Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Opiskelija-asuntoloiden yhteiskunnallinen merkitys arvioitava

09.01.2018

Kaipaisin asuntolapedagogiikkaa ja asuntolatoiminnan visiota, joka katsoisi 2030-luvulle. Ammatillisen koulutuksen asuntolatoiminnalla on monia ulottuvuuksia. Ja osittain tunkkainen kaiku. Toimijoille on selvää, että asuttamisella ja asuntoloilla on ero ja asuntoloissa tapahtuu paljon muutakin kuin majoittamista. Mutta onko tämä selvää rahoittajalle ja päättäjille? 

Edellinen selvitys ammatillisen koulutuksen asuntolatoiminnasta on tehty vuonna 2015. Sen ensimmäisenä kehittämisehdotuksena on vaatimus, että koulutuksen järjestäjien ylläpitämien asuntoloiden yhteiskunnallinen merkitys tulisi arvioida. Tämä kehittämisehdotus on enemmän kuin ajankohtainen nyt.

Asuntoloiden yhteiskunnallinen merkitys tulee arvioida osana koulutuspolitiikkaa ja arvioinnin on liityttävä keskusteluun koulutuksen maantieteellisestä ja sosiaalisesta saavutettavuudesta. 

Koulutuksen järjestäjien ylläpitämissä asuntoloissa asuu noin 10 500 opiskelijaa, joista suurin osa on alaikäisiä. Edellä mainitun selvityksen mukaan 59 prosenttia opiskelijoista muutti asuntolaan 51-200 kilometrin etäisyydeltä. Tällainen matka ei ole päivittäinen koulumatka. 

Tutkimusten mukaan asuntoloissa asuvien keskeyttämisriski on muita opiskelijoita alhaisempi. Lisäksi asuntolatoiminnalla on suoria valtiontaloudellisia vaikutuksia kuten se, että asuminen asuntoloissa vähentää asumiseen tai koulumatkatukiin käytettäviä muita tukia. Silti asuntolat usein unohdetaan, kun puhutaan opiskelija-asumisesta kokonaisuutena.

Edellisen selvityksen jälkeen asuntolatoiminnassa on tapahtunut muutoksia. Useilla kampuksilla ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrä asuntoloissa on lisääntynyt. Asuntoloiden rooli nuorten maahanmuuttajataustaisten aikuisten kotoutumisessa onkin todennäköisesti merkittävä.

Asuntoloiden lainsäädännölliseen asemaan saatiin selkeytystä uudessa laissa. Rahoitus ei kuitenkaan kata asuntoloiden kuluja edelleenkään. Asuntoloiden ylläpidon lähtökohtana onkin koulutuksen järjestäjällä usein kokonaisvaltaisempi näkemys asuntolasta ”koulutuksen vetovoimatekijänä” tai ”koulutuksen järjestäjän yhteiskunnallisesta vastuusta”. Asuntoloiden tulevaisuus on vaakalaudalla erityisesti siellä, missä ne vaativat lähivuosina investointeja.

Nyt tarvitaankin päättäjiltä selkeä viesti siitä, että asuntolat ovat osa koulutuksen saavutettavuuden turvaamista. Ja viestin on tultava esiin myös tekoina.


Selvitys ammatillisen peruskoulutuksen opiskelija-asuntoloista (2015) 

Kirjoittaja

Riikka Reina
vt. toimitusjohtaja, AMKE ry

Reina Riikka

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki (sisäänkäynti Paasivuorenkadun puolelta, C-rappu)
00530 Helsinki

toimisto@amke.fi