Työelämäyhteistyö on avain ammatillisesta koulutuksesta työllistymisen parantamiseen

04.11.2026

Tuoreet tiedot nuorten kasvavasta työttömyydestä ovat karua luettavaa. Tilastokeskuksen mukaan 1524 -vuotiaiden nuorten työttömyysasteen trendiluku on jo 23,5 prosenttia (Työvoimatutkimus, syyskuu 2026). Yleisin koulutustausta yli vuoden työttömänä olleilla nuorilla on toisen asteen tutkinto. Ammatillisen koulutuksen rooli nuorten työllisyyden parantamisessa on keskeinen. 

Työllistymistä ammatillisista perustutkinnoista tarkasteltiin viime keväänä päättyneessä Karvin arvioinnissa, jonka arviointiryhmässä sain itsekin olla mukana. Arviointiraportissa ja arviointia täydentäneen kansainvälisen asiantuntijapaneelin raportissa tunnistettiin useita konkreettisia kehittämiskohteita, joihin tarttumalla voidaan parantaa edellytyksiä koulutuksesta työllistymiseen. Useat kehittämissuositukset liittyvät jollain tapaa työelämäyhteistyön vahvistamiseen.

Työelämälähtöisyys on ammatillisen koulutuksen kovaa ydintä. Tutkintojen perusteet laaditaan yhteistyössä työelämän kanssa, jotta osaaminen vastaisi ammattien osaamisvaatimuksiin. Tavoitteena on, että opiskelijat hankkivat ja näyttävät osaamista työpaikoilla, ja että työpaikkojen edustajat osallistuvat opiskelijoiden ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin. Kansainvälinen asiantuntijapaneeli kuitenkin päätyi pohdinnassaan siihen, että perustutkinnon työllistymisen haasteet johtuvat suurelta osin puutteellisesta osaamisesta ja osaamisen laadun vaihteluista. Paneeli kiinnitti tarkastelussaan huomiota esimerkiksi siihen, että vaikka ammatillinen koulutus on suomessa työelämälähtöistä, ei tutkinnoissa ole selkeästi määritelty, kuinka suuri osuus oppimisesta tulisi tapahtua työpaikalla.

Samansuuntaisia havaintoja on nostettu esiin työelämätoimikuntien laatimissa tilannekuvaraporteissa. Osassa perustutkintoja oppilaitosnäyttöjen osuus on suuri ja arvioinnin kaksikantaisuus toteutuu heikosti. Tilannekuvaraporteissa on pohdittu tämän viittaavaan laajempiin rakenteellisiin haasteisiin mm. työpaikkojen saatavuudessa ja mahdollisuuksiin tarjota työssäoppimispaikkoja alle 18-vuotiaille.

Toisaalta työelämässä oppimisen laadun edistäminen ei ole ollut ensisijainen tavoite ammatillisessa koulutuksessa. Vuonna 2018 voimaan tulleessa reformissa työssäoppimisen lisääminen päinvastoin nähtiin keinona säästää koulutuksen kustannuksista. 

Hyvänä esimerkkinä työelämälähtöisyyden toteutumisesta kansainvälinen asiantuntijapaneeli nosti sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, josta valmistuneet työllistyvät hyvin. Tiivis yhteistyö työelämän kanssa läpäisee koko koulutuksen tutkinnon perusteiden uudistamisesta työssäoppimiseen ja osaamisen osoittamiseen ja arviointiin. Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että toimialat ja ammatit eivät ole keskenään vertailtavissa. Toimialojen erilaisuus on tärkeä tunnistaa ja räätälöidä työelämäyhteistyön muotoja toimialojen ja työpaikkojen tarpeet huomioiden. Suunnanmuutos kuitenkin tarvitaan, jotta opiskelijat koulutusalasta ja tutkinnosta riippumatta pääsevät osallisiksi aidosti työelämälähtöisestä ammatillisesta koulutuksesta. 

Työelämäyhteistyö edellyttää vakiintuneita toimintatapoja

Karvin arvioinnin kehittämissuosituksissa kiinnitettiin huomiota myös tarpeeseen ohjata koulutusta vahvemmin työllistäville aloille. Vaikka ennakointitietoa tulevaisuuden osaamistarpeista on saatavilla runsaasti, ei tietoa hyödynnetä riittävästi koulutustarjonnan suuntaamisessa ja opiskelijoiden koulutusvalintojen ohjauksessa. Ammatillisen koulutuksen vahvuutena voi pitää kykyä reagoida nopeasti työelämän äkillisiin osaamistarpeisiin, mutta sen rinnalle tarvitaan systemaattisempaa ennakointitiedon hyödyntämistä koulutustarjonnan suuntaamiseksi työllistäville toimialoille ja ammatteihin. Tämä edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. 

Työelämäyhteistyön systemaattinen toteutuminen edellyttää vakiintuneita toimintatapoja ja pysyviä rakenteita. Kansainvälinen asiantuntijapaneeli kiinnitti huomiota työelämäyhteistyön toteutumista varmistavan sääntelyn puutteeseen, mikä jättää koulutuksen järjestäjille paljon vapautta päättää yhteistyön tavoista ja muodoista. Se osaltaan johtaa työelämäyhteistyön epätasaiseen toteutumiseen – ja heijastuu ammatillisesta koulutuksesta työllistymiseen.

STTK:n koulutuksen ja osaamisen asiantuntija Riina Nousiainen työn ulkopuolella: Vapaa-ajalla luen ja liikun – mieluiten luonnossa ja usein perheemme koiran kanssa. 

 

Takaisin