14.09.2023
Tuore OECD:n Education at a Glance -raportti pureutuu vertailemaan ammatillisen koulutuksen toteutumista eri maissa. Ammatillinen koulutus on Suomessa vetovoimainen koulutusmuoto, ja erityisesti peruskoulun päättävät pojat valitsevat useimmiten jatko-opiskelupaikakseen ammatillisen koulutuksen. Erityispiirteenä on vahva profiloituminen sekä nuorten että aikuisten kouluttamiseen, mikä tekee suomalaisesta järjestelmästä monella tapaa poikkeuksellisen. Aikuisopiskelijoiden suuri osuus myös muovannut ammatillista koulutusta osaamisperusteiseen suuntaan, jossa Suomi on ollut suunnannäyttäjä ainakin eurooppalaisessa koulutuskeskustelussa. Suomen ammatillinen koulutus kestääkin erinomaisesti kansainvälisen vertailun.
OECD:n raportti toistaa jo moneen kertaan kuultuja havaintoja. Suomen koulutustaso on jäänyt vertailumaiden kelkasta, kun tarkastellaan korkeakoulutettujen nuorten osuutta. Vahva ammatillinen koulutus voi edistää koulutustason nostoa, jos niin halutaan. Konkreettinen keino lisätä korkeakoulutettujen osuutta on parantaa ammatillisen tutkintojen tuottaman osaamisen tunnistamista ja arvostusta korkeakoulujen valintamenettelyissä. On myös hyvä muistaa, että ammatti- ja erikoisammattitutkinnot mahdollistavat koulutustason noston ammatillisen koulutuksen järjestelmän sisällä. Tämä usein unohtuu keskustelussa koulutustason nostosta, sillä vastaavia tutkintorakenteita ei juurikaan löydy muista maista.
OECD:n vertailut nostavat esiin näkökulmia, jotka otetaan meillä herkästi kansallisen koulutuspolitiikan kehittämisen ohjenuoriksi. Tästä esimerkkinä on koulutuksen tuottaman palkkahyödyn tarkastelu, joka on nostettu esiin myös koulutuspolitiikan linjaa viitoittavassa opetus- ja kulttuuriministeriön sivistyskatsauksessa. Suomessa toisen asteen tutkinto ei isossa kuvassa lisää palkkaa suhteessa perusasteen tutkintoon, vaikka alakohtaisia eroja toki on. Sen sijaan ammatillinen koulutus parantaa selvästi työllistymismahdollisuuksia ja suojaa työttömyydeltä myös työuran aikana.
Suomen työmarkkinoilla on enää vain vähän työtehtäviä, joihin voi työllistyä peruskoulupohjalta. Tämä näkyy myös tilastoissa perusasteen varassa olevien muita matalampana työllisyytenä. Käytännössä työn vaativuus on kasvanut kaikissa työtehtävissä, ja monissa matalapalkkaisissa ammateissakin edellytetään alan tutkintoa. Tämä unohtuu usein keskustelussa ammatillisen koulutuksen palkkahyödyistä. Kansainvälisen vertailutiedon ohella tarvitaankin syvempää suomalaisen koulutusjärjestelmän ja alakohtaisten työelämän osaamistarpeiden tuntemusta.
Erityisesti aikuisopiskelijoiden kohdalla on tunnistettava, että pelkkä tutkinto ei välttämättä nosta palkkaa, vaan myös tehtävien vaativuuden tulee kasvaa. Työpaikoilla onkin vielä paljon parannettavaa siinä, miten koulutuksessa hankittu uusi osaaminen osataan ottaa tuottavasti käyttöön.
Työllisyyshyödyn parantaminen sen sijaan on todellinen haaste koko ammatillisen koulutuksen järjestelmälle. Nyt ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste jää alle EU-maiden keskitason. Työllisyyshyödyn parantaminen ei ole vain yksittäisten koulutuksen järjestäjien käsissä tai kiinni yksittäisten tutkintojen sisältöjen kehittämisestä. Tarvitaan paljon laajempaa ammatillisen koulutuksen ja sen toimintaympäristön tarkastelua.
Kuluvalla viikolla julkaistiin myös MDI:n väestöennuste, jota Suomessa leimaa voimakas syntyvyyden lasku. Suomi on pieni työmarkkina-alue ja väestömme ikääntyy nopeasti. Tulevaisuuden työvoimatarpeisiin ei pystytä vastaamaan ainoastaan nuoria kouluttamalla ja maahanmuuttoa lisäämällä. Näiden lisäksi työikäisen aikuisväestön kouluttaminen on yhä merkittävämpi keino varmistaa osaavan työvoiman saatavuus. Tässä ammatillisella koulutuksella on tulevaisuudessakin tärkeä rooli.
STTK:n koulutuksen ja osaamisen asiantuntija, AMKEn Ammattiosaamisen valiokunnan jäsen Riina Nousiainen työn ulkopuolella: liikun luonnossa, luen ja leikin koiran kanssa.
Riina Nousiainen
osaamisen ja koulutuksen asiantuntija, STTK
