27.01.2017
Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat ihmeissään perehtyneet opetus- ja kulttuuriministeriön tekemiin rahoituspäätöksiin. AMKE:n 85 jäsenestä 65 menettää rahoitusta yli kymmenen prosenttia, vaikka viime kesäkuussa ministeriö arvioi rahoituksen pienenevän tämän verran kahdessa vuodessa.
Miten tässä näin kävi? , ihmettelee Petri Lempinen tänään 27.1. Opettaja-lehdessä julkaistussa kolumnissaan.
Lempisen mukaan odotettua suuremmat leikkaukset kirpaisevat, mutta ne eivät ole maailmanloppu.
- Ammatillisella koulutuksella on edessään uudistuminen tai hiipuminen. Valinta on meidän.
Lempinen muistuttaa reformin tuovan paljon myös hyvää.
- Siirrymme yhteen tapaan suorittaa tutkinto. Opiskelijoiden mahdollisuus yksilöllisiin opintopolkuihin vahvistuu. Tutkintotoimikuntien byrokratia katoaa. Yhteistyö työpaikkojen kanssa lisääntyy, listaa Lempinen.
Uusi rahoitusjärjestelmä palkitsee oppilaitokset, joista opiskelijat valmistuvat ja työllistyvät. Valmistuvien työllistymisen tukeminen on tulevaisuudessa oppilaitoksen ydintehtävä.
- Pelkkä tehostaminen ei riitä, koska asioita on tehtävä uusin tavoin.
Lempinen korostaa myös johtamisen merkitystä muutoksen keskellä.
- Oppilaitoksia ja niiden pedagogista työtä on johdettava. Opettajan työaikaa on kohdistettava entistä enemmän opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaiseen työhön. Ammatillisen opettajan työ muuttuu kuten ammatit, joihin koulutamme.
Koulutusväki jännittää tulevaisuuden rahoitusta. Ministerit kinastelevat lisäleikkausten tarpeesta.
- Onko vaara, että niitä kohdistuisi vielä koulutukseen?
Myös yhteishaun tulokset vaikuttavat rahoitukseen.
- Ammatillisen koulutuksen aloituspaikat on saatava täyteen hyviä hakijoita, muuten rahoitus vähenee entisestään. Tyhjistä paikoista ei valtio maksa, Lempinen kirjoittaa.
Lempisen mukaan myös sillä on suuri merkitys, miten itse puhumme julkisuudessa ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta.
- Omaa ja työkavereiden oksaa ei kannata sahata manaamalla julkisuudessa ammatillisen koulutuksen ja oman työpaikan tuhoa.
