Viikon huippuhetkiä: Saimaan ammattiopisto Sampon maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ikäihmisten seurana

13.04.2021

Olisiko maahanmuuttajissa osaratkaisu sosiaali- ja terveysalan kasvavaan osaajatarpeeseen? Saimaan ammattiopisto Sampossa meneillään olevassa lähihoitajien koulutuksessa näkyy ikäihmisten arvostus ja kunnioitus.

Saimaan ammattiopisto Sampossa on meneillään lähihoitajien koulutusryhmä, jonka kaikki 17 osallistujaa ovat maahanmuuttajataustaisia. Opiskelijat ovat lähtöisin eri puolilta maailmaa, mm. Ghanasta, Bangladeshista, Irakista, Boliviasta, Venäjältä ja Turkista. Myös heidän ikäjakaumansa ja koulutustaustansa ovat hyvin erilaisia. Niin myös omat opiskelutottumukset.

Abdulvahap Aslan (35) haluaa auttaa asiakkaitaan ja kertoo saaneensa hyvän kontaktin heihin.
Turkista 4,5 vuotta sitten Lappeenrantaan kotiutunut Abdulvahap kertoo opiskelun Suomessa olevan erilaista kuin kotimaassaan: 

– Turkissa meillä oli koko ajan isoja opiskelijaryhmiä, eikä opettajalla ollut aikaa kaikille. Suomessa opettajat kuuntelevat, ja apua on aina saatavilla.

Vastuuopettaja Leena Tervonen puolestaan kehuu opiskelijoitaan.

– Kaikki ovat innostuneita oppimaan uuden ammatin. Alussa keskityimme ammatillisten opintojen ohella myös suomen kielen oppimiseen ja ryhmäytymiseen.

Tervonen on iloinen siitä, miten hyvin ryhmä toimii yhdessä ja auttaa toinen toistaan. Tiimioppiminen on Sampossa saatu hyvin alkuun sosiaali- ja terveysalalla. Tämän ryhmän opiskelijoista muodostettiin neljä tiimiä, ja jokainen tiimi ohjasi yhtä ikääntyneiden päivätoiminnan ryhmää. Päivätoiminnassa opiskelijat suunnittelivat oman tiiminsä kanssa ohjaukset, opettajat  tukenaan. Teemoina oli mm. tutustuminen, ruokakulttuuri ja sauna.

– Ohjauksessa oli joka kerralla myös liikuntaa, musiikkia ja muistelua. Opiskelijat toivat ryhmissä esille myös omaa kulttuuriaan ikääntyneille, ja ikääntyneet puolestaan jakoivat suomalaista kulttuuria opiskelijoille, lehtori Kati Minkkinen kertoo.

Anja Tarpila (89) on tähän mennessä tutustunut thaimaalaisiin, bangladeshilaiseen, bolivialaiseen ja venäläisiin lähihoitajaopiskelijoihin, ja hänen mielestään he kaikki ovat olleet avuliaita ja myötätuntoisia. Lämmin suhtautuminen vanhuksiin näkyy heistä.

– On hienoa, että he ovat tulleet tänne Suomeen hoitamaan meitä vanhuksia. He tuntuvat motivoituneilta ja innokkailta oppimaan asioita suomalaisesta elämäntavasta ja vanhusten elämästä. Minkäänlaista kieliongelmaa ei ole ollut, maski on suurempi hankaluus kuin kieli vuorovaikutuksessa!

Ryhmä ehti toteuttaa päivätoimintaa kahden viikon ajan, kunnes koronasulun alettua päivätoiminta jouduttiin lopettamaan. Opiskelijat käyvät nyt asiakaskäynneillä ulkoilemassa ikäihmisten kanssa, koronavarotoimet huomioiden.

Ryhmiä ohjatessa sekä ikäihmisten kanssa ulkoiltaessa myös suomen kielen taito paranee. Minkkinen kehuu opiskelijoiden kannustavan ja auttavan toisiaan kielen kanssa. Myös asiakkaat osaavat auttaa mahdollisissa kieliongelmissa.

Tosin kieliongelmaa eivät asiakkaat tunnu kokevan. Risto Soinisella (85) itsellään on kansainvälinen tausta. Sotalapsena Ruotsissa vietettyjen vuosien lisäksi hän seilasi nuorena laivalla Kanadan ja Meksikon väliä kuljettaen paperia ja perunoita etelään ja tuoden pohjoiseen kahvia. Hän on samaa mieltä Tarpilan kanssa:

– Mitään kieliongelmia ei ole ollut. Ja minusta on erittäin tärkeää, että lähihoitajaopiskelijat tulevat tapaamaan omissa kodeissaan asuvia vanhoja ihmisiä. Ulkomaalaiset opiskelijat ovat kohteliaita ja ystävällisiä.

Fysioterapiaa Turkissa opiskellut Aslan saattaa jossain vaiheessa hakea ammattikorkeakouluun jatko-opintoihin, mutta lähihoitajan paperit saadessaan muutaman vuoden kuluttua hän haluaa ensin työskennellä ikäihmisten parissa.

– Tykkään auttaa ihmisiä ja olen saanut hyvän kontaktin heihin. Myös asiakkaita on kiinnostanut minun kurdi-taustani ja he haluavat kuulla siitä lisää.  

Vaikka tiimityöskentely on ollut monelle opiskelijalle uutta, he ovat Minkkisen mukaan hyvin onnistuneet siinä.

– He ovat motivoituneita ja innostuneita. He myös arvostavat ja kunnioittavat ikäihmisiä ja haluavat kuulla näiden elämänkokemuksia. On hienoa seurata, kuinka opiskelijat kohtaavat ikääntyneet ja miten he keskustelevat heidän kanssaan, ovat aidosti läsnä.

Sosiaali- ja terveysalalla on kasvava osaajatarve, johon Tervosen mielestä maahanmuuttajat ovat yksi ratkaisu.

– Olen itse tullut yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että maahanmuuttajissa meillä on sellaista voimavaraa, jota ei saa unohtaa. Ajattelen myös, että meillä suomalaisilla on oppimista heiltä esimerkiksi ikäihmisten arvostamisessa, joka monella opiskelijoistani on jo omassa kulttuurissaan ”selkärankaan painettuna”.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon koulutus kestää kolme vuotta. Tämä ryhmä aloitti opiskelun tammikuussa 2021. Se on työvoimapoliittista koulutusta, ja Saimaan ammattiopisto Sampo järjestää sen TE-palvelujen toimeksiannosta.

Aikaisemmat huippuhetket >>

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Eteläranta 10
00130 Helsinki

toimisto@amke.fi