Perustaidot ovat ammattitaitoa

06.10.2015

Perustaidot ovat erottamaton osa työssä tarvittavaa ammattitaitoa, koska hyvin harvasta työtehtävästä selviää ilman luetun tai numerojen ymmärtämistä. Keskustelu perustaitojen asemasta ammatillisessa koulutuksessa liittyy silti yleensä jatko-opintokelpoisuuteen. Luku- ja numerotaidot sekä tietotekniikan käyttö ongelmanratkaisussa ovat työllistymisen ja oman ammattitaidon kehittämisen perusta paljon laajemmin kuin vain muodollisen koulutuksen pääsyedellytyksinä.

OECD suosittaa perustaitojen sisällyttämistä kaikkiin ammatillisiin opintoihin. Suositus on otettava vakavasti Suomessakin. Käytännössä kyse on luku-, kirjoitus-, numero- ja tietoteknisten taitojen sisällyttämisestä ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistaviin koulutuksiin. Nuorten ammatillisessa koulutuksessa paikataan paljon puutteita, joita perusopetuksen jälkeen on jäänyt. Tämän vuoksi ajatus nuorten ammatillisen koulutuksen siirtämisestä suuressa määrin työpaikoille on epärealistinen.

Ongelmaryhmät tiedossa

Suomalaiset aikuiset ovat keskimäärin hyvin osaavia, mutta yksilöiden väliset erot ovat suuria. OECD:n 6.10. julkaistu kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC, johon Suomi osallistui vuonna 2012, paljasti vanhemmissa ikäluokissa olevan paljon luku- ja numerotaidoissa heikosti pärjääviä. Tilanne on vaikein yli 55-vuotiailla, jotka kävivät koulunsa ennen peruskoulun alkua vuonna 1972.

Myös nuorten aikuisten osaaminen on kääntynyt laskuun. Luku- ja numerotaidoissa menestyivät parhaiten 30–34-vuotiaat. He yllättäen menestyivät paremmin kuin kymmentä vuotta nuoremmat, jotka suurelta osin yhä osallistuvat koulutukseen.

Suomeen on muodostunut heikosti osaavien nuorten aikuisten ryhmä, mistä alenevat PISA-tulokset ovat jo kertoneet. Tämä näkyy suurena nuorisotyöttömyytenä, sillä joka yhdeksäs 16–29-vuotias on työn ja koulutuksen ulkopuolella.

Nuorten heikko osaaminen on yhteydessä vanhempien koulutustasoon. Tämä tarkoittaa, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen aikana ei ole riittävästi tunnistettu sosiaalista taustaa heikon osaamisen riskinä. Maahanmuuttajien ja syntyperäisten suomalaisten eroista valtaosan selittää kielitaito.

Vuonna 2010 OKM ja TEM järjestivät PIAAC-seminaarin, jossa esitin PIAAC-kyselyn hyödyntämistä osaamistarpeiden ennakoinnissa tai tunnistamisessa. Näin ei? käynyt, kun tulokset osoittavat luku-, kirjoitus- ja numerotaitojen sekä tietoteknisen ongelmanratkaisun puutteita. Erityisesti varttuneemmalla väestöllä on ongelmia tietotekniikan kanssa, vaikka 42 % PIAAC-tutkimuksen vastaajista selviytyy tietotekniikan kanssa erinomaisesti.

Ammatillinen osaaminen ei yksin riitä

PIAAC laajensi näkemystämme aikuisten osaamistarpeista. Aiemmin keskityimme ensisijaisesti ammatilliseen osaamisen. Nyt tiedämme, että se ei yksin riitä. Työelämän nopea muuttuminen korostaa aikuisten tarvetta laajentaa tai täydentää osaamistaan. Monella on edessä jopa ammatinvaihdos, mikä voi edellyttää osallistumista muodolliseen koulutukseen. Heikot perustaidot vähintäänkin hidastavat uuden ammatin hankkimista.

OECD:n mukaan heikosti osaavat ovat Suomessa harvemmin (47 %) työmarkkinoilla kuin PIAAC-tutkimukseen osallistuneissa maissa keskimäärin (60 %). Suomi on vertailussa muun muassa Tšekin tasavallan ja Puolan takana. Aikuisten osaamisella on merkitystä työllistymisenkin kannalta.

Petri Lempinen puhui 6.10.2015 OKM:n ja TEM:n Osaamisen ja elinikäisen oppimisen Suomi – riittävätkö kaikkien perustaidot? -seminaarissa.

OKM:n tiedote samasta teemasta löytyy täältä. Vuonna 2012 toteutetun kansainvälisen aikuistutkimuksen maakatsauksen voi lukea OKM:n sivuilta.

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Eteläranta 10
00130 Helsinki

toimisto@amke.fi