31.08.2020
Koulutus ja osaaminen nousevat yhä useammin esille, kun etsitään keinoja parantaa työllisyyttä ja työvoiman kohtaantoa. Esillä olleet keinot vain tuntuvat olevan kovin erilaisia riippuen siitä, keneltä kysytään. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että nuorten, aikuisten työssäkäyvien ja työttömien opintoetuuksia heikentämällä voitaisiin nostaa työllisyysastetta. Tarkempia laskelmia ei tosin ole julkaistu.
Työllisyysnäkymät jatkuvat heikkoina. Vaikka työttömien määrä ei ole kasvanut niin suureksi kuin pelättiin, on lomautettujen määrä edelleen suuri. Aivan viime päivinä Finnair on ilmoittanut tuhatta työntekijää koskevista vähennyksistä, ja UPM on ilmoittanut aikeestaan sulkea yksi Suomen suurimmista paperitehtaista. On selvää, että kaikki irtisanotuksi tulleet tai työstään lomautetut eivät tule työllistymään entisiä työtehtäviä vastaaviin tehtäviin.
Väestö ikääntyy vauhdilla ja rakenteellisia muutoksia on käynnissä useilla toimialoilla. Osaavan työvoiman saatavuudessa on yhä useammin kyse siitä, millaisia mahdollisuuksia työikäisillä on kehittää ja hankkia uutta osaamista. Osaamisen kehittäminen ja ammatin vaihtaminen aikuisiällä on aina myös taloudellinen kysymys. On vaikea nähdä, miten opiskelumahdollisuuksien rajaaminen edistäisi esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuutta osaajapulasta kärsivillä aloilla. Työelämän osaamisvaatimukset kasvavat ja muuttuvat, ja oman osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen on keskeinen työllistyvyyttä edistävä tekijä.
Ammatillinen koulutus pystyy parhaimmillaan vastaamaan nopeasti ja täsmällisesti alueellisiin ja alakohtaisiin osaamistarpeisiin. Omaehtoisina opintoina työttömyysetuudella ja aikuiskoulutustuella opiskellaan paljon myös ammatillisia tutkintoja ja tutkinnonosia. Opintoetuuksia on viime vuosina kehitetty suuntaan, joka tukee aiempaa paremmin työn ja opintojen yhdistämistä sekä osaamisen täydentämistä pienempinä osaamiskokonaisuuksina. Joustavasti yksilöiden ja työpaikkojen tarpeisiin vastaavan koulutustarjonnan kehittämisen tulee olla vallitseva kehittämisen suunta myös ammatillisessa koulutuksessa.
Talouden heikentynyt tila näkyy varovaisuutena koulutusta koskevassa keskustelussa. Yhtäältä koulutus nähdään kustannuksena ja toisaalta investointina tulevaisuuteen. Hallituskauden suuret koulutuspoliittiset uudistukset koskien oppivelvollisuuden pidentämistä ja jatkuvan oppimisen uudistamista tuntuvat koettelevan monien uskoa osaamiseen investointina. Kuitenkin koulutukseen ja osaamiseen panostaminen näyttäisi olevan juuri se suunta, johon valtiot tällä hetkellä uskovat ja panostavat.
Koronaepidemian myötä voimakkaasti heikentyneet työllisyysnäkymät ovat nostaneet esille massiivisia uudelleenkoulutustarpeita eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Uusi-Seelanti on ilmoittanut panostavansa suoraan työntekijöiden koulutukseen 1,6 miljardia dollaria ja tavoittelevansa sillä 100 000 osaajan kouluttamista. EU:n mittavan elvytysrahaston varoja on määrä kohdentaa erityisesti vihreään ja digitaaliseen muutokseen. Tämä luo konkreettisia mahdollisuuksia edistää muun muassa jatkuvan oppimisen ratkaisuja koulutuksessa ja koulutuksen ja työn rajapinnoilla.
Panostukset osaamiseen voivat tuntua tässä hetkessä kalliilta. Pitkällä aikavälillä panostusten tekemättä jättäminen tulisi todennäköisesti kalliimmaksi.
STTK:n osaamisen ja koulutuksen asiantuntija Riina Nousiainen työn ulkopuolella: Vapaa-ajalla minut löytää usein koiran kanssa lenkkipolulta tai metsästä. Innostun uuden oppimisesta ja hyvistä kirjoista.
Riina Nousiainen
osaamisen ja koulutuksen asiantuntija, STTK
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki