Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026

08.10.2025

Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto 8.10.2025

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry kiittää mahdollisuudesta antaa valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026.

Ammattiosaajat pitävät yllä yhteiskunnan toimintoja

Ammattiosaajat pitävät yllä yhteiskunnan toimintoja. Puolet työvoimatarpeesta kohdistuu eri alojen ammattilaisiin. Ammatillinen koulutus on myös yrittäjien yleisin koulutustausta sekä lisäksi tarjoaa yrittäjyyskoulutusta. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet ovat myös ratkaisu koulutustason nostoon. Jo nyt noin puolella ammattikorkeatutkinnon aloittavasti on taustallaan ammatillinen tutkinto.            

Ammatilliseen koulutukseen ei kohdistu lisäleikkauksia – taantumasta nousu edellyttää panostuksia osaamiseen

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahaleikkaukset ovat ainakin toistaiseksi ohi. Vaikka suhdannetilanne jatkuu heikkona ja julkisen talouden alijäämä on 4,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2025, niin hallitus esittää hallinnonalalle määrärahoja n. 8,9 miljardia euroa, mikä on 445 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa.

Ammatilliseen koulutukseen esitetään 2 109 640 000 miljoonan euron määrärahaa, josta laskennallisen perusrahoituksen osuus on 2 074 640 000 euroa ja harkinnanvaraisen rahoituksen osuus 35 000 000 euroa.  Lisäksi yksityisten koulutuksen järjestäjien arvonlisäverokompensaatioon varataan 48 785 000 euroa ja opetusmetsäkompensaatioksi esitetään 1 536 000 euroa. Valtion ammatillisen koulutuksen oppilaitosten määrärahaksi esitetään Saamelaisalueen koulutuskeskukselle ja Meriturvalle yhteensä 9 419 000 euroa

Hallitus uskoo, että julkisen talouden tilanne alkaa parantua vuonna 2026. Bruttokansantuotteen ennustetaan vuonna 2026 kasvavan 1,4 prosenttia ja työttömyyden pienenevät vuonna 2026 nykyisestä 9,4 prosentista 9,0 prosenttiin.

AMKE pitää ammatilliseen koulutukseen esitettyä määrärahaa tyydyttävänä. AMKE pitää hyvänä, että hallitus näyttää valtiontalouden heikon tilan huomioiden ymmärtäneen, että osaaminen ja koulutus ovat keskeisiä kasvun mahdollistajia. Taantumasta nousuun tarvitaan panostuksia työttömien ja työllisten uudelleen tai lisäkoulutukseen.

Tarvitsemme myös koulutus- ja osaamisperäistä maahanmuuttoa. EU- ja ETA-maiden kansalaisille asetettavat opiskelumaksut haastavat koulutuksenjärjestäjiä toteuttamaan tasokasta koulutusta, joka houkuttelee Suomeen opiskelemaan. Samalla Suomen on oltava maa, johon kannattaa jäädä elämään ja työskentelemään. Tähän tarvitaan maahanmuuttajat huomioivaa yhteiskuntapolitiikkaa.

Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu useita sen talouden ja toiminnan haasteita

Nuorten tuen tarve kasvaa

Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu monia sen taloutta ja toimintaa haastavia ongelmia. Ammatillinen koulutus kantaa merkittävän vastuun erilaista tukea tarvitsevien oppivelvollisten nuorten kouluttajana.

Oppimisen tuen tarve kasvaa sekä nuorilla että aikuisopiskelijoilla. Opiskelijoista yhä useammalla on heikot valmiudet selviytyä ammattiopinnoista. Valmiudet voivat liittyä perusosaamiseen, motivaatioon, terveydentilaan, sosiaalisiin taitoihin tai useampaan näistä asioista.

Käynnissä on oppimisen tuen uudistus ja se tulee voimaan 1.8.2026 alkaen. Oppimisen tuella tarkoitetaan hyvin laajaa kokonaisuutta, jonka muodostavat tukiopetus, erityisopetus, opinto-ohjaus ja hyvinvointia tukevat toimet.

Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt vaativan erityisen tuen selvityksen. Tavoitteena on selvittää millaista vaativan erityisen tuen koulutuksen tulisi olla osana ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta, jotta opiskelijoiden tuen tarpeisiin vastataan riittävästi ja tarkoituksenmukaisesti sekä taloudellisesti kestävällä tavalla. Selvityksessä huomioidaan ruotsinkielisen koulutuksen erityispiirteet ja kehittämistarpeet.

Tarvitsemme myös merkittäviä yhteiskunta-, sosiaali- ja koulutuspoliittisia toimia nuorten psyko-fyysis-sosiaalisen pahoinvoinnin lisääntymisen kääntämiseksi laskuun. Nämä toimet tulisi kohdistaa koko koulutusjärjestelmään varhaiskasvatuksesta korkea-asteen opintoihin. Lisäksi toimia pitää kohdistaa perheiden hyvinvointia lisääviin toimiin.

Työvoimapalveluiden heikko talous ja toiminnan kuormitus lisää paineita myös ammatilliseen koulutukseen 

Merkittävä taloudellinen sekä toiminnallinen paine ammatilliseen koulutukseen kohdistuu lisäksi työvoimapalveluiden toteuttamiseen. Työttömyys on lisääntynyt ja kasvavalla joukolla työttömistä on tarve ammatilliseen perus-, täydennys- tai lisäkoulutukseen. Erityisen huolestuttava on nuorten tilanne. Tänä vuonna alle 25-vuotiaiden nuorten osuus työttömistä on 15,3 prosenttia ja aktivointipalveluiden piirissä olevat nuoret huomioiden 18,8 prosenttia. Elokuussa 2025 oli työttöminä työnhakijoina 36 793 alle 25-vuotiasta nuorta. Vuosimuutos on +13 prosenttia.

Työvoimapalvelualueiden saama rahoitus ei ole riittävää nuorten koulutustarpeiden kattamiseen. Erityisesti työttömien nuorten tilannetta tulisi helpottaa kohdistamalla lisärahoitusta ammatilliseen koulutukseen. 

Ammatillisella koulutuksella on keskeinen rooli koulutustason nostamisessa

Samanaikaisesti, kun osalla ammatillinen koulutuksen opiskelijoista on vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, ammatillinen koulutus on merkittävässä roolissa koulutustason nostossa.

”Hallituskaudella keskeisiä tavoitteita ovat koulutustason ja koko väestön osaamistason nostaminen ja oppijoiden hyvinvoinnin parantaminen. Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030.”  

Väylää ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluopintoihin on viime vuosina hyödynnetty yhä enemmän. Jo lähes puolella ammattikorkeakouluopinnot aloittavista opiskelijoista on ammatillinen tutkinto. Tätä väylää tulee edelleen kasvattaa. Tärkeää on löytää keinoja myös ammatillista opinnoista yliopisto-opintoihin siirtymisen kasvattamiseen.  

Hallitus suunnittelee, että myöhemmin syksyllä annettavassa täydentävässä talousarvioesityksessä kohdistettaisiin kolmelle vuodelle yhteensä 100 000 000 euroa korkeakoulupaikkojen lisäykseen sekä ilman korkeakoulupaikkaa jääneille, toisen asteen koulutuksesta valmistuneille. Ilman korkeakoulupaikkaa jääneille voitaisiin myöntää maksuton 30 opintopisteen opintoseteli. Opintosetelillä voi opiskella avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opintoja.   

Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden nuorten tai jo jonkin aikaa työelämässä olleiden aikuisten siirtymistä korkea-asteen koulutukseen voitaisiin tukea kohdistamalla erityisesti avointen ammattikorkeakouluopintojen tarjontaa tähän kohderyhmään. Tarjontaa voisi kohdistaa esimerkiksi sellaisten alojen opintoihin, joissa on työvoimapulaa.

Ammatillisen koulutuksen uudistuksiin pitkäjänteisyyttä – sekä taloudellisesti että toiminnallisesti  

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on varmistaa jokaiselle opiskelijalle riittävät ammatilliset ja sivistykselliset valmiudet sekä työelämätaidot siirtyä opintojen jälkeen työelämään tai jatko-opintoihin. Tällä hetkellä ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllisyysaste jää monilla koulutusaloilla erittäin heikoksi. On myös merkkejä koulutuksen sopeutumisesta työmarkkinatarpeen muutokseen. Tekniikan alalla tutkintomäärien lasku on parantanut valmistuneiden todennäköisyyttä työllistyä, huolimatta tekniikan alan ammatillisen tutkinnon suorittaneiden kokonaistyöllisyyden laskusta. Aikuisille suunnattu ammatillinen koulutus painottuu liian pitkäkestoiseen perustutkintokoulutukseen ja heikon työmarkkinahyödyn tuottavaan moninkertaiseen koulutukseen.

Ammatillisen koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta kehitetään useiden lainsäädäntöuudistusten avulla. Rahoitusperusteuudistuksella, jota ryhdytään soveltamaan 1.1.2026 alkaen, palkitaan koulutuksen suuntaamista ensimmäisen perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittamiseen. Lisäksi uudistunut rahoitusmalli palkitsee työllistymisestä tai jatko-opintoihin siirtymisestä.

Vuoden 2026 alussa käynnistyvällä toiminnanohjauskokeilulla on tarkoitus selvittää muun muassa, lisääkö koulutuksen järjestäjien toiminnallinen itsenäisyys koulutuksen laatua ja kohtaantoa. Kokeiluun valitaan 40 ammatillisen koulutuksen järjestäjää.

Ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden lisäämiseen kohdistuvat lainsäädännön uudistamistoimet toteutetaan vuosien 2025 ja 2026 aikana. Ammatillisen koulutuksen järjestäjille tulisi antaa taloudellinen toimintarauha näiden uudistuksen toimeenpanoon. Jo nyt on nähtävissä, että rahoitusuudistus on lisännyt koulutuksen kohdistumista sitä eniten tarvitseviin.

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Veli-Matti Lamppu, toimitusjohtaja   

                                                                                   

Lisätiedot: Veli-Matti Lamppu, puh. 050 344 2554, veli-matti.lamppu@amke.fi

Lataa lausunto tästä