12.08.2016
Etelä-Savon yrittäjien puheenjohtaja Nina Rasola muistuttaa, että perustyöt eivät katoa, vaikka asiantuntijuudesta puhutaan. Rasola puhui torstaina 11.8 Mikkelissä järjestetyssä Ammatillisesta koulutuksesta elinvoimaa- seminaarissa.
- Kasvuyritykset eivät katso väestöennusteita, muistutti Markku Kakriainen paikallisesta Kauppakamarista. Etelä-Savossa on monipuolinen yrityskanta, joka luo paineita ammatilliselle koulutukselle. Metsä-, metalli-, matkailu- ja palvelualat ovat maakunnan talouden tukijalkoja.
Erityisen huolen teknologia-alojen osaamisesta toi esiin Arja-Leena Saastamoinen Etelä-Savon Koulutus Oy:stä. Leikkauksista huolimatta tekniikan ja metsäalan koulutusta on mahdoton toteuttaa ilman oppilaitosten omia laitteita.
Yrittäjät toivoivat, että ammatillinen koulutus keskittyy työelämätaitoihin: työturvallisuuteen, työyhteisötaitoihin, työelämän pelisääntöihin. Lisäksi tarvitaan työniloa ja ongelmaratkaisutaitoja.
Nina Rasola korosti, että työnantajalle olisi tärkeä, että opiskelija osaisi kertoa vahvuutensa ja myös reilusti kehityskohtansa.
Etelä-Savon yrittäjät ovat mukana Osaavia opettajia -yrittäviä nuoria projektissa, jonka tarkoitus on valmentaa koko maassa 7000 opettajaa ja rehtoria yrittäjyyskasvatukseen.
- Opettajat ovat keskeisessä roolissa yrittäjyyden edistämisessä, totesi Etelä-Savon yrittäjien toimitusjohtaja Mirja Haavikko.
- Työssä oppiminen on vaativaa erityisesti pienille työpaikoille. Miten työnantaja kykenee valmistautumaan, kun hän ei tiedä tuleeko työssä oppimaan huippuosaaja, hiljainen puurtaja vai paljon tukea tarvitseva henkilö? kysyi Rasola. Hän esitti, että koulutuksen järjestäjä tuotteistaisi monipuolisen opiskelijajoukkonsa, jota yritykset osaisivat parhaiten tukea oppimista.
Leikkaukset kurittavat Etelä-Savoa
Rahoituksen ja koulutuspaikkojen leikkaukset kurittavat Etelä-Savon maakuntaa. ESEDUn pitkäntähtäimen ohjelmassa toimitilat vähenevät alle puoleen vuosikymmenen alun tilanteesta.
Savonlinnassa 6500 m2 oppilaitostilaa on saanut purkutuomion. Purkamisen kustannukset ovat 800 000 euroa, mikä kuoleentuu kahdessa ja puolessa vuodessa.
- Leikata ja säästää osaamme. Nyt on aika uudistaa, SAMIedun rehtori Keijo Pesonen kommentoi. SAMIedun käyneen yt-neuvottelut henkilöstön vähennyksineen ennakoivasti. Nyt Savonlinnassa keskitytään uudistamiseen.
Pesosen mukaan suurin hyöty reformista tulee opetuksen muutoksista. Edessä on siirtyminen oppiaineista opiskelijan kokonaisvaltaiseen ohjaamiseen kohti ammattiosaamista.
Pieksämäellä ja Mikkelissä toimivan Bovallius ammattiopiston rehtori Arja Kilpeläinen pelkää vaikeasti vammaisten koulutuksen keskittyvän suuriin taajamiin. Huolenaiheena on myös opiskelupaikkojen riittävyys.
- Suomessa ei ole varaa menettää yhtään yritystä tai yrittäjää ja tässä haasteessa osaaminen on keskeistä, kiteytti Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen päivän seminaarin annin. Uudistuvien maakuntien tehtäväksi tulee osaamistarpeiden ennakointi, minkä merkitystä Mäkinen korosti.
Pentti Mäkinen oli AMKEn hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja, kun yhdistys aloitti toimintansa vuonna 2010.
AMKEn hallituksen kokouksen yhteydessä maakunnan koulutuksen järjestäjien, kaupunkien ja elinkeinoelämän yhteistyönä järjestetty seminaari keskittyi ammatillisen koulutuksen reformiin ja yritysyhteistyön lisäämiseen. Koulutussopimus ja leikkausten vaikutukset herättivät vilkkaan keskustelun.
Seminaarissa esiintyi myös ESEDUn hyvinvointiteknologian Zora robotti, jonka kanssa AMKEN toimitusjohtaja Petri Lempinen pelasi kivi, sakset, paperi -peliä. Ihminen voitti vielä tällä kertaa.
AMKEn hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja Pentti Mäkinen
