Ammatillista koulutuksesta korkea-asteelle – väline vai itseisarvo?

15.03.2022

Ammatillisella koulutuksella on tärkeä rooli työelämän osaajien varmistamisessa ja yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, mutta yhtä lailla myös jatko-opintokelpoisuuden tuottamisessa. Tämä on korostunut viime vuosina entisestään, kun hallitusohjemaan on kirjattu tavoite osaamistason nostosta lisäämällä korkeakoulutettujen määrää. Lähtökohtaisesti kaikki lukiolaiset tähtäävät jatko-opintoihin, joten tavoitteen saavuttamiseksi yhä useamman ammatillisen tutkinnon käyneen tulisi hakeutua jatko-opintoihin korkea-asteelle. Toisen asteen koulutuksen yhteistyön ja järjestäjärakenteen kehittämisen työryhmässä onkin koulutuspoliittisen selonteon viitoittamana esillä vahvasti teemat liittyen yleissivistävien sisältöjen vahvistamiseen ammatillisessa koulutuksessa. 

Lähes kaksi vuotta sitten tuli voimaan historiallinen uudistus, jonka avulla ammatillisella perustutkinnolla voi tulla valituksi ylioppilastodistuksen rinnalla ammattikorkeakouluun. Muutos oli tärkeä paitsi yksilöiden itsensä kannalta myös valtava harppaus eteenpäin ammatillisen koulutuksen antaman osaamisen ja tiedon arvostukselle. Myös ammatillisten tutkintojen käyneille säädetty jälkiohjaus-oikeus vahvistaa mahdollisuuksia saada opintojen jälkeenkin tietoa erilaisista vaihtoehdoista niin työelämän kuin jatko-opintojenkin suhteen. 

Edelleen haasteena on kuitenkin yliopistot, joissa vain hyvin marginaalinen osa on ammatillisen koulutuksen käyneitä ja ainoa reitti ammatillisen tutkinnon käyneille on pääsykoe. Eivätkä kaikki opiskelijat edes tiedä, että lukiokoulutus ei ole välttämättömyys päästäkseen yliopistoon. Iso havaittu ongelma on kuitenkin se, että kovin harva tietää oikeuksistaan tulla valituksi todistusvalinnalla tai pääsykokeella, saati saada opinto-ohjausta valmistumisen jälkeen. Uusien mahdollisuuksien tiedottamiseen ja viestintään tulisi panostaa huomattavasti enemmän niin oppilaitoksissa kuin yhteiskunnallisessa keskustelussakin, eikä jäädä vain tuudittautumaan, että kyllä tieto saavuttaa itse opiskelijat ja valmistuneet. 

Myös yhteisten tutkinnon osien taso herättää usein keskustelua suhteessa jatko-opintovalmiuteen. On selvää, että niiden taso vaihtelee ja kaikkialla saadut valmiudet eivät välttämättä tue riittävästi jatko-opintoihin siirtymistä. YTO-aineiden tasoa tulisikin järjestelmällisesti nostaa ja kehittää, kuitenkin ammattiosaamista palvelevina eikä irtonaisina yleissivistävinä osina. On tärkeää varmistaa kaksoistutkinnon suorittamisen mahdollisuus kaikille halukkaille ja lukion kursseilla täydentäminen. Tämän tulee kuitenkin perustua vapaaehtoisuuteen, eikä lisätä pakolla yleissivistäviä osia ammatillisiin tutkintoihin edes korkeakouluttautuneiden määrän nostamisen nimissä.

Julkisessa keskustelussa tuntuu usein unohtuvan ammatillisen koulutuksen opiskelijoista tai suorittaneista puhuttaessa, että ammatillinen koulutus on itsessään arvokas ja yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätön koulutusmuoto. Vaikka istuvan hallituksen tavoite osaamistason nostosta on kannatettava ja ymmärrettävä, tulisi välillä pysähtyä pohtimaan tarkastelemmeko osaamistasoa automaattisesti korkeakoulutuksen kautta, vai voisiko myös ammatillisen koulutuksen avulla nostaa osaamista? 


Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry:n edunvalvonnan koordinaattori Emma Holsti työn ulkopuolella: tykkään vahvistaa ammatillisen koulutuksen arvostusta luottamustehtävien kautta ja juosta rantaraitilla hämärässä. Kesiin kuuluu vahvasti purjehdus ja saaristossa seikkailu.

Kirjoittaja

Emma Holsti
edunvalvonnan koordinaattori, OSKU ry

Holsti Emma

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Eteläranta 10
00130 Helsinki

toimisto@amke.fi