Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Yhteystiedot

Ei matka tapa, vaan vauhti

13.01.2017

Kaikki maratonin juosseet ovat kuulleet otsikon toteamuksen. Tässä, niin kuin monissa muissa lentävissä lauseissa piilee viisauden siemen. Silloin, kun ei tavoitella pikavoittoja, vaan tehdään pitkäjänteistä ja pysyvää lisäarvoa tuottavaa työtä, määrätietoisuudella ja peräänantamattomuudella saavutetaan tuloksia, jotka eivät katoa hetkessä vaan säilyvät yli vuosien ja vuosikymmenten.

Koulutus on tällainen kestävyyslaji, jota urheilutermein voidaan verrata maratoniin.

Visiojohtamisesta puhuttu pitkään ja sitä on sovellettu jo vuosia, joskus menestyksellisestikin. Aina ei kuitenkaan ole ymmärretty visiojohtamiseen sisältyviä keskeisiä periaatteita, joista yksi on visiotavoitteiden ambitiotason ja muutosaikataulun välinen suhde.

Mitä suurempaa muutosta haetaan, sitä tärkeämpää on miettiä, kuinka pitkä aikajänne muutosprosessille pitää varata. Vision pitää myös olla riittävän haastava, jotta todella joudutaan miettimään aivan uusia tapoja tehdä asioita. Inkrementaalisessa muutoksessa kysymys on hienosäädöstä, kun taas radikaali muutos edellyttää innovaatioita.

Ammatillisen koulutuksen reformissa ja samaan kokonaisuuteen liitetyssä rahoituksen rajussa leikkauksessa kyse on radikaalista muutoksesta. Tällöin visio poikkeaa merkittävästi nykytilasta. Tarvitaan innovatiivista ajattelua ja rohkeutta, mutta myös oikein mitoitettu aikajänne. Jos erehdytään juoksemaan, ennen kuin on opittu kävelemään, seurauksena on kompastuminen.

Maltti on siis valttia kunnianhimoisissakin tavoitteissa!

Reformilakeihin jätetyissä lausunnoissa myönnetään laajasti muutostarve. Kenttä on siis valmis reformiin. Toisaalta lausunnoissa tuodaan myös esiin huoli valmistelun keskeneräisyydestä sekä toimeenpanon kannalta merkittävien työkalujen mahdollisesta tulemisesta oppilaitosten käyttöön vasta sen jälkeen, kun rahoitusleikkaukset on toteutettu.

Kaikki varmasti ymmärtävät, että näin mittavan reformin valmistelu ja täytäntöönpano on massiivinen ja erittäin haastava operaatio, mutta ehkä juuri sen takia huoli liiallisen kiireen mukanaan tuomista erehdyksistä onkin aiheellinen.

Yhtenä esimerkkinä kiireen aiheuttamasta vauhtisokeudesta voidaan mainita kuluvalle vuodelle ajoittunut rahoitusleikkausten toteuttaminen. Tavoite oli leikata ammatillisen koulutuksen rahoituksesta 190 miljoonaa euroa, mutta todellisuudessa leikkaus on AMKE ry:n tekemän selvityksen mukaan 220 miljoonaa euroa. Osa tästä ylityksestä johtuu siitä, että ammatillisen koulutuksen kustannuspohjaa tarkistettiin viime vuoden lopulla, minkä perusteella keskimääräistä yksikköhintaa alennettiin noin yhdellä prosentilla. Tämä jo vakiintunut menettely toteutettiin siis samaan aikaan uusien rahoitusleikkausten kanssa ja niiden päälle.

Se, että ammatillisen koulutuksen kustannukset ovat laskeneet, johtuu tietysti jo vuodesta 2013 asti jatkuneista rahoitusleikkauksista. Koulutuksen järjestäjät ovat sopeuttaneet toimintaansa, minkä seurauksena kustannukset ovat laskeneet. Tämä sopeuttaminen johti nyt yksikköhinnan leikkaukseen, jolloin 190 miljoonan euron uusien leikkausten lisäksi talouttaan sopeuttaneilta oppilaitoksilta leikataan kustannuspohjan kevenemiseen perustuen 15 miljoonaa euroa.

Eikö tämän olisi pitänyt sisältyä kokonaisleikkaukseen eikä tulla sen päälle? Vastaavaa kertaantumisvaikutusta on havaittavissa myös uusissa rahoituslakiehdotuksissa esimerkiksi koulutuksen järjestäjien sopeuttamisvaihtoehtoihin liittyen. Ne oppilaitokset, joiden olisi viisasta leikata opiskelijamäärää esimerkiksi ikäluokkien pienentymisestä johtuen,  joutuvat kärsimään kertaantuvasti, koska suoriteperusteinen ja suhteellinen rahoitusmalli leikkaa niiltä tulevina vuosina lisää vähenevien suoritteiden kautta.

Kun "iso luuta lakaisee", pieniä, mutta merkityksellisiä yksityiskohtia jää helposti huomioimatta. Esimerkkinä tästä voidaan mainita yksityisiä koulutuksen järjestäjiä koskeva arvonlisäverokompensaatio, jonka oli määrä vastata ammattikorkeakouluihin sovellettavaa käytäntöä. Lakiesityksissä ei kuitenkaan ole huomioitu arvonlisäverolakiin edellytettävää muutosta, jolloin vuokrakiinteistöissä toimivat oppilaitokset jäisivätkin arvonlisäkompensaation ulkopuolelle. Kun lainsäätäjällä kuitenkin näyttäisi oleva halu lisätä osakeyhtiömuotoista toimintaa, voisi olettaa, että tältä osin toimijoiden yhdenvertainen kohtelu olisi lakiteknisesti varmistettu.

Yllä kuvatut esimerkit muistuttavat siitä, että paljon on vielä työtä tehtävänä, ennen kuin reformi on maalissa. Toivottavaa on, että ministeriössä ehditään paneutua laajaan lausuntoaineistoon. Hyvää tahtoa varmasti löytyy, mutta löytyykö resursseja? Luotetaan kuitenkin siihen, että vauhtiakin ymmärretään säädellä, kun tarvetta ilmenee.

Kirjoittaja

Lasse Schultz
toimitusjohtaja, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova

Schultz Lasse

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki (sisäänkäynti Paasivuorenkadun puolelta, C-rappu)
00530 Helsinki

toimisto@amke.fi