09.09.2016
- Osaamisen kehittäminen ja koulutus on otettava mukaan työllisyyspakettiin, esittää Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n toimitusjohtaja Petri Lempinen. Pelkkä perehdytys ei riitä, kun työtehtävät vaativat rekrytoitavalta henkilöltä uutta osaamista.
Työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöytään siirretyssä työllisyyspaketissa on koulutuksen rooli työllistymiselle otettava vakavasti.
Erityistä huomiota on suunnattava myös työmarkkinoille valmistuviin nuoriin, joiden asemaa voidaan parantaa oppisopimuskoulutuksella.
Oppisopimuksen ja ammattiopistossa opiskelun yhdistäminen ns. 2+1-malli on kehitetty toimivaksi. Ongelmana on opiskelijan palkkataso, jota työnantajat pitävät liian korkeana.
AMKE esittää, että ammattiopistosta oppisopimukseen siirtyvälle opiskelijalle maksetaan opintotukea, jotta työnantajalle aiheutuva palkkakustannus pienenee.
AMKEn mukaan oppisopimus sopii myös työttömien kouluttamiseen, kun siihen yhdistetään palkkatukea.
- Toivomme työllisyyspaketin turvaavan palkkatuen, Lempinen sanoo.
Palkkatuen pitäisi huomioida monityönantajainen oppisopimus sekä oppisopimuksen käyttäminen pätkissä oppilaitoksessa opiskelemisen rinnalla.
- Oppisopimusta on Suomessa käytetty yli 20 vuotta henkilöstön kouluttamiseen ja rekrytoinnin tukena, Lempinen muistuttaa. Oppisopimusopiskelija on työssä ja veronmaksaja, joten oppisopimuksen edistäminen on koko yhteiskunnan etu.
Oppisopimus on kärjessä AMKEn 9-kohdan ehdotuksessa koulutuksen ja osaamisen kytkemiseksi työllisyyspakettiin.
Ammatillisen koulutuksen osaamista on hyödynnettävä työttömille esitetyissä haastatteluissa. Haastattelujen tuloksena pitää syntyä yksilöllinen suunnitelma työvaltaisesta koulutuksesta, mikä johtaa työllistymisen ja ammattitaidon parantamiseen.
AMKE ihmettelee, että hallituksen huhtikuussa julkistetuissa työllisyys- ja yrittäjyyspaketeissa ei mainittu koulutusta. Työvoimakoulutus on ollut 1970-luvun alusta lähtien keskeinen osa työvoimapolitiikkaa, eikä sitä saa unohtaa nyt.
