15.08.2017
Joka kuudes (17 %) ammatillinen opettaja osallistui työelämäjaksolle vuonna 2015. Osuus on kolminkertaistunut vuoden 2012 jälkeen, mutta tavoite opettajan työelämäjaksosta joka viides vuosi on yhä kaukana. Tiedot selviävät Opetushallituksen tuoreesta Opettajat ja rehtorit Suomessa 2016 -selvityksestä.
Työelämäjaksot ovat merkittävä osa ammatillisten opettajien osaamisen kehittämistä. Yli 60 prosenttia työelämäjaksoon osallistuneista opettajista ilmoitti kouluttautuneensa opintojen sisällön ohjaamiseen sekä opiskelijan ohjaamiseen. Työpaikkaohjaajan/-kouluttajan ohjaamiseen osallistui 36 prosenttia, ja oman osaamisen kasvattamiseen 34 prosenttia työelämäjaksolle osallistuneista.
Koulutusaloittain tarkastellen korkein osallistumisprosentti oli humanistisella ja kasvatusalalla (26,3 %), ja matalin luonnontieteiden alalla (10,9 %). Työelämäjaksot kiinnostavat enemmän miehiä kuin naisia.
Työelämäjaksojen lisäksi 65 prosenttia ammatillisen koulutuksen opettajista osallistui muuhun täydennyskulutukseen tai asiantuntijavaihtoon.
Kaikista opettajista täydennys- tai jatkokoulutukseen vuonna 2015 osallistui lähes neljä viidestä.
Opettajien henkilökohtaiset koulutus- ja kehittämissuunnitelmat yleisiä
Noin 60 prosentilla ammatillisen koulutuksen opettajista oli henkilökohtainen koulutus- ja kehittämissuunnitelma. Ammatillisessa koulutuksessa suunnitelmia hyödynnetään muita koulutusmuotoja enemmän, vaikka koulutukseen osallistuminen on hieman vähäisempää.
Muodollisesti kelpoisten opettajien osuus kasvanut
Ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön kelpoisuudet ovat hyvällä tasolla, sillä opettajista 90 prosenttia on muodollisesti kelpoisia, kun vuonna 2005 osuus oli 73 prosenttia.
Paras tilanne on lehtoreilla (98,7 %), opinto-ohjaajilla (96 %) ja erityisopettajilla (94 %). Lehtorinimikkeellä työskentelee ammatillisia ja yhteisten aineiden opettajia. Heikoin kelpoisuustilanne on sivutoimisilla tuntiopettajilla, joista vain 61 % on päteviä. Sivutoimistenkin tilanne on parantunut, sillä vuonna 2013 heistä oli muodollisesti päteviä 45 prosenttia.
Ruotsinkielisistä ammatillisen koulutuksen opettajista muodolliset kelpoisuusvaatimukset täytti 75 prosenttia.
Kelpoisten opettajien osuus on suurin matkailu-, ravitsemus- ja talousalalla, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla ja humanistisella ja kasvatusalalla. Osuus oli pienin tekniikan ja liikenteen alalla (85%), joka on tutkinto- ja opiskelijamäärältään erittäin laaja.
90 % kaikista opettajista täyttävät muodollisen kelpoisuuden kriteerit
Rehtorit ja opettajat ikääntyvät
Ammatillisen koulutuksen opettajat ovat keskimäärin vanhempia kuin muissa koulutusmuodoissa, koska heiltä vaaditaan alansa työelämäkokemusta ennen opettajankoulutusta.
Ammatillisista opettajista yli 56 prosenttia ja rehtoreista 82 on yli 50-vuotiaita. Yli 60-vuotiaita opettajista on 16 prosenttia, mutta alle 40-vuotiaita vain 14 prosenttia. Ikäjakauma on selkeästi vanhempi kuin perusopetuksen tai lukion opettajilla.
Ammatillisista opettajista yli 56 prosenttia ja rehtoreista 82 on yli 50-vuotiaita.
Ammatilliselta opettajalta vaaditaan alansa työelämäkokemusta ennen opettajankoulutusta, joten ammatillisessa koulutuksessa opettajanura alkaa muita koulutusmuotoja vanhemmalla iällä. Ammatilliseen opettajankoulutukseen haetaan keskimäärin 40-vuotiaana.
Ammatilliseen opettajakoulutukseen on vuosittain yli 4000 hakijaa, joista noin 40 prosenttia saa opiskelupaikan.
Opettajat ja rehtorit Suomessa2016 -selvityksen aineiston kerättiin kyselyllä, joka suunnattiin kaikille perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opettajille sekä vapaan sivistystyön päätoimisille opettajille. Vastausprosentti oli 66. Kyselyn vastasi 9 454 toisen asteen ammatillisen koulutuksen opettajaa.
