23.01.2023
Ihmisiä pitää kouluttaa sellaisille aloille, joilla on töitä. Koulutuksesta valmistuneiden osaamisen on vastattava työelämän tarpeita, kirjoittavat AMKEn toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n johtava asiantuntija Maiju Korhonen Helsingin Sanomissa 23.1.
Puhe koulutustason nostamisesta korostuu tämän päivän koulutuspolitiikassa ja julkisessa keskustelussa. Koulutuspoliittisessa selonteossa, jolla valtioneuvosto ohjaa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä Suomessa kohti 2040-lukua, tavoitteena on saada yli puolet toisen asteen koulutuksen suorittaneista jatkamaan korkeakouluopintoihin.
Keskustelussa unohtuu, että osaamista voidaan lisätä muutoinkin kuin suorittamalla korkeakoulututkinto. Ammatillista koulutuspolkua ja korkeakoulutusta ei pidä arvottaa toisiaan vastaan. Ensisijaisena tavoitteena yhteiskunnassa pitää olla osaamistason nostaminen, koulutustason nousu tulee sen jälkeen.
Suomi ei pärjää ilman ammatillisen koulutuksen saaneita osaajia. Heidän osaamisensa kehittämisestä on pidettävä hyvää huolta, sillä useilla toimialoilla valtaosa työntekijöistä on ammattiosaajia. Esimerkiksi elintarviketeollisuudessa ammattiosaajien osuus on 70 prosenttia eikä sen ennakoida muuttuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Suomessa tarvitaan tulevaisuudessakin vankalla osaamisella ja ammatti-identiteetillä varustettuja ammattilaisia tarjoamaan palveluja, valmistamaan ruokaa, käyttämään koneita sekä turvaamaan hoivaa ja huolenpitoa. Ammattiosaajilla on iso rooli myös maamme huoltovarmuuden ylläpitäjinä.
Ammatillista koulutusta kehitettäessä lähtökohdaksi on otettava tulevaisuuden osaajatarpeet. Ihmisiä pitää kouluttaa sellaisille aloille, joilla on töitä. Koulutuksesta valmistuneiden osaamisen on vastattava työelämän tarpeita.
Ammatilliseen koulutukseen osallistuu Suomessa vuosittain yli 300000 opiskelijaa. Noin puolet peruskoulunsa päättäneistä jatkaa ammatilliseen koulutukseen. Kaksi kolmesta ammatillisia opintoja suorittavista on yli 20-vuotiaita – ammatillinen koulutus kun tarjoaa mahdollisuuden ammattitaidon kehittämiseen aina oman alan mestariksi asti. Nämä opiskelijat tähtäävät ennen kaikkea osaamistasonsa, eivät niinkään koulutustasonsa nostoon.
Osaamistasonsa nostoa tavoittelevat vuosittain myös ne noin 20000 korkeakoulututkinnon suorittanutta, jotka aloittavat opintonsa ammatillisessa koulutuksessa esimerkiksi johtamisen, yrittäjyyden tai tuotekehittämisen tutkinnoissa. Ammatillisen koulutuksen vaatimustaso nousee Suomessa jatkuvasti ja rinnastuu jo joissakin tapauksissa sisällöltään korkeakoulutukseen.
Peruskoulun oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa huomattavasti, mikä on osaamis- ja koulutustason nostolle suuri riski. Syyt oppimistulosten heikkenemiseen on selvitettävä. Haasteet näkyvät yhä enemmän myös korkeakouluopinnoissa. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen tekniikan aloilla aloittaneista vain noin puolet valmistuu tavoiteajassa.
Yksi tapa nostaa koulutustasoa ovat väylät, jotka edistävät opiskelijoiden siirtymistä koulutusasteelta toiselle. Väylä ammattiopinnoista ammattikorkeakouluihin toimii jo, mutta yliopistojen uusista opiskelijoista vain neljä prosenttia tulee ammatillisesta koulutuksesta. Korkeakoulujen pitäisikin huomioida ammatillisen koulutuksen tuottama osaaminen nykyistä paremmin opiskelijavalinnoissaan.
