätalousarvion yhteydessä. Loput rahasta jaetaan vuosina 2020-2023. Rahoitusta voidaan kuitenkin käyttää viiden vuoden ajan.

Rahoitus on määritelty tämän syksyn osalta harkinnanvaraiseksi valtionosuudeksi. AMKEn toimitusjohtaja Veli-Matti Lampun mukaan tämä ratkaisu on jatkossa kestämätön.

- Koulutuksen järjestäjien tulee voida luottaa siihen, että rahoitustaso säilyy samana koko kolmivuotiskauden, jotta voidaan tehdä kestävää henkilöstöpolitiikkaa. Rahoitus tulee jakaa osana laskennallista perusrahoitusta ja sen tasoa tulee nostaa lisäämättä opiskelijavuosien määrää, jotta opiskelijakohtainen rahoitus nousee, Lamppu sanoo.

Lamppu painottaa myös, että rahoituksen tulee olla tasapuolista kaikille ammatillisen koulutuksen järjestäjille.

Rahoituksen tulee mahdollistaa koulutuksenjärjestäjäkohtaisista tarpeista lähtevät investoinnit

Tulevaisuusinvestointi on kirjattu kohdistettavan ammatillisen koulutuksen opettajiin. Koulutuksen toteuttamiseen ja ylläpitoon tarvitaan opettajien lisäksi myös opiskelijahuoltoa ja opiskeluprosesseja ylläpitävää henkilöstöä, jonka merkitys on kasvanut erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden määrän lisääntyessä ja oppimisympäristöjen digitalisoituessa.

Osalla koulutuksen järjestäjistä on tarve palkata lisää opettajia. Ammattiopisto Liven rehtori Sirpa Lukkalan mukaan merkittävällä osalla tarve kohdistuu kuitenkin nykyisen opetushenkilöstön resurssien palauttamiseen.

- Rahoituksen tulee perustua koulutuksen järjestäjän tarpeesta lähtevään opetushenkilöstön resurssointiin. Rahoituksella tulee voida palkata myös opetusta tukevaa henkilöstöä, Lukkala painottaa.

Ammatillisen koulutuksen rahoituksen tulisi seurata opiskelijamäärän kehitystä

Vuosien 2012-18 välisenä aikana opiskelijamäärät ovat kasvaneet yli 16 prosenttia eli n. 50 000 opiskelijalla. Lisäksi koulutuksen järjestäjille on investointitarpeita tilojen ja teknologian modernisoimiseksi. Tarpeet kasvavat nopeammin kuin niihin kohdistettavat resurssit.

AMKEn kannanotto

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry pitää Antti Rinteen hallitusohjelman koulutuslinjauksia pääosin hyvinä.  Luvatut resurssilisäykset ovat kuitenkin sirpaleisia ja kohdistuvat lähinnä nuoriin. Yksittäisten toimenpiteiden sijaan perusrahoituksen tarvitaan merkittävä tasokorotus, jotta koulutuksenjärjestäjät voivat suunnata lisärahoituksen tärkeimpiin käyttökohteisiin.

Oppivelvollisuutta on tarkoitus korottaa 18 vuoteen, mikä pitää sisällään myös oppimateriaalien maksuttomuuden. Oppivelvollisuuden on arvioitu maksavan n. 100 miljoonaa euroa vuodessa. Hallitusohjelmassa luvataan, että siitä aiheutuvat kustannukset korvataan järjestäjille täysimääräisesti. Hyvää on, että myös peruskoulun jälkeiset nivelvaiheen palvelut, esimerkiksi joustava perusopetus, työpajatoiminta ja kuntoutus, ovat osa oppivelvollisuutta.

- Tärkeää on, että hallitusohjelmassa perusosaamista lähdetään vahvistamaan varhaiskasvatuksesta alkaen. Tämä tukee tavoitetta, että jokainen pystyy suorittamaan ammatillisen tutkinnon tai ylioppilastutkinnon. Tällöin oppivelvollisuuden korottaminen ei jää vain mekaaniseksi toimenpiteeksi, summaa AMKEn puheenjohtaja Leena Linnainmaa.

Hallitusohjelma keskittyy ammatillisen koulutuksen linjauksissaan pääosin nuoriin, vaikka opiskelijoista 67 prosenttia on yli 20-vuotiaita. Koulutuksen järjestäjien huolena on, että 201,5 miljoonan euron pysyvä menolisäys koko koulutusjärjestelmään tarkoittaa ammatillisen koulutuksen osalta vain maksuttomien opintomateriaalien kattamista.  

