Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Laki kieltää koulutuskorvaukset koulutussopimuksissa

13.09.2017

Työelämällä on merkittävä rooli ammatillisen koulutuksen järjestämisessä. Työelämän edustajat osallistuvat tutkintojen ja koulutusten kehittämiseen. Lisäksi osa koulutuksesta ja opiskelijoiden arvioinnista tapahtuu työpaikoilla. Vuoden 2018 alusta voimaan tuleva uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö ei muuta näitä periaatteita, jotka ovat olleet voimassa 1990-luvun alusta.

Vuoden 2018 alusta voimaan tuleva laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) kieltää koulutuskorvausten maksamisen koulutussopimuksesta. Oppisopimuskoulutuksessa niitä voidaan maksaa jatkossakin, mikäli koulutuksesta aiheutuu työnantajalle kustannuksia. Asiasta säädetään uuden lain 73 pykälän 3 momentissa.

Poikkeuksen muodostaa vaativaan erityiseen tukeen oikeutetun opiskelijan koulutussopimus, jonka osalta koulutuksen järjestäjä ja koulutussopimustyöpaikka voivat sopia koulutuskorvauksesta. Koulutuksen järjestäjä voi saada järjestämislupaansa vaativan erityisen tuen tehtävän, jonka puitteissa järjestetään koulutusta opiskelijoille, joilla on vaikeuta oppimisvaikeuksia taikka vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi opiskelija tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista erityistä tukea. Tällöin korvauksella katetaan esimerkiksi opiskelijan fyysisestä vammasta aiheutuvista järjestelyistä aiheutuvia kustannuksia.

Laki kieltää koulutuskorvausten maksamisen yksiselitteisesti, joten niihin ei voi käyttää ammatilliseen koulutukseen myönnettävää valtionosuusrahoitusta. Oppisopimuskoulutuksen osalta tilanne ei muutu.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat maksaneet työssäoppimisen korvauksia lähinnä sosiaali- ja terveysalan koulutuksesta. Opetushallituksen keräämien tietojen mukaan korvaukset ovat olleet noin 5,5 miljoonaa euroa vuosittain. Muilla aloilla työssäoppimisen korvausten maksaminen on ollut harvinaista.

Merkittävimmät muutokset 1.1.2018 alkaen ovat seuraavat:

  • Koulutussopimus korvaa nykyisen ammatilliseen peruskoulutukseen liittyvän työssäoppimisen. Koulutussopimus tarjoaa työnantajalle mahdollisuuden tutustua mahdollisiin tuleviin työntekijöihin ja myös tehdä itsestään mielenkiintoisen työnantajan ammattiin pian valmistuvien parissa.
  • Opiskelija ei ole työsuhteessa eikä hänelle makseta palkkaa. Koulutussopimus on tavoitteellista ja ohjattua oppimista työpaikoilla. Vastuu ohjauksesta jakautuu koulutuksen järjestäjälle ja työpaikalle, joka nimeää vastuullisen työpaikkaohjaajan.
  • Oppisopimuskoulutus joustavoituu, kun sitä voidaan työnantajan ja opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti yhdistää oppilaitoksessa opiskelemiseen. Lisäksi työnantajat voivat hyödyntää oppisopimusta nykyisen henkilöstönsä lisäkouluttamisessa tai uuden henkilöstön rekrytoimisessa. Ensi vuoden alusta opiskelija voi nykyistä helpommin siirtyä oppilaitoksesta tai koulutussopimuksesta oppisopimuskoulutukseen ja tarvittaessa takaisin palkattomaan opetukseen. Oppisopimuksen kestolle ei tule minimikestoa ja sitä on mahdollista käyttää esimerkiksi kesätöiden opinnollistamisessa.
  • Opiskelijan osaamisen arviointiin osallistuvat koulutuksen järjestäjän ja työelämän edustajat. Nykyisin näyttötutkintoja arvioidaan kolmikantaisesti ja mukana ovat työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustaja. Opiskelija osoittaa osaamisensa käytännön työtehtävien yhteydessä näytöllä, joka järjestetään työpaikalla tai perustellusta syystä muussa ympäristössä.

Ammatillisen koulutuksen säädökset: http://minedu.fi/ammatillisen-koulutuksen-lainsaadanto

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki (sisäänkäynti Paasivuorenkadun puolelta, C-rappu)
00530 Helsinki

toimisto@amke.fi