Tupakka tai nuuska ei kuulu osaksi ammattilaiseksi kasvamista

05.05.2020


Tämä kevät on vaatinut suurta sopeutumis- ja joustamiskykyä meiltä kaikilta. Koulutuksen järjestäjän puolesta uusien työskentelymenetelmien luominen näinkin lyhyessä ajassa on osoittanut, kuinka ammattitaitoisia ja sitoutuneita osaajia ammatillisen koulutuksen kentällä on. Poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta opintojen jatkumisesta ja opiskelijoiden valmistumisesta on huolehdittu.

Jotta jatkossa pystymme myös kouluttamaan työkyvystään ja hyvinvoinnistaan huolehtivia ammattilaisia, on hyvä jo pohtia tulevan syksyn ammatillisen koulutuksen kentän kehityskohteita. 

Syöpäjärjestöjen teettämän Savupilvi portin yllä -tutkimuksen mukaan opiskelijoiden ja osin myös henkilöstön tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö on yhä valtakunnallinen haaste ammatillisissa oppilaitoksissa. Vaikka tupakkalaki ja järjestyssäännöt kieltävät tupakan, nuuskan ja muiden päihteiden käytön oppilaitoksessa, koetaan keinot nikotiinittomuuden edistämiseen vähäisiksi. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön puuttuminen, eli tupakkapoliisina toimiminen, jää usein muutaman aktiivisen henkilöstön jäsenen harteille. 

Ammattilaisen hyvinvoinnin perustaa rakennetaan perusopinnoista lähtien. Ammatillisilla oppilaitoksilla on vastuu laadukkaan ammatillisen koulutuksen lisäksi tukea tulevia ammattilaisia siinä, että he osaavat huolehtia omasta työkyvystään ja hyvinvoinnistaan.

Kouluterveyskyselyn (2019) mukaan tupakointi on vähentynyt ammattiin opiskelevilla, mutta samalla nuuskan käyttö on vastaavasti yleistynyt sekä pojilla että tytöillä. Oppilaitoksen arjessa tupakoinnin tai nuuskaamisen yleisyys saattaa näyttäytyä eri tavoin eri opiskelualoilla. Tupakkatauot voivat joillakin ammattialoilla olla edelleen hyvinkin vakiintunut tapa tauottaa työskentelyä. Vastaavasti joillakin aloilla esimerkiksi hygieniasäädösten tai asiakaspalvelutehtävien vuoksi nuuskan käyttö voi houkutella sen käytön helppouden vuoksi.

Tupakka ja nuuska vahingoittavat terveyttä ja työkykyä. Tupakoinnin osalta on pystytty jo osoittamaan sen aiheuttamia lisäkustannuksia yhteiskunnalle. Sairauspoissaoloissa, tutkimus- ja hoitokuluissa, työtehon heikkenemisessä ja tuottavuusmenetyksissä lisäkustannukset tupakoivaa työntekijää kohden vuodessa ovat 2000 euron paikkeilla. 

Jotta tupakka tai nuuska eivät muodostuisi opintojen aikana osaksi opiskelijan ammatti-identiteettiä ja siten vaarantaisi tulevan ammattilaisen työkykyä ja hyvinvointia, ei pelkkä tupakkapoliisina toimiminen riitä. Tarvitaan laajempia, oppilaitoksen rakenteisiin sidottuja toimintamalleja ja työkaluja. 

Koulutuksen järjestäjä, haluatko sinä olla etulinjassa edistämässä opiskelijoiden työkykyä ja hyvinvointia sekä tukea ammatti-identiteetin muodostumista ilman tupakkaa ja nuuskaa? Syöpäjärjestöt julkaisevat yhteistyössä AMKE:n kanssa kevään ja syksyn aikana työkaluja nikotiinittomuuden edistämiseen ammatillisille oppilaitoksille.


Syöpäjärjestöjen terveyden edistämisen asiantuntija Tuuli Hynynen työn ulkopuolella:
" Vapaa-aikana liikun monipuolisesti ja nyt korona-aikana nautin mahdollisimman paljon ulkoilusta. Lähes koko ikäni mittainen harrastus on ollut voimistelu ja odotan palavasti, että pääsen taas rakkaan harrastukseni pariin valmentajan roolissa."

Kirjoittaja

Tuuli Hynynen
terveyden edistämisen asiantuntija, Syöpäjärjestöt

Hynynen Tuuli

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Eteläranta 10
00130 Helsinki

toimisto@amke.fi