- Olennaista on ammatillisen koulutuksen perusrahoituksen nosto, jolloin koulutuksen järjestäjät pystyvät itse kohdentamaan resurssit. Opettajien määrän lisääminen on tärkeää, mutta resursseja tulee olla myös esimerkiksi oppimisympäristöjen uudistamiseen. Sitovia henkilöstömitoituksia ei tule toteuttaa, koska erilaisilla koulutuksen kohderyhmillä on erilaiset tarpeet, Linnainmaa painottaa .

AMKE ry:n hallitusohjelmatavoitteista toteutumassa ovat työperäisen maahanmuuton edistäminen vastaamaan työvoimatarpeisiin sekä tavoite nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta nykyisestä n. 2,8 prosentista bruttokansantuotteesta 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Koulutuksen järjestäjät ovat tyytyväisiä, että ammatillinen koulutus on myös otettu osaksi TKI-järjestelmää.

Hallitusneuvotteluissa on päätetty, että oppivelvollisuus ulotetaan koskemaan toisen asteen opintoja eli ammatillista- ja ylioppilastutkintoa. Keskeiseksi keinoksi on asetettu koulutuksen maksuttomuus. Ammatti-osaamisen kehittämisyhdistys AMKE:n näkemyksen mukaan yleinen maksuttomuus ei ratkaise ongelmaa.

Oppivelvollisuuden tuleekin olla joukko täsmätoimia, joiden avulla varmistetaan kaikille tutkinto. Oppivelvollisuuden nosto ei saa myöskään kurjistaa entuudestaan vaikeaa ammatillisen koulutuksen rahoitustilannetta vaan kustannukset tulee kompensoida täysimääräisesti.  

Siitä, että kaikille nuorille tulee varmistaa ammatillinen tai ylioppilastutkinto vallitsee yksimielisyys. Tällä hallituskaudella päätettiin jo oppimateriaalisästä pienituloisten perheiden opiskelijoille. AMKE ry:n mielestä oppivelvollisuuden laajentamiseen käytettävissä olevat resurssit sekä täsmätoimet tuleekin kohdistaa niitä tarvitseville. 

- Jotta mahdollistamme kaikille nuorille tutkinnon, tarvitsemme useita toimia. Oppivelvollisuus ilman tehokkaita toimia on poliittista retoriikkaa. Kaikilla näillä toimilla on hintalappunsa, jotka tulisi laskea, toteaa AMKEn toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu

Lampun mukaan tulee myös muistaa, että ammatillisen koulutuksen resursseja on leikattu yli 300 miljoonaa ja jo nyt krooninen rahoitusvaje on vähintään 100 miljoonaa euroa vuodessa.

AMKE esittää seuraavia toimia tehtäväksi tulevalla hallituskaudella 

1.Varmistetaan riittävän osaamisen saavuttaminen peruskoulussa

Perusopetuksen oppivelvollisuus ei toimi. Todistuksen peruskoulusta saa liian moni nuori, joille ei ole edellytyksiä selvitä jatko-opinnoissa. Perusopetuksen joustavuutta ja yksilöllisiä opintopolkuja hyödynnetään niin, että nuoret saavat riittävät valmiudet toisen asteen opintoihin. Varmistetaan ohjauksen avulla, että kaikki nuoret löytävät itselleen sopivan opiskelupaikan. 

2.Varmistetaan ammatillisen ja lukiokoulutuksen aikana nuoren taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset edellytykset hyvään opiskeluun

Selvitetään miksi osa nuorista ei halua jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen ja etsitään yksilöllisiä ratkaisuja näille nuorille.  Tarjotaan taloudellista tukea opintoihin liittyviin kustannuksiin kohdennetusti niille, jota sitä tarvitsevat.   

3.Varmistetaan ammatillisen koulutuksen taloudelliset edellytykset hoitaa oppivelvollisuuden tuomat lisätehtävät

Valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton tekemien arvioiden mukaan oppivelvollisuuden laajentamisen kustannukset ovat 100 – 180 miljoonaa euroa. Merkittävä osa näistä kustannuksista tulee ammatillisen koulutuksen kannettavaksi esimerkiksi lisääntyvänä ohjauksena, erityisopetuksena, opiskelijahuoltona ja yksilöllisinä oppimisratkaisuina. Ammatilliselle koulutukselle tulee kompensoida täysimääräisinä nämä lisäkustannukset.

