21.01.2016
AMKEn järjestämä Johdon foorumi kokosi 20.1. Helsinkiin miltei 70 osanottajaa ammatillisen koulutuksen ylimmästä johdosta ympäri maata.
Tilaisuuden aamupäivä täyttyi puheenvuoroista, joissa käsiteltiin asiakaslähtöisyyttä eri näkökulmista. Kuntasektorin näkökulmaa asiakaslähtöisyyteen avasi Kotkan kaupungin palvelujohtaja ja apulaiskaupunginjohtaja Jorma Haapanen, jonka mukaan liian iso osa nuorista valmistuu työttömäksi.
- Tarvitsemme tarkempaa tarkastelua siitä, millaiselle osaamiselle on kysyntää. Valitettava tosiasia on, että kunta-alalla ei voi enää saada vakituista työtä ilman tutkintoa.
Haapasen mielestä on tärkeää, että kaikilla olisi peruskoulun jälkeinen tutkinto. Tavoitteeseen pääsemiseksi tulisi peruskoulun jälkeisestä oppilaitosverkosta pitää hyvää huolta, jotta se kattaa koko Suomen, sillä harva 16-vuotias on vielä valmis muuttamaan pois kotoa. Toimintamalli- ja palveluverkkomuutoksia on Haapasen mukaan helpompi toteuttaa palveluissa, jotka ovat pakollisia tai välttämättömiä.
Kunnilla on kasvava vastuu syrjäytymisen ehkäisystä ja nuorisotakuusta ja koulutuksen keskeyttäminen on kunnille todellinen ongelma, sillä koulutuksen keskeyttäminen lisää syrjäytymisriskiä. Lähes kaikki nuoret jatkavat peruskoulun jälkeen joko lukioon tai ammatilliseen koulutukseen, mutta ammatillisen puolella keskeyttäminen on huomattavasti lukiota yleisempää.
Keskeyttämisteeman ympärille virisi vilkas keskustelu, sillä läsnäolijat olivat yksimielisiä siitä, että keskeyttäminen on tällä hetkellä ammatillisen koulutuksen yksi suurimmista ongelmista. Aamupäivän viimeinen puhuja Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry:n puheenjohtaja Rene Stolt huomautti, että ehkä tähän asti keskeyttämistä on pidetty sosiaalisesti hyväksyttävänä. Tähän kuitenkin tarvitaan muutosta: esimerkiksi niin sanotusta positiivisesta keskeyttämisestä ei pitäisi puhua keskeyttämisen yhteydessä, vaan sen sijaan pitäisi keskittyä sen todellisiin ongelmakohtiin.
Rene Stolt korosti omassa puheenvuorossaan opiskelijoiden kuulemisen tärkeyttä reformin läpiviennissä, sillä oskulaisille asiakaslähtöisyys merkitsee nimenomaan opiskelijalähtöisyyttä. Opiskelijoiden ottaminen mukaan päätöksentekoon myös oppilaitoksissa olisi Stoltin mukaan tärkeää:
- Kyllä päätöksenteko ja vaikuttaminen kiinnostavat amiksia, jos se vain markkinoidaan heille oikein, vakuutti Stolt. 
Johdon foorumin avauspuheenvuoron pitänyt AMKE ry:n puheenjohtaja Marketta Kokkonen mainitsikin, että reformissa ei missään kerrota millaisille opiskelijoille ja millaisille oppijoille uutta koulutusjärjestelmää rakennetaan. Tässä ammatillisen koulutuksen opiskelijat voivat auttaa. OSKU kaipaa opiskelijoiden kuulemisen lisäksi eri koulutusmuotojen välille lisää joustavuutta sekä yksilöllisyyttä ja selkeyttä opintoihin.
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan vuodeksi 2018. Kysymykseen siitä, minkälainen rahoitusjärjestelmä edistäisi asiakaslähtöisyyttä, Stolt vastaa OSKUn pitävän hyvänä reilusti tuloksellisuuteen kannustavaa rahoitusta, sillä sitä voidaan pitää myös opiskelijoiden etuna.
Yrityssektorin asiakaslähtöisyys näkökulmaa oli tilaisuudessa valottamassa SOL-Palveluiden johtaja Merja Oljakka. Oljakka kertoo SOLin tarvitsevan moniosaajia, jotka ovat asiakkaalle palveluratkaisuja tuottavia ylivoimaisia ammattilaisia. Asiakaslähtöisyyttä Oljakan mukaan on yrityksen tavoitteiden, strategian ja toimintaympäristöjen tunteminen.
Osaamisen kehittäminen on yksi tapa, jolla SOL pitää huolta henkilöstönsä hyvinvoinnista koko työuran ajan.
-Koulutusta ei kuulu kuitenkaan järjestää vain koulutuksen vuoksi, vaan sen pitää tuottaa yritykselle lisäarvoa.
SOL-Palveluilla on vuosittain noin kolmesataa oppisopimusopiskelijaa ja lisäksi oma sisäinen koulutusorganisaatio, jossa työskentelee viisi pedagogista opettajaa. Oljakka korostaakin osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tärkeyttä. Oikeiden välineiden löytäminen tähän on suuri haaste, mutta lääkkeeksi pitää ottaa ainakin koulutusten osiin pilkkominen ja konseptointi.
SOLilla on paljon kokemusta nuorista työntekijöistä, mutta silti Oljakkaa huolettaa esimerkiksi työssäoppijat, joilta puuttuu perustaitoja. Oljakka kysyykin, kuinka työpaikkaohjaajalla riittää aikaa ja taitoja opettaa varsinaisen työn lisäksi myös näitä perustaitoja. Jorma Haapanenkin kuvasi omassa puheessaan sitä, että nuorten ilmiömäiset sosiaalisen median käyttötaidot eivät tarkoita sitä, että nuorella olisi valmiuksia hoitaa asioitaan verkossa.
- Työpaikka on tulevaisuuden ehdoton ykkösoppimisympäristö. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laajentaminen pitäisi tapahtua ilman yrityksen koulutusvastuun kasvua, summaa Oljakka.
