08.03.2016
- Tuoreimpien PISA-tulosten mukaan joka kuudes oppilas lähtee peruskoulusta ilman riittäviä perusvalmiuksia jatko-opintoihin, kirjoittaa AMKE ry:n toimitusjohtaja Petri Lempinen Turun Sanomissa.
Joka kuudes tarkoittaa yli 10 000 oppilasta vuodessa. Koulutuksen tutkimuslaitos raportoi jo syyskuussa 2015, että joka kymmenennen nuoren lukutaito on riittämätön ja perusopetuksessa heikosti menestyvien oppilaiden määrä on kasvanut.
Lempisen mukaan perusopetuksen ongelmat heijastuvat suoraan ammatilliseen koulutukseen, jossa erityisopiskelijoiden määrä on kolminkertaistunut vuosituhannen vaihteen jälkeen. Ammatillisia erityisopiskelijoita on jo yli 21 000.
Heikko lukutaito tiedetään ennen kaikkea poikien ongelmaksi, mikä näkyy ammatillisessa koulutuksessa perinteisillä poikien aloilla, kuten tekniikassa. Samalla monissa teollisuusammateissa vaatimustaso on noussut, jolloin pelkkä perustutkinto ei enää riitä.
- Ammatillisen peruskoulutuksen tehtävä on kouluttaa nuoret työhön, jossa lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen ovat osa ammattitaitoa. Tehtävä on vaikeutunut, kun heikosti menestyvien osuus perusopetuksessa on lisääntynyt, toteaa Lempinen. Nuorten koulutustakuun aikana peruskoulussa heikosti menestyneillekin on tarjottava mahdollisuus toisen asteen opintoihin.
Vaikeuskerrointa lisää vastuu maahanmuuttajien koulutuksesta: Vuonna 2015 ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskeli 19 000 vieraskielistä opiskelijaa, kun lukioissa heitä oli 4 800. Nyt ammatilliseen koulutukseen on tulossa tuhansia uusia opiskelijoita, jotka eivät osaa muuta kuin äidinkieltään.
- Koulutuksen siirtäminen työpaikoille on hyvä ajatus, mutta toteutus edellyttää yleensä työturvallisuuskortin tai hygieniapassin suorittamista jollain kielellä, Lempinen kokoaa.
Koko ikäluokan kouluttaminen on ammatillisen koulutuksen yhteiskuntavastuuta, joka näkyy heikosti koulutuspolitiikassa. Vastuu syrjäytymisuhassa olevien nuorten ja työttömäksi jääneiden aikuisten kouluttamisesta tai maahanmuuttajien kouluttamisesta ei ole hidastanut rahoituksen leikkauksia.
Ammatillisen koulutuksen rahoitus supistuu 25 prosenttia vuosina 2013–2018, kun mukaan lasketaan työvoimakoulutuksen leikkaukset. Leikkaukset ovat jo vähentäneet opetuksen määrää ja ne heikentävät koulutuksen saavutettavuutta. Vuosina 2015–2016 lakkautusuhan alla on noin 40 ammatillisen koulutuksen yksikköä.