4.Varmistetaan ammatillisen koulutuksen resurssit toteuttaa jatkuvan oppimisen tehtävä

Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on varmistaa koko työikäisen väestön ammatillinen osaaminen. Vuosittain koulutukseen osallistuu yli 320 000 opiskelijaa, joista yli 20 prosenttia on yli 20-vuotiaita. Tarve jatkuvalle oppimiselle kasvaa nopeasti.

Jo nyt resurssit ammatillisissa oppilaitoksissa on venytetty äärimmilleen, kun rahoitusta on leikattu 10 vuoden aikana yli 300 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan opiskelijamäärät ovat kasvaneet 16 prosenttia. Tämä yhtälö ei enää toimi. Ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitukseen tarvitaan vähintään 10 prosentin eli noin 100 miljoonan euron korotus.  

Neljän seuraavan vuoden aikana määritellään maamme tulevaisuuden suunta. Siksi kasvatuksesta, koulutuksesta, tieteestä ja tutkimuksesta ei voi nyt tinkiä, vaan niihin on investoitava vahvasti.
 
Kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan sekä elinkeinoelämän järjestöt muistuttavat tänään hallitusneuvottelijoita laadukkaan koulutusinvestointien tärkeydestä. Yhteisen viestin mukaan hallitusneuvottelujen linjaukset ratkaisevat sen, millaisia uutisia koulutuksesta kirjoitetaan vuonna 2023.
 
- Jokaisella ihmisellä on oltava mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan läpi elämän. Tämä on sekä yksilön että yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta, toteaa AMKEn toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu.  
 
Yhteisessä viestissä ovat mukana Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Akava, Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto, Sivistystyönantajat, Finlands Svenska Lärarförbund FSL, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL, Suomen Vanhempainliitto, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE, ammattikorkeakoulut Haaga-Helia, Laurea, Metropolia ja Savonia, Suomen Lukiolaisten Liitto SLL ja Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL. 
 
Yhteisöjen yhteinen kokosivun ilmoitus julkaistiin 15.5. Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa, Aamulehdessä, Turun Sanomissa, Keskisuomalaisessa ja Kalevassa.

Maahanmuuttajien tehoton alkuvaiheen ohjaus ja sirpaleinen koulutuspolku hidastavat työllistymistä. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ vaativat, että aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus siirretään kokonaisuudessaan opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoitavaksi. Lisäksi alkuvaiheen ohjaukseen, kotoutumissuunnitelmien laadintaan sekä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen on otettava mukaan ammatillisen ja vapaan sivistystyön opettajat. 

Työvoimapulasta on tullut jo taloudellisen kasvun este. Yhteiskunnassa vallitsee yksimielisyys työllisyysasteen nostamisesta uudella vaalikaudella. Työikäisten osuus koko väestöstä on pitkään pienentynyt ja syntyvyys on rajussa laskussa. Tämän vuoksi osaajista on pulaa nyt ja jatkossa.

Maahanmuuttoa on esitetty ratkaisuksi työvoimapulaan. Nykyinen kilpailutukseen perustuva kotoutumiskoulutuksen järjestämismalli johtaa sirpaleiseen, tehottomaan koulutuspolkuun ja palvelu on yksilön sekä työelämän kannalta liian kapea-alaista. 

Maahanmuuttajien suomen ja ruotsin kielen opetuksen kehittäminen on vaikeutunut oleellisesti, koska opettajien työsuhteista on tullut pätkätöitä rahoituksen perustuessa kilpailutukseen. Valtiontalouden tarkastusvirasto suoritti vuonna 2018 tarkastuksen, jossa havaittiin, että kotoutumiskoulutuksissa tavoitteena olevaa kielitaitotasoa ei useinkaan saavuteta. 

Useimmille maahanmuuttajille nopeimman polun työllistymiseen tarjoaisi oppilaitos, joka mahdollistaa kieli- ja ammattiopintojen opiskelun. Kokonaisvaltaisemman ja tehokkaamman kotouttamisen mahdollistamiseksi aikuisten kotoutumiskoulutuksen koordinointivastuu tulee siirtää työ- ja elinkeinoministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön sekä valtionosuuksien piiriin kilpailutuksen sijaan.

- Luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriöön on mahdollistanut koulutuksen pitkäjänteisen kehittämisen ja sen laadun parantamisen. Nyt on aika tehdä sama aikuisten kotoutumiskoulutukselle, vaatii OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Ammatillisten oppilaitosten yhteyteen on perustettu useita maahanmuuttajien osaamiskeskuksia, joissa tarjotaan laajasti osaamiseen, työllistymiseen sekä muuhun elämään liittyviä ohjaus- ja neuvontapalveluita. Opiskelijalle tehdään muun muassa osaamiskartoitus, tarjotaan sopivaa koulutusta tai tuetaan työllistymistä. Vastaanottokeskusten pitäisi tehdä yhteistyötä osaamiskeskusten kanssa, jolloin opettajien ammattitaito saataisiin käyttöön heti alkuvaiheen ohjaukseen ja kotoutumissuunnitelmien laadinnasta lähtien. 

- Työllistymisen ja kielen oppimisen mielekkyys parantuu, kun sama oppilaitos järjestää kielikoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen. Ammattiopinnot voivat usein tapahtua samoissa ryhmissä suomen- tai ruotsinkielisten kanssa, jolloin myös kulttuurinen kotoutuminen nopeutuu, korostaa AMKEn ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu.

Eduskunnan sivistysvaliokunta otti kantaa viime marraskuussa kotouttamiskoulutuksen siirtämiseksi kokonaisuudessaan tai ainakin nykyistä laajemmin OKM:n vastuulle.

AMKE ja Sivistystyönantajat ovat tyytyväisiä siihen, että huoli ammatillisen koulutuksen resursseista ja ammattiosaajien riittävyydestä nousi kaikilla puolueilla vahvasti vaalikeskusteluun. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää merkittäviä panostuksia ammatilliseen koulutukseen. Tämä kattaa laajan tehtävän aina nuorten ammatillisesta peruskoulutuksesta työssä olevien ja työttömien osaamisen uudistamiseen ja ylläpitoon. Nyt on aika lunastaa vaalilupaukset, jotta hyvinvointia voidaan ylläpitää.

Pula ammattiosaajista on laajentunut kaikille aloille ja on yrityksille kasvun este. Tarvitsemme esimerkiksi lähihoitajia huolehtimaan vanhuksista, rakennusalan ammattilaisia uudistamaan ja korjaamaan rakennuskantaa sekä kuljetus- ja logistiikka-alan osaajia varmistamaan tavaroiden ja ihmisten liikkuminen pitkien etäisyyksien Suomessa. 

- Ammatilliseen koulutukseen osallistuu tällä hetkellä vuosittain yli 320 000 ihmistä ja osaamistarpeet muuttuvat jatkuvasti muistuttaa toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu AMKEsta

AMKE ja Sivistystyönantajat esittävät ammatillisen koulutuksen osalta hallitusohjelman kahdeksi kärkiteemaksi seuraavia:

1. Ammatillisen koulutuksen perusrahoitusta nostetaan riittävälle tasolle, jotta  koulutukselle asetetut tehtävät voidaan hoitaa laadukkaasti ja  toteuttaa uudistustyötä pitkäjänteisesti.

2. Varmistetaan perusopetuksessa nuorten riittävät valmiudet toisen asteen opintoihin. Tavoitteena on ammatillinen tai ylioppilastutkinto kaikille nuorille.

- Oppilaitosten tilanteet vaihtelevat suuresti. Ammatilliseen koulutukseen on tehty suuri rakenteellinen uudistus. Nyt  on tärkeää varmistaa vakaat työskentelyolosuhteet, jotta koulutusta voidaan kehittää asiakaslähtöisesti, toteaa Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen

Kauppakamarit ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät vaativat vieraskielisen ammatillisen koulutuksen järjestämisen vapauttamista lupamenettelystä. Suomi tarvitsee lähivuosina tuhansia uusia ammattiosaajia. Omat nuoremme ja muu työvoima eivät riitä täyttämään kysyntää.
 
Suomeen tarvitaan lisää työvoimaa. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 20 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030. Vajaassa 10 vuodessa syntyvyys on laskenut lähes neljänneksen. Oma väestömme ei riitä pitämään yllä yhteiskuntamme työllisyyttä ja taloudellista kasvua. 
 
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää luvan ammatillisille koulutuksenjärjestäjille toteuttaa muuta kuin suomen- tai ruotsinkielistä koulutusta. Lupia yhteen tai useampaan englanninkieliseen tutkintoon on myönnetty 16 koulutuksenjärjestäjälle ja näistä yhdellä on oikeus myös yhteen venäjänkielisen tutkinnon järjestämiseen.
 
Monet koulutuksen järjestäjät ovat suoraan yrityksistä ja alueellisilta kauppakamareilta tulleiden viestien perusteella hakeneet lupia vieraskielisiin tutkintoihin, mutta turhaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön vastaus hakemuksiin on nihkeä: ”Opiskelijan työmarkkina-asema ei ole turvattu, ellei saavuteta riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa”.
 
