20.01.2016
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry ei kannata julkisuudessa esitettyjä aikeita siirtää ammatillinen koulutus osaksi perustettavia itsehallintoalueita.
Ammatillinen koulutus valmistaa työvoimaa valtakunnallisille ja jopa globaaleille työmarkkinoille, minkä vuoksi Suomi tarvitsee kansallista koulutuspolitiikkaa. Jokaisella suomalaisella on vapaa oikeus hakeutua opiskelemaan yli kunta- ja maakuntarajojen. Samoin yrityksillä ja työnantajilla on vapaus hankkia koulutuspalveluja, kuten lisä- ja henkilöstökoulutusta, yli aluerajojen.
- Tämän vuoksi vastuuta ammatillisen koulutuksen kehittämisestä ei voi jakaa 18 erikokoiselle alueelle, sanoo AMKEn toimitusjohtaja Petri Lempinen.
Ammatillisen koulutuksen alueellinen saavutettavuus turvataan parhaiten riittävällä opiskelijapohjalla, kysyntään vastaavalla tarjonnalla sekä kohtuullisilla resursseilla, ei keskitetyillä hallintomalleilla.
Monimuotoinen järjestäjäverkko vastaa parhaiten koulutuksen saavutettavuuden kysymyksiin: - Emme pidä tarpeellisena tiukasti säädellä yksittäisen koulutuksen järjestäjän juridista muotoa tai organisaatiota, sanoo toimitusjohtaja Lempinen.
Nykyisin ammatillisen koulutuksen järjestäjistä kolme neljäsosa on yksityisoikeudellisia organisaatioita – osakeyhtiöitä, säätiöitä, yhdistyksiä, joilla on moninaisia omistajia.
AMKE korostaa, että rahoitus on jatkossakin maksettava koulutuksen järjestäjille, jotka käyttävät sen vain koulutukseen ja sen edellyttämiin välttämättömiin investointeihin.
- Sote-uudistuksella on vaikutusta oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämiseen, josta säädettiin vuonna 2014 voimaan tulleella lailla, huomauttaa Lempinen.
Ammatillista koulutusta onkin kehitettävä asiakkaiden eli työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin, ei uutta hallintoa luomalla. Koulutuksen järjestäjät uskovat sääntelyn purkamisen edistävän asiakaslähtöisyyttä. Ammatilliseen koulutukseen osallistuu vuosittain noin 340 000 suomalaista, joista yli puolet on aikuisia.
Sote-uudistus tulee olemaan sotien jälkeisen Suomen suurimpia yhteiskuntapoliittisia uudistuksia. Uudistuksen tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuutta ja laatua. Mammuttimaista uudistusta ei tule kasvattaa esitettyä suuremmaksi tuomalla mukaan uusia yhteiskunnallisia palveluita, kuten koulutusta, jotta sen tavoitteiden toteutuminen voidaan varmistaa.
