Ymmärretäänkö ammatillista koulutusta?

28.05.2025

Mitä tarkoittaa sanapari ammatillinen koulutus? Vastauksia on lähes yhtä paljon kuin vastaajiakin. Suurimmalla osalla vastaajista on asiasta selkeä käsitys, joka on lähes poikkeuksetta totuudenmukainen, mutta lähes yhtä usein vain osa totuutta.

Vuonna 2023 ammatillisen koulutuksen palveluita hyödynsi 347 700 opiskelijaa. Vertailun vuoksi yliopistoissa opiskeli 168 000 ja ammattikorkeakouluissa 170 800 opiskelijaa. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijamäärä oli siis suurempi kuin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteensä. 

Usein ammatillinen ja lukiokoulutus rinnastetaan toisiinsa. Lukioiden opiskelijamäärä vertailuvuonna 2023 oli 110 600. Helppo, mutta virheellinen, johtopäätös on, että peruskoulun päättäneistä nuorista 76 % opiskelee ammatillisessa koulutuksessa. Totuus kuitenkin on, että valtaosa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on muita kuin oppivelvollisia: aikuisia, joilla ei ole perusopetuksen jälkeistä koulutusta, ammatinvaihtajia tai osaamistaan täydentäviä työssä käyviä.

Peruskoulun päättäneiden kouluttaminen ammattiin on kiistatta ammatillisen koulutuksen keskeisiä tehtäviä. Sen sijaan aikuisten kouluttamiseen liittyvä toiminta on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä. Puhutaan jopa turhasta kouluttamisesta. 

Erityistä kritiikkiä on aiheuttanut korkeakoulutettujen täydennyskouluttaminen ammatillisessa koulutuksessa. Koetaan, että ammatillisella koulutuksella ei ole annettavaa sellaiselle ihmiselle, jolla on jo korkea-asteen tutkinto. Se ei aivan pidä paikkaansa. Työelämässä tulee tilanteita, joihin yliopistokoulutus ei välttämättä anna valmiuksia, vaan tarvitaan käytännön osaamista. Esimerkkeinä siirtyminen esihenkilötehtäviin, tarve perehtyä oman alan käytännön työtehtäviin tai yritystoiminnan käynnistäminen. Ajatus siitä, että yliopistotutkinnon suorittaneen pitäisi jatko-opiskella vain yliopistojen jatkokoulutusohjelmissa, ei useinkaan ole paras ratkaisu. Teoreettisen osaamisen täydentämistä käytännön taidoilla voi tuskin pitää turhana tai tarpeettomana kouluttautumisena.

Suuria rakennemuutoksia läpi käyneen alueen edustajana olen päässyt seuraamaan läheltä tilanteita, joissa ainoa tapa työllistyä on kouluttautua uuteen ammattiin. Monessa tapauksessa tarjolla olevat työtehtävät ovat sellaisia, joiden hoitamiseksi tarvitaan nimenomaan ammatillinen koulutus: tutkinto tai sen osia. Jos vaihtoehdot ovat muuttaa paikkakunnalta tai kouluttautua uuteen ammattiin, usein jälkimmäinen vaihtoehto on helpompi, monesti jopa ainoa toteuttamiskelpoinen.

Ammatillisella koulutuksella on myös tärkeä tehtävä syrjäytymisen ehkäisijänä. Olipa kyse nuoresta, peruskoulun päättäneestä tai hieman vanhemmasta, jostain syystä työelämän ulkopuolelle jääneestä, voi koulutus ja sen mukana tulevat tukitoimet olla juuri se ratkaiseva tekijä, jolla vältetään syrjäytyminen.

Aikaisemmin ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden osaamista on arvosteltu kovin sanoin. Osansa ovat saaneet niin työelämätaidot kuin ammatillinen osaaminenkin. Työelämälle tehtävissä kyselyissä sekä työpaikkaohjaaja- että työpaikkakyselyiden valtakunnallinen keskiarvo on 4,2. Asteikon ollessa yhdestä viiteen, tulosta voi pitää erittäin hyvänä. Samaa viestiä on saatu EK:n toteuttamasta kyselystä, jossa vastaajat ovat arvioineet ammatillisen koulutuksen tuottamat työelämävalmiudet pääosin hyviksi, ammattitaidon vastaavan odotuksia ja yhteistyön ammatillisten oppilaitosten kanssa toimivan. 

Ammatilliseen koulutukseen päätyy varmasti myös sellaisia opiskelijoita, joiden valmiudet, halu tai mahdollisuudet työllistyä ovat heikot. Kuitenkin viimeisten tilastojen mukaan 80 % tutkinnon suorittaneista on ollut töissä tai jatko-opiskelemassa vuosi valmistumisensa jälkeen. Se on vähemmän kuin ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa, mutta kun huomioidaan koko opiskelijajoukko, on tulos erittäin hyvä. Toki 20 % on suuri osuus, mutta mikä on vaihtoehto? Jätetään osa kokonaan koulutuksen ulkopuolelle?
Korkeakoulutettujen osuutta väestöstä halutaan nostaa. Eräissä julkisuudessa esitetyissä puheenvuoroissa on tuotu esille sitä, että ammatillisen koulutuksen suorittaminen on ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Miksi? Ammatillisesta koulutuksesta on mahdollisuus siirtyä korkea-asteen opintoihin samalla tavoin kuin lukiokoulutuksen suorittaneilla.

Ammatillisen koulutuksen suorittaneilla on kaksi lisäetua puolellaan. Samalla alalla jatkavilla on selkeä käsitys siitä, mitä he ovat menossa opiskelemaan, joka vähentää opintojen keskeyttämisen riskiä ja aiemmin hankittu osaaminen lyhentää opiskeluaikaa. Ammatillisen koulutuksen tuottamat käytännön taidot yhdistettynä ammattikorkeakoulun tai yliopiston teoriaosaamiseen luo vahvan pohjan ja selvän kilpailuedun työelämään siirryttäessä. 

Koulutuksen saavutettavuus on ammatillisessa koulutuksessa omaa luokkaansa. Oppilaitoksia on ympäri maata, pienemmilläkin paikkakunnilla on laaja koulutustarjonta. Ja jos, jotain koulutusta ei ole paikallisesti saatavilla, erilaiset etä- ja monimuoto-opiskelun ratkaisut mahdollistavat opiskelun. Lisäksi jatkuva haku mahdollistaa nopean pääsyn koulutuspalveluiden pariin.

Eikä sovi unohtaa kaikkea muuta, jonka kautta ammatillisen koulutuksen järjestäjät tuovat lisäarvoa toiminta-alueelleen. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukset ovat useilla paikkakunnilla ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaa. Yritysyhteistyö mahdollistaa myös yrittäjille sekä osaamisensa kehittämistä, resursseja, uusia näkemyksiä omaan liiketoimintaansa, tukea liiketoiminnan kehittämiseen ja mahdollisuuksia perehtyä uusiin teknologioihin, tuotekehitysyhteistyötä, mahdollisuuksia toteuttaa vaikkapa prototyyppejä.

Ammatillisen koulutuksen tiloja voidaan käyttää kokous-, liikunta ja muuhun harrastustoimintaan. Ja ovat ammatillisen koulutuksen järjestäjät monesti alueellaan merkittäviä työnantajiakin.

Takaisin