Jopa 80 prosenttia Kauppakamarien jäsenyrityksistä toteaa, että pula osaavasta työvoimasta haittaa kasvua. 
 
Tulevan hallituksen tulisi vapauttaa koulutus lupamenettelystä heti. Mitä tehokkaammin ammatillinen koulutus voi vastata kysyntään, sitä paremmin yrityksemme voivat ja tuottavat verotuloja myös koulutusjärjestelmämme hyväksi.
 
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan kipeästi jotta yritysten kilpailukykyä kyetään ylläpitämään nyt ja tulevaisuudessa. 

- Tilanne on turhauttava ja nurinkurinen. Onko todella niin, että ensin pitää oppia suomea voidakseen päästä tutkintokoulutukseen, varsinkin jos työpaikka on jo olemassa tai henkilö asuu Suomessa?, Linnainmaa kysyy.
 
Vieraskielinen koulutus on paitsi mahdollisuus suomalaisille kansainvälistymiseen, myös keino lisätä maamme houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille. Kielitaitoisen työvoiman saatavuudella voi olla niin ikään vaikutuksia kansainvälisten yritysten investointihaluihin ja sijoittumiseen Suomeen.   
 
Suomessa asuvan tai työluvan saaneen ulkomaalaisen henkilön osaaminen kaipaa usein täydentämistä. Lisäksi moneen säädeltyyn ammattiin vaaditaan tutkinto. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEn toimitusjohtaja Veli-Matti Lampun mukaan puutteellinen suomen tai ruotsin kielen taito estää opiskelua. 
 
- Opinnot englanniksi tai opiskelijan omalla äidinkielellä lisäävät valmiuksia työskennellä usein jo valmiiksi kansainvälisessä työympäristössä. Kun opintoihin lisätään suomen tai ruotsin kielen sekä suomalaisen kulttuurin opintoja, opiskelijan kotoutuminen ja halu jäädä pysyvästi Suomeen lisääntyy, Lamppu toteaa.

AMKE ry vaatii 100 miljoonan euron korotusta ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen taloudellisen kasvun ja työvoiman saatavuuden tukemiseksi.

Niin puolueet kuin työelämän järjestöt ovat esittäneet, että tulevalla hallituskaudella työllisyysaste tulee nostaa 75 prosenttiin. Tämä on välttämätöntä hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi väestön ikääntyessä. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä helpot keinot on jo käytetty.

Suomessa oli tammikuussa noin 180 000 työtöntä. Toisaalta avoimia työpaikkoja oli viime vuoden lopussa noin 41 000. Kohtaanto-ongelma on siis merkittävä. Työperusteista maahanmuuttoa tarvitaan vastaamaan työelämän osaajapulaan.

- Onneksi ammatillinen koulutus voi tarjota ratkaisuja kouluttamalla uusia osaajia ja vahvistamalla yritysten osaamista. Nykyresursseilla tämä ei kuitenkaan onnistu, toteaa AMKE ry:n puheenjohtaja Leena Linnainmaa.

Linnainmaa vaatii ammatillisen koulutuksen perusrahoituksen nostamista 100 miljoonalla eurolla, eli noin 10 prosentilla taloudellisen kasvun ja työvoiman saatavuuden tukemiseksi.

Ammatillisella koulutuksella on tärkeä rooli myös maahanmuuttajien koulutuksessa ja osaamisen kehittämisessä.

- Vaikuttavuuden tehostamiseksi tarvitaan lisää vieraskielistä tutkintokoulutusta, jotta voimme vastata asiakkaittemme kysyntään, Linnainmaa sanoo.

Ammatillinen koulutus tärkeä kumppani

Ammatillisen oppilaitokset ovat tärkeä ja yritysten arvostama koulutuskumppani, selviää muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön, Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen Yrittäjien teettämistä ammatillisen koulutuksen kyselytutkimuksista.

Tulosten mukaan työelämä ei kuitenkaan tiedä vielä riittävän hyvin, mitä ratkaisuja uudistunut ammatillinen koulutus voi tarjota yritysten tarpeisiin.

Linnainmaa haastaakin sekä koulutuksen järjestäjät että työelämän hyödyntämään ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet täysimääräisesti.

Leena Linnainmaan puhe AMKEpäivillä 13.3.

