Reformi uhkaa aikuiskoulutuksen tulevaisuutta

15.06.2016

Reformin valmistelussa sivulauseisiin ajetulla aikuiskoulutuksella ei ole kehittymisen mahdollisuuksia uudessa järjestelmässä, toteavat Suomen ympäristöopisto Syklin toimitusjohtaja Eeva Hämeenoja ja TTS Työtehoseuran toimitusjohtaja Juha Ojala Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 15.6.

- Keinot, joilla hallitus pyrkii parantamaan kilpailukykyä ja purkamaan normeja, ovat eri asioissa hämmästyttävän erilaisia, Hämeenoja ja Ojala kirjoittavat.

Sote-uudistuksessa valinnanvapautta ja erilaisten toimijoiden mukaan ottamista edistetään voimakkaasti. Ammatillisen koulutuksen reformissa taas pyritään yhdenmukaistettuun, ministeriön tiukassa ohjauksessa toimivaan kokonaisuuteen.

Hämeenojan ja Ojalan mukaan tämä uhkaa etenkin ammatillista aikuiskoulutusta, jota toteuttavat nykyisin monet erityyppiset ja erikokoiset organisaatiot. Elinkeinoelämän kannalta kyseessä on hyvin merkittävä asia, sillä jopa 1,3 miljoonaa suomalaista, eli 54 prosenttia työvoimasta, osallistui näihin koulutukseen vuonna 2012.

Ammatillisen koulutuksen reformissa järjestäjäverkkoa ja siten myös kilpailua halutaan karsia. Toiminnan arvioinnin lähtökohtana on alueellinen, nuorten perustutkintoja järjestävä organisaatio.

Nykyisin suurin osa ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjistä on voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä, säätiöitä ja yhtiöitä.

- Kun koulutuksen järjestäjiä arvioidaan taseen suuruuden, monialaisuuden ja tietylle alueelle etabloituneen toiminnan perusteella, joustavan ja kustannustehokkaan aikuiskouluttajan vahvuudet eivät pääse esille, Hämeenoja ja Ojala toteavat kirjoituksessaan

Aikuiskouluttajat ovat usein erikoistuneita toimijoita, jotka pitävät huolta harvinaisten alojen koulutustarjonnasta ja täydentävät alueellisten toimijoiden tarjontaa. Näin pystytään edullisesti ja joustavasti vastaamaan työelämän tarpeisiin koko maassa.

Työelämän muutokset ovat nopeita ja uuteen ammattiin siirtyminen tarvitsee tuekseen koulutusta. Hämeenojan ja Ojalan mukaan kiertotalous ja digitalisaatio eivät etene ilman uutta osaamista.

- Vaikka nuorten kouluttaminen on elintärkeää, emme kuitenkaan voi rajoittua vain siihen. Uudistumiskykyistä ja osaavaa aikuiskoulutusta tarvitaan kipeästi nyt ja tulevaisuudessa.