28.06.2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö selvitti vaikeimmin vammaisten erityisopetuksen tarvetta ja saatavuutta ammatillisessa peruskoulutuksessa. Selvityksen mukaan ei ole tarvetta lisätä opiskelijapaikkoja erityisopetuksena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen pidemmällä aikavälillä valtakunnallisesti. Jotta tämänhetkiseen koulutustarpeeseen pystytään vastaamaan, tulisi selvityksen mukaan kuitenkin harkita opiskelijapaikkojen väliaikaista lisäämistä.
Selvityksen perusteella koulutuksen järjestäjien tulee varmistaa, että osaamisperusteisuus toteutuu työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa.
Selvityksessä korostetaan, että koulutuksen järjestäjien yhteistyötä tulee jatkaa, kun kohdennetaan olemassa olevia ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen opiskelijapaikkoja alueellisesti.
Bovallius ammattiopiston rehtori Pasi Kankareen mukaan selvityksessä ei sinällään ollut mitään mullistavia lopputuloksia.
- Erityisoppilaitoksille se tietysti tuo reformin sivussa paineita järjestellä alueellista koulutustarjontaansa erityisesti VALMA-koulutusten osalta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Vaikka erityisoppilaitosten opiskelijamääriin ei ole koskettu, kohdistuu niiden valtionosuuksiin sama 10 prosentin vähennys kuin muillekin.
Kankareen mukaan koulutustarjonnan osalta TELMA-koulutuksia tulee tarkastella laajemmasta näkövinkkelistä, koska niiden alueellinen tarjonta ei näyttäisi vastaavan kysyntää.
- Ongelman tietysti muodostaa se, että koulutuspaikkojen lisäämiselle ei juuri ole resursseja.
Keväällä 2015 toteutetun lainsäädäntömuutoksen vuoksi osaa TELMA-koulutuksista ollaan ajamassa alas vuoden 2017 kesään mennessä, jolloin paineet koulutusten lisäämiselle kasvavat entisestään.
- Erityisopetuksen tarve näyttää heilahtelevan vuositasolla melkoisesti, joten mitään kovin helppoa lääkettä koulutusten mitoitukseen ei ole olemassa.
Kankareen mukaan kokonaan oma lukunsa on ammatillisen erityisopetuksen alueellinen säätely, johon opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole järjestäjien pyynnöistä huolimatta ottanut kantaa.
- Ehkäpä tämä selvitys yhdessä reformin kanssa jollakin tavalla avaa asian. Itse olisin sillä kantilla, että alueellinen lupasääntely olisi paikallaan, koska yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa voi muutoin olla aika haasteellista.
Selvitys on jatkoa erityisopetuksen kehittämiselle, jossa vaikeasti vammaisten työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) linjattiin ammatillisten erityisoppilaitosten tehtäväksi. Myös VALMA-luvat (ammatilliseen peruskoulutuksen valmentava koulutus) uudistettiin, kun lainsäädäntöä muutettiin 2015. Lainsäädännön vaikutuksia arvioi myöhemmin myös Opetushallitus, joka toteuttaa eduskunnalle annettavan selvityksen VALMA-koulutuksen tilasta syyskuussa 2016.
Kyselyyn vastasi kaikki 12 koulutuksen järjestäjää, joilla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä erityisopetuksen erityinen koulutustehtävä. Lisäksi kysely lähetettiin kaikille Suomen peruskouluille, jotka järjestävät perusopetusta vuosiluokilla 7–9 tai perusopetuksen lisäopetusta (vastausprosentti 61 %). Lisäksi selvityksessä on hyödynnetty opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusraporteista saatavia määrällisiä tietoja.
OKM: Vammaisten ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen tarvetta ja saatavuutta selvitettiin
