16.11.2015
Asiakaslähtöinen ja liiketoiminnallinen ajattelu ovat kohtalaisen uusia toimintatapoja ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa. Ammatilliseen koulutukseen tulevassa reformissa haetaan ketteryyttä, kustannustehokkuutta ja laatua. Suunnitelman toteutumisen vauhdittamiseksi tehdään reippaita rahoitusleikkauksia muutoksen vauhdittamiseksi. Hallinnollinen keskittäminen, rahoituksen ja koulutuksen järjestämisen yksinkertaistaminen sekä byrokratian vähentäminen ovat lähinnä resurssilähtöistä uudistamista. Asiakaslähtöisyydestä huolehdittaessa on huomioitava asiakkaiden, opiskelijoiden ja työ- ja elinkeinoelämän kokonaisvaltaisesta mahdollisuudesta saavuttaa koulutus- ja työelämäpalvelut.
Kun peruskoulun päättänyt nuori hakeutuu ammatilliseen koulutukseen, hän voi joutua eriarvoiseen asemaan paikalliseen lukioon hakeutuvan nuoren kanssa. Jos kotipaikkakunnalla ei ole mieleistä ammatillista koulutusta tarjolla, hänen on todennäköisesti muutettava kotoa pois, koska julkinen liikenne maakunnassa on karsinut palvelunsa minimiin. Kotoa muutto voi jäädä haaveeksi, jos ei koe pärjäävänsä yksin tai talous ei anna siihen myöten. Alaa voi toki vaihtaa aikuisenakin, mutta keskeyttämisen uhka on suuri, jos ala ei kiinnosta. Aikuisopiskelijakin voi törmätä koulutuksen saavutettavuusongelmiin heikon julkisen liikenteen tai riittämättömän opintotuen takia. Ammatillista koulutuksen tarjontaa ja toteutusta tuleekin kehittää monipuolisesti ja paikkakunnasta riippumattomaksi, ja rahoituksen tulee tukea tätä kehitystä. Esim. yritysyhteistyönä tehtävillä yhteishankinnoilla sekä digitaalisia oppimiskäytänteitä kehittämällä varmistetaan alueen yritysten osaamisen kehittäminen ja osaavan työvoiman saanti yrityksille.
Opintojen nopea suorittaminen onnistuu osalta opiskelijoita, kun toiset taas tarvitsevat asioiden oppimiseen enemmän aikaa. Ajatellaan, että nopeilta säästynyt opetusaika käytetään hitaammin edistyvien hyväksi. Kun toimintaa on kymmenillä paikkakunnilla ja opetusta annetaan yli sataan eri ammattiin, yhtälö on todella haastava, jos nopeus ja hitaus kohtaavat eri toimialoilla ja eri paikkakunnilla.
Asiakaslähtöisyydestä huolehdittaessa organisatoriset, hallinnolliset tai rahoitukselliset seikat eivät voi evätä yksilön tarvitseman tuen saantia. Yksilöllisen opinpolun löytyminen ja sen etenemisen tukeminen vie haasteellisimmankin opiskelijan maaliin. Tuen tarvetta vähentäisi myös se, että kaikki kouluasteet huolehtivat osuudestaan opetuksen antamisessa alusta lähtien. Asiakaslähtöistä toimintaa on se, että toiselle asteelle siirtyvän opiskelijan ei tulisi enää joutua opettelemaan lukemista, kirjoittamista tai peruslaskutoimituksia.
Reformissa halutaan siirtää ammatillisia opintoja suoritettavaksi työelämässä enenevissä määrin. Tavoitteena on kustannussäästö, mutta myös hankitun osaamisen työelämälähtöisyyden varmistaminen. Henkilöllä, jolla on työelämän edellyttämä osaaminen opettamaansa asiaan ja yhteys alan yritysmaailmaan, on oltava osaamista myös opettamiseen, ohjaamiseen ja valmentamiseen. Opiskelijan on oltava varma, että hänen saamansa osaaminen on riittävän laaja-alaista ja työelämävastaavuudeltaan käyttökelpoista. Vaikka opiskelijakin on asiakas, on työ- ja elinkeinoelämä varsinainen loppuasiakas. Viime kädessä se ostaa opiskelijan hankkiman osaamisen. Opiskelijan tavoite on työllistyä hankitulla osaamisella.
Reformi tulee tarpeeseen, koska maailma muuttuu ja koulutuksen on muututtava sen mukana. Tarvitaan raikkaita ja uudenlaisia tapoja kouluttaa ja kouluttautua. Ihmisissä oleva innovatiivisuus tulee saada esille. Oman toimintaympäristön kehittäminen on asiakaslähtöisyyttä parhaimmillaan.
Helena Koskinen
koulutusvientijohtaja, Tampereen seudun ammattiopisto
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki