17.08.2020
Kohdentuvatko rajalliset resurssit oppivelvollisuuden uudistuksessa oikein? kysyy AMKEn johtava asiantuntija Satu Ågren Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan 17.8.
Hallitus on perustellut oppivelvollisuuden laajentamista 18 ikävuoteen talouspolitiikan näkökulmasta. Tällä hetkellä 20–29-vuotiaiden ikäluokasta 15 prosenttia on pelkän perusasteen varassa. Uudistus maksaisi itsensä takaisin pitkällä aikavälillä, kun nuoret koulutuksen ansiosta työllistyisivät paremmin.
- Käytännössä asia ei ole aivan näin yksinkertainen, Ågren kirjoittaa.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuoreen (HS 6.8.) selvityksen mukaan oppilaiden valtavat erot osaamisessa näkyvät jo ensimmäisellä luokalla. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuu yhä enemmän nuoria, joilla on koko perusopetuksen ajalta kasautuneita puutteita osaamisessa ja opiskeluvalmiuksissa. Osalla on lisäksi erilaisia terveydellisiä ja elämänhallintaan liittyviä ongelmia. Maksuttomat oppimateriaalit ja koulumatkat eivät edistä näiden nuorten tutkinnon suorittamista.
- He tarvitsevat useita erilaisia räätälöityjä tukitoimia, jotka olisi pitänyt aloittaa jo varhain perusopetuksessa. Ammatillinen koulutus ei voi paikata perusopetuksen puutteita, Ågren toteaa.
Kirjoituksessa Ågren muistuttaa myös siitä, että valtaosa ammattiin opiskelevista ovat aikuisia.
- Toisin kuin usein luullaan, ammatillinen koulutus ei ole tarkoitettu vain nuorille. Opiskelijoista 64 prosenttia on yli 20-vuotiaita.
Tämä joukko kasvaa dramaattisesti koronaviruskriisin seurauksena. Kymmenettuhannet lomautetut ja työttömäksi jääneet tarvitsevat nopeasti osaamisen päivittämistä, ja yhä useampi joutuu opiskelemaan uuden ammatin. Lisäksi kriisi kasvattaa julksta velkaa ja syventää kuntien taloudellista ahdinkoa.
- Nyt esitetyssä muodossa oppivelvollisuuden laajentamisesta tulee liian kallis, jos haluamme varmistaa koko työikäisen väestön osaamisen kehittämisen läpi työuran, Ågren toteaa.
