Ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmien tilanne hyvä

06.11.2015

Viime kevään ja kuluneen syksyn ammatillisen koulutuksen kentän suuri ponnistus, ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmien arviointi on nyt saatu päätökseen. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisi tulokset tällä viikolla.

Ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmien tilanne on hyvä: 71 %:lla koulutuksen järjestäjistä on toimiva laatujärjestelmä.

Kentän 168 koulutuksen järjestäjää tekivät laatujärjestelmän itsearviointia 13 arviointialueelta 131 arviointikohdan avulla. Itsearvioinnin jälkeen Karvi määritteli osa-alueille hyväksytyn rajan. Tätä rajamäärittelyä ei ollut itsearviointivaiheessa koulutuksen järjestäjillä tiedossa. Kolme neljästä ammatillisen koulutuksen järjestäjästä ylsi tavoitteeseen, jossa yli 80 % arviointikohteista ylitti hyväksytyn rajan. Nekin koulutuksen järjestäjät, jotka eivät yltäneet hyväksyttyyn rajaan, olivat melko lähellä sitä.

- Kokonaisuuten tilanne on näin ollen hyvä, korosti Anu Räisänen Karvista koulutuksenjärjestäjille laatujärjestelmän palautetilaisuudessa.

Erityisenä vahvuuksina nähtiin johdon sitoutuminen, strategiseen johtamiseen liittyvät kysymykset sekä prosessien hallinta. Erityisopetus ja sen asiakaslähtöisyys ja tiedon hyödyntäminen olivat myös selkeitä vahvuuksia.

Erityisenä haasteena nostettiin arvioinnin ja seurantatietojen käyttö toiminnan kehittämisessä. Laatukulttuurin ja sen kehittämiseen liittyy henkilöstön osallistaminen laatutyöhön sekä laajemman laatuosaamisen lisääminen henkilöstön joukossa.

- Se milloin palaute ja tiedon kerääminen muuttuvat arvioinniksi, on merkittävä kysymys, Räisänen teroitti.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen julkaisi ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmien historian ensimmäisen laatujärjestelmien arvioinnin. Arviointi perustui järjestäjien itsearviointiraportteihin (n = 168) ja arviointikäynteihin (n = 35). Vastausprosentti oli 92% eli arviointi on erittäin kattava.

Arviointia tullaan myös arvioimaan ja kehittämään. Karvi lähettää koulutuksen järjestäjille palautekyselyyn kyseisestä prosessista ja sen onnistumisesta viimeistään keväällä.

Palautetilaisuudessa paikalla koulutuksen järjestäjien kanssa oli AMKEn toimistolta Riikka Reina.

Hyviä käytäntöjä kaipaavalle lisälukemista seuraavista:

Opiskelijoille virkakielestä ”suomennettu” kysely laadunhallinnasta.
Laatukatti vieköön – perehdytysmateriaalia uusille työntekijöille ja opiskelijoille laadun kehittämisestä.

Koulutuskeskus Salpaus: arviointi oli työläs, mutta antoisa

Koulutuskeskus Salpauksen toimintajärjestelmän itsearviointi toteutettiin kansallisen kriteeristön pohjalta helmi-maaliskuussa 2015 kahdeksassa eri arviointitilaisuudessa, joihin osallistui noin 90 eri henkilöstöryhmien, työelämän ja muiden sidosryhmien edustajaa. Ennen arviointia järjestimme myös sidosryhmätilaisuuden ja keskustelutilaisuuksia opiskelijoille. Arvioinnissa hyödynnettiin muun muassa opiskelija- ja työelämäpalautteita. Koulutuskeskus Salpaus oli mukana jo laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin pilotoinnissa vuonna 2014 ja itsearvioinnin suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnettiin pilotin kokemuksia.

