20.09.2023
Opiskelijat. Asiakkaat. Meidän kaikkien koulutuksen järjestäjien toiminnan sydän. Miten ammatillinen toinen aste näyttäytyy meidän tärkeimmän asiakasryhmämme silmin? Miten toisen asteen opintojen aloitus on lähtenyt käyntiin?
Kysyimme opiskelijoiltamme, mitä onnistumisia koulun aloitukseen on liittynyt? Aivan ylivoimaisesti eniten ääniä sai ihmiset. Opintojen aloituksessa tärkeintä on, että saa tuntea itsensä hyväksytyksi omana itsenään ja pääsee mukaan omaan opiskeluryhmään. Kavereiden ja uusien ystävien kohdalla tukkimiehen kirjanpidolla tehdyssä kannatuslaskennassa ei tahtonut paperi riittää. Mukavat, ystävälliset ja kivat opettajat tulivat heti toisena ja kolmannelle sijalle ylsi hyvä ja tavallinen kouluruoka. Ilmapiiriä pidettiin hyvänä ja mukava ja rento ammatillisen koulutuksen tekemisen meininki nousi vastauksissa esille. Uudet oppimisympäristöt kannustivat oppimaan ja oma, itselle sopiva alavalintakin sai opintojen aloituksen tuntumaan onnistuneelta. Myös opintojen joustavuus ja opintojen arkielämään tuoma päivärytmi saivat opiskelijoilta arvostusta. Nousipa vastauksissa esille jo näin ensimmäisten viikkojen aikana myös opintoaikojen joustavuus ja mahdollisuus opintojen nopeampaan suorittamiseen monelle tärkeällä tavalla käytännössä oppien.
No, miten pystymme kehittämään opintojen aloitusta? Samalla, kun osa opiskelijoista näki opintojen tuoman arkirytmin positiivisena asiana, nousi vastauksissa esille myös aamuherätysten ja koulurytmin omaksumisen haaste. Yksi tärkeä osa toisen asteen koulutusta onkin arkitaitojen ja elämänhallinnan vahvistaminen. Opintojen alussa kaivataan myös selkeää aikataulutusta sekä opastusta uudessa arkirytmissä. Opiskelijoiden halu ja toive päästä mahdollisimman nopeasti käytännön töihin ja oppimaan työsaliympäristöissä nousi selkeästi esille. Tärkeässä roolissa oli myös sujuvat liikenneyhteydet koulun ja kodin välillä. Kavereiden merkitys opintojen voimavarana on suuri, mutta toisaalta uusiin ihmisiin tutustuminen saattaa olla kuormittava tekijä. Meidän koulutuksen järjestäjien onkin hyvä huomioida opintojen aloituksessa, että kaikille opiskelijoille annetaan mahdollisuus verkostoitua uusiin kavereihin rauhassa ja kullekin henkilölle sopivalla tavalla.
Millainen olisi sitten opiskelijoiden mielestä maailman paras koulu, jos he saisivat toivoa ihan mitä vain? Oppilaitosten tiloihin toivottiin paljon mukavia pehmeitä nurkkauksia, joissa oleskella. Päikkärihuoneet toisivat jaksamista opintojen lomassa. Käytävät olisivat tilavia ja niissä olisi kivoja hengailupaikkoja. Piha-alueet olisivat osa oppimisympäristöä, eikä pistettäisi pahaksi, vaikka pihalla olisi istuskelumahdollisuuksien lisäksi myös aktiviteettipuistoja. Näin saataisiin porukkaa liikkumaan ja liikkeelle myös opiskelupäivien aikana. Opiskeluihin käytettävien koneiden ja laitteiden toivottiin olevan myös jatkossa hyviä ja opiskelupaikkojen ergonomisia tuolien ja sähköpöytien osalta. Opettajien panosta arvostettiin kovasti. Opettajia ja ohjaajia toivottiin vielä nykyistä enemmän ja selkeitä opintokokonaisuuksia. Monipuolisen ja vaihtelevan ruoan merkitys nähtiin tärkeänä ja opiskelijoiden unelmissa ruoka valmistettaisiin kaikissa kouluissa paikan päällä. Oppilaitoksissamme tarjottava aamupuuro sai myös kiitosta.
Ammatillisen koulutuksen kädellä tekemisen taito haluttiin tuoda ylpeästi esille ja oppimisympäristöihin toivottiin näyttelytiloja ja vuosittain toistuvia Talent/Taitaja-kilpailuja, joissa ammatillinen osaaminen näkyy. Yhteiset tilaisuudet ja tapahtumat nähtiin tärkeiksi ja yhteishenkeä kasvattavaksi ja myös uusia perinteitä kaivattiin esimerkiksi amisgaalan myötä. Samaan aikaan, kun tulevaisuuden osaamisennakoinneissa moniosaamisen roolia korostetaan, nousi vastauksissa esille myös oman alan kunnioitus ja arvostus. Molempia siis tarvitaan. Kuten maailman parhaan arkielämän, myös maailman parhaan koulun muodostavat elämän peruspilarit. Hyvä ja kannustava ympäristö, toimivat aikataulut ja tilat, terveellinen ja monipuolinen ruoka sekä ihmisten väliset kohtaamiset. Kuten yksi opiskelija totesi, ”ei tarvita mitään ihmetemppuja”, vaan sujuvaa ja turvallista jokapäiväistä arkea. '
Koulutuskuntayhtymä Brahen johtaja ja rehtori, AMKE ry:n hallituksen jäsen Jaana Ritola työn ulkopuolella: Harrastusikäisten nuorten äidin vapaa-aika kuluu kuskaus- ja kannustuspuuhissa. Vapaa-ajalla suuntaan pyörän kanssa metsälenkille tai kaivan puikot esille ja kudon villapaitoja.
Jaana Ritola
kuntayhtymän johtaja, rehtori, Koulutuskuntayhtymä Brahe
