Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Rahoitusuudistus on yhteinen huolenaihe

08.06.2017

Sivistysvaliokunta kuuli jälleen koulutuksen järjestäjiä ammatillisen koulutuksen reformista. Tiistaina 6.6. valiokunnan kuulemiseen osallistuivat Oulun kaupunki, Amiedu, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, KPEDU, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, TAKK Tampereen Aikuiskoulutuskeskus ja Bovallius-ammattiopisto.

Organisaatiot nostivat kuulemisessa esiin hyvin samanlaisia asioita. Yhteisiä havaintoja olivat, että reformiin sisältyvä toimintalaki on pääosin oikeansuuntainen. Koulutuksen järjestäjät ovat jo järjestelleet toimintojaan ja kehittäneet organisaatioitaan vastaamaan toiminnan muutoksiin.

Eniten kysymyksiä ja huolta heräsi jälleen tulevaan rahoitukseen liittyen.

Rahoitusuudistus suurin yhteinen huolenaihe

Rahoitusuudistus, rahoituksen ennakoitavuuden heikkeneminen ja rahoituksen jo tapahtunut väheneminen olivat keskeisiä yhteisiä huolenaiheita. Miten rahoitus tulee käytännössä toteutumaan? Mitkä ovat sen vaikutuksen alueellisesti? Antaako rahoitusmalli riittävät resurssit alanvaihtajien ja ammatti- ja erikoisammattitutkintojen edellyttämän koulutuksen järjestämiseen?

Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymän johtaja Virpi Liljan mukaan tuloksiin kannustava rahoitus on hyvä kestävään tasoon saakka.

- Rahoitusmallissa koko Suomi on samanlainen alue. Toisaalta koulutuksen järjestäjiä kohdellaan samalla tavalla, mutta onko oppilaitos, joka valikoi opiskelijansa ja oppilaitos, joka ottaa opiskelemaan kaikki, samalla viivalla tuloksentekokyvyn suhteen? Vai siirtyykö kaikki valikoimaan opiskelijoitaan?

Rahoitusmallilla voi olla Liljan mukaan ohjausvaikutusta epäterveeseen kilpailuun, eri tavoin toimivilla elementeillä kikkailuun tai vaikkapa asiakkaiden valintaan.

- Ohjaako malli vastuunkantoon?

Rahoitusuudistuksen lisäksi useita puheenvuoroja käytettiin työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta. Erityisesti oppisopimuksen ja koulutussopimuksen rinnakkaisuus herättivät keskustelua.

Koulutuskorvaukset nousivat kuulemisessa esiin myös. Perusviestinä oli, että niistä tulisi valtakunnallisesti päästä eroon. Ristiriitaa tunnistettiin kuitenkin siinä, että ammattikorkeakoulut ja yliopistot näillä aloilla maksavat koulutuskorvauksia.

Yhteistä näkemystä ja kehittämistä kaivataan

Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymää kuulemisessa edustanut johtaja Liisa Sadeharju toi esiin reformin vaikutusketjun: Rahoituksen riittävyys ja ennakoitavuus vaikuttavat koulutuksen järjestäjien toimintaan. Edelleen opetus- ja ohjaushenkilöstön toimintaedellytykset ydintehtävän toteuttajina vaikuttavat asiakaspalveluun, jossa ammatillisen koulutuksen tavoitteet todentuvat käytännössä.

Sadeharjun mukaan koulutuksen järjestäjät ovat jo tällä hetkellä kehittäneet toimintojaan reformin tavoitteiden suuntaisesti. Työ jatkuu, mutta toimintamallien uudistaminen vielä aikaa.

- Tarvitaan koulutuksen järjestäjien, työelämän ja myös opetusalan ammattijärjestön yhteistä näkemystä ja kehittämistä, jotta tästä reformista saadaan suomalaista työelämää ja yksilöjen osaamisen kehittämistä parhaalla mahdollisella tavalla palveleva järjestelmä.

Aikuiskoulutus ei saa unohtua

Ammatillisen koulutuksen reformissa keskustelujen painopiste on ollut pääasiassa nuorten ammatillisessa koulutuksessa. Peruskoulun jälkeinen koulutus, nivelvaihe ja siihen liittyvä ikäluokan hallinta ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy ovat äärimmäisen tärkeitä teemoja pohdittaessa työurien pidentämistä. Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen rehtori Teppo Tapani muistutti Sivistysvaliokuntaa huomioimaan kuitenkin myös sen faktan, että ammatillisen koulutuksen kokonaisuudessa yli puolet ovat aikuisopiskelijoita.

- Suomalaisen kilpailukyvyn parantamisessa työuran aikaisella kouluttautumisella on keskeinen rooli myös tulevaisuudessa. Meidän tulee huolehtia ammattitaidon säilymisestä, valmiudesta siirtyä vanhojen ammattien loppuessa uusiin haasteisiin ja varmistaa työvoiman säilyminen ammattitaitoisena niin yksilön kuin työmarkkinoiden näkökulmasta.

 

Kuulemiseen osallistui Virpi Liljan, Liisa Sadeharjun ja Teppo Tapanin lisäksi vararehtori Saija Niemelä-Pentti Oulun seudun ammattiopistosta, vararehtori Jussi Jarrett ja kehityspäällikkö Ville Heinonen Amiedusta, koulutusalajohtaja Pirkko Achrén Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta sekä rehtori Arja Kilpeläinen Bovallius-ammattiopistosta.

Kirjallisen lausunnon antoivat lisäksi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Invalidiliitto ry, Stadin Ammattiopisto, Kainuun Ammattiopisto ja Seurakuntaopisto.

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki (sisäänkäynti Paasivuorenkadun puolelta, C-rappu)
00530 Helsinki

toimisto@amke.fi