Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Yhteystiedot

Ammatillisen koulutuksen tuottavuusloikka – onnistutaan yhdessä

13.10.2015

Ammatillisen koulutuksen säästöt ja reformi ovat olleet kestoaiheita viime aikoina. Vaikka emme voikaan tervehtiä leikkauksia ilolla, ei meidän kuitenkaan ole syytä käyttää liikaa aikaa ja energiaa asian voivotteluun. Voimavarat kannattaa ammatillisessa koulutuksessa eri rooleissa toimivien keskinäisen vastakkainasettelun sijaan suunnata siihen, miten yhdessä teemme asioita tästä lähtien selkeästi toisin ja tuottavammin.

Ammatilliselta koulutukselta edellytettävää tuottavuusloikkaa ei ole mahdollista tehdä jatkamalla tutuilla tavoilla, vaikka ne olisivat aiempina vuosina toimineetkin menestyksekkäästi.  Opetuksen ja ohjauksen toimintatapojen muutosaika on juuri nyt. Mitkä asiat teemme aidosti uudella tavalla? Ei karsimalla ja kurjistamalla entistä tai nimeämällä vanhoja tapoja uudelleen. Poisoppimisen ja luopumisen taidot ovat myös tarpeen. Peruskoulussa puhutaan ilmiöpohjaisesta oppimisesta ja korkeakouluissa opiskelijat ottavat itse selvää asioista erilaisissa tiimeissä. Mikä on ammatillisen koulutuksen uusi toimintatapa muutoksessa?

Ammatillisessa koulutuksessa on jopa muita paremmat mahdollisuudet muutokseen juuri koulutuksen konkreettisuuden ja työelämäyhteyksien vuoksi. Harjoiteltavia asioita ja ilmiöitä ei tarvitse keksiä. Teoria kytkeytyy käytäntöön luontevasti alalla kuin alalla. Erityisesti näin on kädentaitojen harjaannuttamisessa, mitä kaikkea opiskelijat voivat opintojen eri vaiheessa luontevasti tehdä oikeissa käytännön projekteissa sekä arvioida onnistumista ja tehdä kehitysideoita yhdessä toteutuksen edetessä sekä lopputuloksen valmistuttua.

Opiskelijoita ei olla jättämässä yksin tai heitteille, mutta oppimisen mahdollistajina ja tukijoina voivat opettajien lisäksi toimia sekä oppilaitoksen omat ammatilliset ohjaajat, oppilaitospalvelujen koko henkilöstö, toiset opiskelijat sekä erityisesti työelämän kumppanit. Luonnollisesti opettajia tarvitaan edelleen entisissäkin rooleissa ja eri tavoin hankitun osaamisen arvioinnissa. Opettajuus säilyy, mutta se on paljon muutakin kuin mitä olemme ehkä perinteisesti uskaltaneet tai halunneet nähdä. Opettajalla on mahdollisuus saada työhönsä tukea alan tiimeistä, ja opiskelijalla on oikeus yksilölliseen harjaantumisaikaan. Sitä ei ole mahdollista, eikä syytäkään, toteuttaa vain perinteisenä opetuksena. Nopeammin etenevät mahdollistavat enemmän aikaa tarvitseville riittävästi huomiota ja ohjausta. Oppimisprosessi, itse matka, muodostuu jatkossa monelle merkityksellisemmäksi kuin yksittäinen arvosana.

Oppimisen ja pedagogiikan muutos on iso asia koko oppilaitoksen henkilökunnalle. Muutos ei tapahdu itsestään, se vaatii hyvää johtajuutta ja lähiesimiestyötä, uskallusta siirtyä pois omalta mukavuusalueelta sekä erityisesti hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja ja oikeaa asennetta. Uutta oppimisen ohjaus- ja toteutussuunnitelmaa ei kukaan voi, eikä kenenkään tarvitse tehdä yksin. Hyvä suunnittelu osallistaa opettajien lisäksi koko ohjaushenkilöstön, työelämäkumppanit ja toteutuksen alkaessa myös jokaisen opiskelijan.  Miten ja missä asian voi parhaiten oppia, kuinka paljon tarvitaan ohjattua tai itsenäistä harjaantumista tai mitä asioita opiskelija voi opiskella itsenäisesti muiden kanssa ja mitä yksin? Miten digitalisaatio näkyy toiminnassamme ja pedagogisissa ratkaisuissa, sen tulee olla toteutuessaan muuta kuin tietoteknistä ”välineurheilua”? Nämä ja monta muuta asiaa tulisi ratkaista ennen kuin keskustellaan siitä, kuka tai ketkä eri aiheet opettavat ja ohjaavat. Henkilöstön työsuunnitelmat ja opiskelijoiden yksilölliset työjärjestykset poikkeavat tulevaisuudessa toisistaan hyvinkin paljon.

Kaikkien ideat ja ajatukset ovat tärkeitä uudistustyössä. Muutoksessa onnistuminen edellyttää rohkeutta ja avointa keskustelua sekä aitoa luottamusta eri toimijoiden kesken, jolloin syntyy yhteinen ymmärrys tavoitteesta.  Lisäksi tarvitaan luottamus siitä, että uutta kokeillessa voi ja saa myös epäonnistua. Epäonnistumisen pelko on usein suurin uudistumisen este. Kaikki kokeilut eivät muutu käytännöiksi, mutta ne voivat jaettuina viedä asiaa merkittävän loikan haluamaamme suuntaan. Eli uskalletaan ideoida, keskustella, epäonnistua, kehittyä – ja auttaa matkaan entistä parempia osaajia, nuoria ja aikuisia, työelämän eri tehtäviin!

Aiheesta blogipostaus myös Salpauksen verkkosivuilla.

Kirjoittaja

Päivi Saarelainen
rehtori, Koulutuskeskus Salpaus

Saarelainen Päivi

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki (sisäänkäynti Paasivuorenkadun puolelta, C-rappu)
00530 Helsinki

toimisto@amke.fi