Opetus- ja kulttuuriministeriö nostaa lähihoitajien koulutusmääriä 500 opiskelijavuodella jo tänä vuonna. Erityispainotuksena ovat vanhuspalvelut. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry muistuttaa, että samalla tulee ammatillisessa koulutuksessa huolehtia kaikkien alojen ammattiosaajatarpeista. 

Opetus- ja kulttuurimininteriö käynnistää toimenpiteet sosiaali- ja terveysalan opiskelijamäärien lisäämiseksi. Nopeana toimena tullaan lisäämään vanhuspalveluihin painottuneiden lähihoitajien koulutusmäärää tälle vuodelle 500 opiskelijavuodella. Vuonna 2017 lähihoitajaopiskelijoita oli noin 35000 ja heitä valmistui noin 15000.  Lähihoitajaopiskelijoiden osuus kaikista ammatillista perustutkintoa suorittavista opiskelijoista on jo nyt noin 18,5 prosenttia. 

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten koulutusmäärien kasvattaminen on perusteltua, kun huomioidaan väestön ikääntymisen aiheuttama palvelutarpeen kasvu.  

- Tärkeää on myös ennakoida mahdollisen hoitajamäärämitoituksen tiukkenemisen tuomaa koulutustarvetta, toteaa AMKE ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu

Samalla kun reagoidaan nopeasti sosiaali- ja terveysalan työvoimatarpeeseen, ei kuitenkaan tule unohtaa lähes kaikkia toimialoja, kuten teknologiateollisuutta, koskevaa pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta.  

- Pidemmällä tähtäimellä emme voi lähteä sammuttamaan vain yksittäisiä tulipaloja, vaan meidän tulee toteuttaa kokonaisvaltaista työvoiman tarpeiden ennakointia, Lamppu muistuttaa.

Keskeisiä keinoja varmistaa kilpailukyky kaikissa yrityksissä  ja työpaikoissa on mahdollistaa vähintään toisen asteen koulutus koko ikäluokalle. Lisäksi tulee rakentaa nykyistä selkeämmät ja kannustavammat mallit aikuisten jatkuvaan oman osaamisen kehittämiseen koko koulutusjärjestelmässä. Näyttää myös siltä, että ilman merkittävää työperäisen maahanmuuton lisäämistä emme pysty vastaamaan kaikkeen työvoiman kysyntään.  

- Ammatillisella koulutuksella on kakkien näiden haasteiden ratkaisemisessa merkittävä rooli, Lamppu korostaa.

 

Useat ammatillisen koulutuksen ongelmat ovat ennaltaehkäistävissä toimivalla laatujärjestelmällä. Opiskelijapalaute on luontainen osa sitä. Opiskelijoiden osallistaminen on jatkuvan kehittämisen työkalu, jolla ei vain arvioida mennyttä vaan kehitetään toimintaa jatkuvasti.

Lue kannanotto tästä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry ovat erittäin huolestuneita eduskunnan käsittelyssä olevan ylioppilastutkinnon rakennemuutoksen vaikutuksista kaksoistutkinnon suosioon tulevaisuudessa. Järjestöt vastustavat esitystä, jonka mukaan ylioppilastutkintoa suorittavan kokelaan olisi jatkossa suoritettava nykyisen neljän kokeen sijaan vähintään viisi koetta ja huomauttavat, että hallituksen esityksen valmistelussa ei ole huomioitu kaksoistutkinnon suorittajien asemaa.

Lue kannanotto tästä

AMKEn budjettiriihikannanotossa esitetään merkittäviä lisäpanostuksia ammatilliseen koulutukseen vuoden 2019 budjetissa.

Talouden noususuhdanteesta tulee saada mahdollisimman suuri hyöty yritysten pitkän aikavälin kilpailukyvyn varmistamiseksi ja työllisyyden kestävän kasvun toteutumiseksi. Tämä edellyttää voimakkaita panostuksia ammattiosaamiseen.

Lue kannanotto tästä

Hallituksen tavoitteen toteuttamiseksi AMKE vaatii

  • täsmäpanostuksia aikuisten kouluttamiseen 
  • ammatillisen koulutuksen indeksikorotusten jäädyttämisestä luopumista
  • ammatillisen koulutuksen perusrahoituksen lisäämistä
Lue kannanotto tästä

Asetusluonnoksessa on humanistisen ja kasvatusalan tutkintoja ryhmitelty sosiaali- ja terveysalan tutkintojen yhteyteen. Tämä kiristäisi näiden tutkintojen opettajilta vaadittavaa pätevyyttä. 

