18.03.2016
Koulutusleikkaukset kuumentavat politiikkaa, mutta keskustelu pyörii yliopistojen ympärillä. Julkisuus ja poliittinen huomio sivuuttavat tylysti ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksen leikkaukset, jotka ovat huomattavasti suurempia kuin kajoaminen yliopistojen rahoitukseen. Ammatillinen koulutus ei herätä samanlaisia intohimoja kuin akateemiseen vapauteen kajoaminen.
Ammatillinen koulutus tarjoaa huippuosaamista elinkeinoelämän tarpeisiin. Samalla huolehdimme niistä nuorista ja aikuisista, joilla on ollut vaikeuksia peruskoulussa tai muuten elämässä. Koko ikäluokan kouluttaminen on yhteiskuntavastuun kantamista.
Leikkaukset ammatillisesta ja työvoimakoulutuksesta koskevat kipeimmin niihin, jotka ovat yhteiskunnassa jo nyt heikoimmassa asemassa. AMKEssa olemme laskeneet ammatillisen ja työvoimakoulutuksen rahoituksen supistuvan 25 % vuosina 2014-2018.
Visio katosi
Oulun yliopiston perustamisesta 1958 alkoi määrätietoinen työ, joka huipentui 1990-luvun laman aikana ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten näyttötutkintojen luomiseen. Yli 50 vuotta tavoitteena oli kansan osaamisen ja koulutustason parantaminen.
25 vuotta sitten päättäjät vielä uskoivat, että osaaminen ja koulutus nostavat Suomen taantumasta. Nyt tuo usko on oudolla tavalla kadonnut. Edessämme on kuitenkin suuremmat ongelmat voitettavana kuin koskaan aiemmin. Jättityöttömyys, väestön ikääntyminen ja teknologinen muutos synnyttävät uusia osaamisen ja koulutuksen tarpeita, jotka jäävät leikkausten varjossa huomioimatta.
Koulutuksesta leikkaaminen on ollut arvovalinta. Näitä päätöksiä on tehty lyhytnäköisesti vaikutuksia arvioimatta. Valitettavasti.
Koulutuspolitiikan suurin ongelma on näkemyksen puute. Sen sijaan meillä on sloganeita kuten ”ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallisen merkityksen vahvistaminen”. Iskulause on hyvä, mutta leikkaukset eivät tue sen saavuttamista. Halpuuttamalla koulutusta vähennämme oppimista.
Oppilaitoksilta, koulutuksen järjestäjiltä ja oppilaitoksilta tulee vaatia toiminnan uudistamista ja tehostamista. En usko, että kaikki eurot käytetään nyt parhaalla mahdollisella tavalla.
Rakenteellisilla uudistuksilla, kuten ammatillisen koulutuksen reformilla, ei kuitenkaan tunnu olevan muuta visiota kuin rahoituksen pienentäminen. Tämä siirtää vastuuta koulutuksen järjestäjille, jotka asettavat tavoitteensa koulutustarjonnan uudistamiselle. On vaara, että reformi pelkistyy yksittäisiksi pyrkimyksiksi.
AMKEn jäsenistä joka kolmas teki tappiollisen tilinpäätöksen jo viime vuodelta, mikä ei ennakoi hyvää leikkausten suurentuessa tänä ja ensi vuonna. Pelkkään, että rahoituksen leikkaukset tappavat yksittäisiä oppilaitoksia ja koulutuksen järjestäjiä sattumanvaraisesti.
Petri Lempinen
Toimitusjohtaja AMKE ry
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki