05.11.2015
Tutkintotoimikuntien määrä pienenee nykyisestä 147:stä 92:een ensi elokuussa alkavalla toimikaudella. Samalla toimikausi lyhenee kaksivuotiseksi, koska vuonna 2018 nykyiset ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen lait korvataan yhtenäisellä lainsäädännöllä.
AMKE on esittänyt aiemmin syksyllä, että osana reformia tutkintotoimikunnista voitaisiin luopua. Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvalla on voitava järjestää koulutusta, tutkintotilaisuuksia ja myöntää tutkinto. Päällekkäiset järjestämisluvat ja tutkinnon järjestämissopimukset ovat AMKEn mukaan osoitus koulutusjärjestelmän byrokratisoitumisesta.
AMKE selvitti syyskuussa, että yhdeksällä satunnaisesti valitulla koulutuksen järjestäjällä on 800 sopimusta näyttötutkintojen järjestämisestä tutkintotoimikuntien kanssa. Hurjin tilanne on Tampereen aikuiskoulutuskeskuksella, jolla on 118 sopimusta 50 eri toimikunnan kanssa. Koulutuksen järjestäjien hallinnollista taakkaa lisää myös se, että tutkintotoimikunnat ovat noudattaneet erilaisia toimintatapoja.
Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjiä on noin 170, joten järjestämissopimusten yhteismäärä voi olla jopa 10 000 AMKEn arvion mukaan. Tarkka määrä ei ole tiedossa, koska sopimusten määrää ei ole tilastoitu.
Uuden toimikauden alkaessa 1.8.2016 tutkintotoimikuntien tehtävät muuttuvat. Tutkinnon suorittajan osaamista arvioivat työelämää ja opetusalaa edustavat arvioijat, joiden päätöksestä voi hakea muutosta tutkintotoimikunnalta. Muuten tutkintotoimikunta ei osallistu arviointiin vaan myöntää sen perusteella tutkintotodistuksen.
Lisäksi tutkintotoimikuntien tehtävänä on yhä solmia tutkintojen järjestämissopimukset, varmistaa näyttötutkintojen järjestämisen laatua sekä kehittää näyttötutkintojärjestelmää ja näyttötutkintoja.