Salpaus valikoitui yhdeksi 35:stä koulutuksen järjestäjästä, johon tehtiin ulkoinen Karvin arviointikäynti. Arviointikäynnin aikana arviointiryhmä haastatteli 174 henkilöä: opiskelijoiden, henkilöstön, työelämän ja sidosryhmien edustajia. Lisäksi arviointiryhmä tutustui Salpauksen sähköiseen toimintajärjestelmään, dokumentteihin ja oppimisympäristöihin. Lisätietoa ulkoisen arvioinnin tuloksista.

Itsearvioinnin ja ulkoisen arvioinnin tulosten pohjalta valittiin Salpauksen keskeiset kehittämisen painopisteet, jotka otettiin huomioon uuden strategian ja kehitysohjelmien valmistelussa. Salpauksen uusi strategia hyväksyttiin kesäkuussa 2015.

Toimintajärjestelmän itsearvioinnin ja ulkoisen arvioinnin toteutus oli työläs prosessi, joka vaati paljon aikaa ja henkilöstöresursseja. Kansallinen arviointikriteeristö on laaja ja sisälsi osin toistoa, mikä osaltaan vaikutti prosessin työläyteen. Lisäksi kriteeristö on paikoitellen vaikeaselkoinen ja vaati ”auki puhumista” yhteisen ymmärryksen varmistamiseksi, jatkossa arviointikriteeristöä olisikin tarpeen keventää ja selkiyttää.

Vaikka arviointi oli aikaa vievä prosessi, oli se samalla kuitenkin erittäin antoisaa. Arvioinnin pohjaksi laadittu nykytilan kuvaus edisti Salpauksen toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan menettelyjen selkiytystä. Arviointiryhmien kokoonpano oli laaja-alainen kun eri toimipisteet, henkilöstöryhmät ja sidosryhmät olivat edustettuina. Arviointi edisti toisilta oppimista ja hyvien käytäntöjen jakamista sekä yhteisen ymmärryksen muodostumista. Samalla myös henkilöstön ja sidosryhmien arviointiosaaminen vahvistui.

Salpaus on mukana OPH:n rahoittamassa Laatua ammatillisen koulutuksen arkeen, LARK 4 -hankkeessa. Laajassa 15 koulutuksenjärjestäjän verkostossa suunniteltiin itsearviointien toteutusta ja jaettiin kokemuksia myös arviointien jälkeen. Lisäksi Salpaus ja Omnia osallistuivat ristiin toistensa arviointitilaisuuksiin, mikä edisti edelleen toisilta oppimista.

On tärkeää muistaa, että toiminta-/laadunhallintajärjestelmä ei vielä takaa toiminnan laatua, mutta se varmistaa osaltaan toiminnan laatua oppilaitoksen kaikilla aloilla ja kaikissa koulutuksen järjestämismuodoissa. Toimintajärjestelmässä keskeistä on asettaa tavoitteet organisaation kaikilla eri tasoilla: suunnitella, resursoida, johtaa ja seurata toimintaa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, arvioida tavoitteiden toteutumista sekä kehittää toimintaa arvioinnin johtopäätösten perusteella. Kehittämistavoitteissa vähemmän on enemmän, liian montaa kehittämistavoitetta ei tule tavoitella kerralla. Laadukas toiminta on jatkuva prosessi.

Keskeisenä kehittämiskohteena sekä itsearvioinnissa että ulkoisessa arvioinnissa Salpauksessa nousi esiin opiskelijoiden, työelämän ja muiden sidosryhmien osallistuminen toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Nämä kehittämiskohteet näkyvät nyt uudessa strategiassamme, jossa hyödynsimme nämä arvioinnit ”täysimääräisesti”. Uuden strategian painopisteitä ovat muun muassa työelämäkumppanuuksien vahvistaminen ja opiskelijoiden osallistumisen edistäminen. Haasteena on myös sovittujen prosessien ja yhtenäisten menettelytapojen juurruttaminen kaikille koulutusaloille monialaisessa oppilaitoksessa. Tätä kohti kuitenkin jatkuvasti pyrimme, sillä laadunvarmistaminen ja kehittäminen ovat osa jokaisen salpauslaisen työtä.

Päivi Saarelainen, Salpauksen rehtori