Lue kannanotto tästä

AMKE vetoaa, että STM ja OKM ohjeistavat ja kannustavat sosiaali- ja terveysalan työnantajia osallistumaan koulutusyhteistyöhön jatkossakin. Koulutuksen jatkuminen laadusta tinkimättä pitäisi olla työnantajien, koulutuksen järjestäjien ja opiskelijoiden yhteinen etu.

Lue kannanotto tästä

Tarpeettomille oppilaitoskiinteistöille tarvitaan roskapankki.Tyhjien ja turhien tilojen ylläpitäminen tai purkaminen kuluttaa koulutuksen rahoitusta.

Lue kannanotto tästä

Ammattipätevyyden suorittamisen muuttaminen ei saa keventää ammattiosaamisen vaatimusta

Lue kannanotto tästä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry esittää ammatillisen koulutuksen arvioinnin ja muun tiedonkeruun uudistamista, määrän vähentämistä ja parempaa aikatauluttamista, jotta koulutuksen järjestäjät voivat huomioida arvioinnit omaa työtään suunnitellessaan. 

Lue kannanotto tästä

AMKE, Kuntaliitto ja OAJ esittävät, että ammatillisen koulutuksen perusrahoitus olisi jatkossa 60 prosenttia. Eduskunnan saamassa lakiesityksessä perusrahoituksen osuus on 50 prosenttia.

Lue kannanotto tästä

AMKE vaatii, että valintoja uudistettaessa huomioidaan myös ammatillisen koulutuksen, ei vain lukion käyneet.

Lue kannanotto tästä

Osaamisen kehittäminen ja koulutus on otettava vakavasti työllisyyspaketin valmistelussa. Hallituksen huhtikuussa julkaisemissa työllisyys- ja yrittäjyyspaketeissa ei mainittu koulutusta eikä osaamista. 

Pelkkä perehdyttäminen ei riitä, kun uudet työtehtävät vaativat rekrytoitavalta henkilöltä uutta osaamista. Suomen talous ei nouse viime vuosikymmenen taidoilla, kun kilpailijamme siirtyvät uusin tuotantotapoihin. Erityistä huomiota kaipaavat työttömät, joilta puuttuu ammatti tai jotka joutuvat vaihtamaan ammattia.

Lue kannanotto tästä

AMKEn hallitus pitää välttämättömänä, että toimintalainsäädäntö ja rahoitusmalli tukevat toinen toisiaan. Tämä edellyttää, että laki mahdollistaa joustavasti yksilöllisten opintopolkujen rakentamisen eri-ikäisille opiskelijoille. Rahoitusmallin on tuettava opiskelijoiden liikkumista oppilaitoksesta työvaltaisiin koulutuksiin ja takaisin.

Lue kannanotto tästä

Ammatillisten oppilaitosten mahdollisuudet tarjota koulutusta ja sen avulla edistää työllistymistä heikkenevät oleellisesti, jos valtiovallan suunnittelema 190 miljoonan leikkaus toteutetaan vuonna 2017 ja nuorten aikuisten osaamisohjelma lopetetaan samaan aikaan. 

Vetoomuksen mukaan leikkaus tulisi lykätä ja kohtuullistaa esimerkiksi ajoittamalla se useammalle vuodelle. Samalla ammatillisen koulutuksen rooli työllisyyden edistäjänä on otettava vahvemmin esille budjettineuvotteluissa.

Lue kannanotto tästä

Työllisyyden parantaminen on Suomessa kaikkein tärkein tavoite, mutta hallitus leikkaa työllistymisen ehtona olevasta ammatillisesta koulutuksesta, toteaa Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n hallitus.

Suomella ei ole varaa menettää yhtään yritystä tai yrittäjää, mutta leikkaus heikentää yritysten mahdollisuuksia palkata ammattitaitoista työvoimaa ja kouluttaa nykyistä henkilöstään.

Lue kannanotto tästä

Ammatillisen koulutuksen reformin valmistelu on toistaiseksi keskittynyt osaamisen hankkimiseen ja tutkinnon suorittamiseen. Nyt edessä on ministeriön ja koulutuksen järjestäjän välisen suhteen määrittely. 

AMKEn hallitus on 28.4. ja 10.5 kokouksissaan käynyt läpi ja ottanut kantaa reformin valmistelun aikana OKM:n esittämiin muistioihin.

Lue kannanotto tästä

AMKE esittää, että ministeriö tyytyisi koulutuksen järjestäjän ilmoitusmenettelyyn joka korvaisi nykyisen hakumenettelyn. Tämä olisi linjassa Sipilän hallituksen tavoitteen kanssa sääntelyn purkamiseksi.

