Valeuutisten kulta-aikaa - mistä erottaa oikean ja väärän informaation

26.10.2020


Olemme siirtyneet aikakauteen, jossa tietoa, uutisia, informaatiota tulvii niin sanotusti ’joka tuutista’.  Kaikki me tiedämme, että tietty määrä tiedosta on väärää, puutteellista tai tarkoituksellisesti väärää. 

Silloin kun liikumme omalla vahvuusalueellamme, me yleensä erotamme oikean ja väärän informaation. Mutta kun siirrymme alueelle, joka kuuluu niin sanotun yleissivistyksen piiriin, emme enää olekaan varmoja mikä uutinen, tiedote tai artikkeli on totta. Ja onko siinä pieniä vai isoja virheitä.

Kaikilla toimijoilla, jotka työskentelevät tiedon tuottamisen, jalostamisen ja jakamisen alueilla, tulisi olla selkeä näkemys luotettavista tiedonlähteistä. Tämä on äärimmäisen haastava vaatimus internetin ja sitä myötä noin 100 erilaisen sosiaalisen median palvelun ’viidakossa’. 

Hämmennystä lisää vielä erilaiset uutisten ja artikkeleiden otsikot: raflaava otsikko ja jutussa ei ole mitään uutta tietoa tai ehkä ei edes mitään vanhaa tietoa. Eli juttu, joka on pelkkä valeuutinen (fake news).  Tavallinen suomalainen on useimmiten ihan ’kuutamolla’.  Edes korkeampi koulutustaso ei välttämättä takaa näiden virheiden – jopa valheiden – tunnistamista. Internetissä julkaisijan vastuu on myös hämärtynyt. Periaatteessa se on määritelty mutta kukaan maailmassa ei pysty tätä informaatiomassaa valvomaan – ei edes tekoälyn avulla.

Opettajille ja kouluttajille tiedon oikeellisuus on todella merkittävä haaste: perusasiat omalta osaamisalueelta muuttuvat osa maltillisemmin ja osa nopeammin. Kouluttajien pitää pysyä koko ajan mukana muutoksessa. Yksi suuri haaste on kestävän kehityksen integrointi ammatilliseen koulutukseen.

Tähän keke-haasteeseen on nyt työkalu: CRnet keke-tietopankki, joka sisältää 396 tietosivua (sama perussisältö suomeksi ja englanniksi) ja tällä hetkellä yli 42 000 keke-uutista vuodesta 2007 lähtien. Uutisista 60 % on suomeksi ja loput englanniksi (ja uutiset ovat siis eri uutisia – ei käännöksiä).  

CRnet ja Helsinki Business College Oy järjestävät opettajille ja kouluttajille tarkoitetun webinaarin to 5.11.2020  8.30–9.30 aiheena Crnet Tietopankki.  Mukana on myös kouluttajia, jotka työssään käyttävät keke-tietopankkia koulutuksissa.  

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: tuula.pohjola@vastuullisuusuutiset.fi. 

Tuula Pohjola väitteli hiilijalanjäljenlaskennasta 1999 TKK Tuotantotaloudessa. Kirjoittajan vapaa-aikaan kuuluu aktiivinen liikunta, erilaiset kulttuuritapahtumat sekä jäsenyys Naisjärjestöjen keskusliiton hallituksessa.

Kirjoittaja

Tuula Pohjola
TkT, Crnet Oy

Pohjola Tuula