16.12.2017
Suomen hallitus on ottanut tällä vaalikaudella yhdeksi kärkitavoitteeksi korkeakouluvalintojen uudistamisen siten, että nykyisistä valintakoepainotteisista malleista siirryttäisiin kohti toisen asteen tutkintoja painottavia opiskelijavalintoja. Opiskelijavalintojen muuttaminen on järkevää, sillä nykyiset raskaat valintaprosessit eivät ole hakijan tai tehokkaan resurssien käytön kannalta optimaalisin järjestelmä. Uuden, entistä kevyemmän mallin luomisen edellytyksenä on kuitenkin, että myös ammatilliset perustutkinnot todella huomioidaan opiskelijavalinnoissa.
Viime aikoina julkisessa keskustelussa ovat puhuttaneet erityisesti yliopistojen tekemät mallit ylioppilastutkinnon hyödyntämisestä opiskelijoiden valinnassa. Tässä keskustelussa ammatilliset tutkinnot ovat jääneet paitsioon, eivätkä yliopistot ole julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan olleet kovinkaan kiinnostuneita huomioimaan ammatillisia tutkintoja todistusvalinnoissaan*. Onneksi ammattikorkeakoulujen puolella valmistellaan malleja, joissa ammatilliset perustutkinnot on huomioitu hyvin osana todistuspohjaista opiskelijavalintaa. Onneksi sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut ovat edelleen säilyttämässä myös valintakokeen osana opiskelijavalintaa.
Ammatilliselle koulutukselle on ensiarvoisen tärkeää, että sekä ammattikorkeakoulut että yliopistot huomioivat ammatilliset tutkinnot opiskelijavalintamalleissaan. Todellinen mahdollisuus jatkaa opintoja ammatillisesta oppilaitoksesta korkeakouluun on tärkeää, sillä tästä on hyötyä sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Motivoitunut ja lahjakas opiskelija pääsee jatkamaan osaamisensa syventämistä seuraavalle asteelle ja yhteiskunnallisesti ammatillisen sekä korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ammattilaiset ovat työmarkkinoilla haluttuja työntekijöitä.
Tällä viikolla julkaistun amisbarometrin mukaan lähes puolet vastanneista ammatillisen perustutkinnon suorittajista tähtää korkeakouluopintoihin. Samoin jo nyt yli 40 % ammattikorkeakoulun hakijoista on suorittanut ammatillisen tutkinnon ja monilla aloilla aloittavista opiskelijoista tämä osuus on vielä suurempi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut korkeakouluvisiossa tavoiteeksi korkeakoulutettujen määrän kasvattamisen puoleen ikäluokasta. Tämä tarkoittaa jatkossa kasvavaa korkeakouluopintoihin hakeutumista myös ammatillisen tutkinnon suorittaneille. Hyvät mahdollisuudet edetä jatko-opintoihin onkin yksi keskeisimmistä ammatillisen koulutuksen houkuttelevuustekijöistä laadukkaan ammatillisen opetuksen lisäksi.
Korkeakouluväylän ylläpito on myös toisella tavalla tärkeää, sillä se osaltaan turvaa ammatillisen koulutuksen sivistyksellistä laatua. Koska ammatillisen koulutuksen tulee antaa taidot suoriutua korkeakouluopinnoista, tulee koulutuksen laatu, sisältö ja siihen laitettavat resurssit olla sitä luokkaa, että valmiudet menestyä korkeakouluopinnoissa ovat todelliset. Tämä palvelee laajemmin myös niitä ammatillisen koulutuksen opiskelijoita, jotka eivät ole suuntaamassa korkeakouluopintoihin valmistumisen jälkeen, sillä samat taidot ovat keskeisiä myös elinikäisen oppimisen, hyvien kansalaistaitojen ja jatkokouluttautumisen kannalta.
Tulevaisuudessa entistä useampi ihminen joutuu päivittämään osaamistaan muuttuvassa yhteiskunnassa ja työelämässä, joten ammatillisen koulutuksen tulee antaa tarvittava osaaminen ja valmiudet selvitä läpi koko elämän.
*Uutissuomalainen: Yliopistot eivät ole innostuneita valitsemaan opiskelijoita ammattitutkinnon perusteella
Lue myös
AMKE: Väylät auki yliopistoon!
Satu Ågren: Todistusväylä varmistettava myös ammatillisen tutkinnon suorittaneille
Samuli Maxenius
erityisasiantuntija, Arene ry