Lue kannanotto tästä

Työelämällä on oltava nykyistäkin vahvempi rooli tutkintojen perusteiden uudistamisessa. Tämä edellyttää tutkinnon perusteiden uudistamisen prosessin yksinkertaistamista ja läpinäkyvyyden lisäämistä. Muodollisista kuulemisista on päästävä aitoon osallistumiseen.

Lue kannanotto tästä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry pelkää ammatillisen koulutuksen tarjonnan supistuvan jopa 24 000 aloituspaikalla, kun vuosina 2016–2018 rahoituksesta leikataan 248 miljoonaa euroa. Lisäksi suurten aikuiskoulutuskeskusten tarjoama työvoimakoulutus on kahdessa vuodessa vähentynyt jopa 25 %.

Lue kannanotto tästä

AMKEn vastaus koulutussopimuksen selvityshenkilöiden Maija Aaltolan ja Rauno Vanhasen kyselyyn.

Lue kannanotto tästä

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät haluavat yksinkertaisen ja oikeudenmukaisen rahoitusjärjestelmän, joka tukee laadukkaan koulutuksen järjestämistä ja toiminnan johtamista paikallisella tasolla.

Järjestelmä on selkeä, kun koulutuksen järjestäjä voi arvioida toimenpiteidensä vaikutusta omaan rahoitukseensa. Tämä edellyttää nykyistä yksinkertaisempaa rahoitusjärjestelmää, jossa kaikki rahoituksen kriteerit ovat määrällisiä.

AMKE esittää rahoituksen jakautumista seuraavasti: perusrahoitus 50 %, suoritusrahoitus 40 %, tulosrahoitus 10 %.

Lue kannanotto tästä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry ihmettelee puheita ammatillisen koulutuksen siirtämisestä perustettavien itsehallintoalueiden tehtäväksi, vaikka valtioneuvosto ei tällaista päätöstä tehnyt.

AMKE muistuttaa, että suomalaisilla on vapaa hakeutumisoikeus oppilaitoksiin yli kunta- tai maakuntarajojen. Tämän mahdollistaa monipuolinen ja erikoistunut koulutuksen järjestäjäverkko. Kolme neljästä koulutuksen järjestäjästä on yksityisiä organisaatioita.

Lue kannanotto tästä

AMKE, OAJ ja Kuntaliitto esittävät opetus-ja kulttuuriministeriölle, että valtio luopuu ammatillisen koulutuksen kiinteistöjen rakentamiseen tai korjauksiin saatujen valtionosuuksien takaisinpalautusvelvollisuudesta.

Lue kannanotto tästä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry esittää, että uudessa laissa säädetään ammatillisen koulutuksen tarkoitus ja tavoitteet, ammatilliset tutkinnot, koulutuksen järjestäminen, opiskelijan oikeudet ja opiskelijoiden arviointi. Lainsäädäntö ei määrittäisi koulutusta tai sen muotoja opiskelijan iän tai työmarkkina-aseman mukaan.

Lue kannanotto tästä

AMKEn mukaan tarve nopeampaan ja joustavampaan uusiutumiseen korostaa tarvetta vähentää normiohjausta ja siirtyä koulutuksen järjestäjien tulosohjaukseen.

Lue kannanotto tästä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry esittää, että opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää heti kesällä 2015 ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistuksen yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa.

Lue kannanotto tästä

AKAVA, AMKE, ARENE, OAJ, SAK, STTK, SY, SAKKI ja SAMOK vetoavat, ettei suomalaisen laadukkaan ja vetovomaisen ammatillisen koulutuksen vetovoimaa heikennetä lyhentämällä koulutuksen kestoa kolmesta vuodesta kahteen vuoteen, mikä samalla merkitsisi jatko-opintokelpoisuuden menettämistä.

Lue kannanotto tästä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry esittää digitaalista ammattiopistoa ja joustavaa ammattiopistoa koulutuksen uudistamisen kokeiluiksi.

Lue kannanotto tästä

AMKE ry, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ja Suomen yliopistot UNIFI ry painottavat yhteisessä kannanotossaan opiskelijoiden työssäoppimisen merkitystä yhteiskunnassa – myös taloudellisesti vaikeina aikoina.

Lue kannanotto tästä

AMKEn ammatillisen koulutuksen tavoitteet hallitusohjelmalle 2015–2019

Lue kannanotto tästä

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Eteläranta 10
00130 Helsinki

toimisto@amke.fi