10.10.2023
Tilastokeskuksen mukaan aikuiskoulutukseen osallistui lähes joka toinen 18–64-vuotias vuonna 2022. Määränä tämä vastaa noin 1,5 miljoonaa henkeä. Työhön tai ammattiin liittyvien syiden vuoksi opiskeli lähes puolet työvoimaan kuuluvista aikuisista.
- Suomessa on vahva jatkuvan oppimisen perinne. Aikuisväestö on halukas osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen. Työnantajat mahdollistavat laajasti osaamisen ylläpidon ja koulutusjärjestelmä tarjoaa riittävästi matalan kynnyksen palveluita, toteaa AMKEn toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu.
Veli-Matti Lampun mukaan vahva, mutta liian vähän arvostusta saava osa osaamispalveluita on vapaa sivistystyö.
- Erityisesti kansalaisopistotoiminta aktivoi suuren määrän aikuisväestöä omaehtoiseen opiskeluun. Oppiminen ymmärretään myönteisenä ja iloa tuottavana asiana. Vapaa sivistystyö on osa yhteiskunnan osaamispääoman rakenteita, jota tulee vaalia -myös taloudellisesti, korostaa Lamppu.
Tilastokeskuksen mukaan naiset osallistuivat aikuiskoulutukseen miehiä useammin. Eniten aikuiskoulutukseen vuonna 2022 osallistuivat 35–54-vuotiaat, joista useampi kuin joka toinen (53 %) osallistui koulutukseen. Alhaisin osallistumisen aste oli 55–64-vuotiailla. Heistä aikuisille tarkoitettuun koulutukseen osallistui 38 %.
Vuoteen 2017 verrattuna aikuiskoulutukseen osallistuminen lisääntyi eniten 18–24-vuotiailla (6 prosenttiyksikköä), kun taas suurin osallistumisasteen lasku oli 25–34-vuotiailla. Heidän osallistumisasteensa oli laskenut peräti 9 prosenttiyksikköä 57 %:sta 48 %:iin.
Lamppu on huolissaan osallistumisasteen laskusta.
- On pohdittava, miten saataisiin miesten ja nuorten aikuisten kiinnostusta aikuiskoulutukseen lisääntymään. Myös maahanmuuttajien saaminen mukaan aikuiskoulutukseen on tärkeää. Koulutuksia tulisi palvelumuotoilla kohderyhmittäin.
Hallitus on kehittämässä ammatillisen aikuiskoulutuksen tutkintoja ja niiden parempaa kohdentumista.
- On tärkeää, että kehittämisvimmassa ei aseteta liikaa esteitä ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistumiselle. Toivottavasti kehittämisen lopputulema ei ole, että estettäessä koulutukseen osallistuminen yli ”henkilökohtaisen tarpeen”tullaan sammuttamaan kiinnostus oman osaamiseen kehittämiseen, toteaa Lamppu.
