Tietoon perustuva johtaminen ammatillisessa koulutuksessa – miksi tunnusluvut ovat tärkeämpiä kuin rahoitusmallin yksityiskohdat?

07.04.2026

Ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli herättää paljon keskustelua – eikä syyttä. Malli on vuosien varrella muuttunut suoriteperusteisemmaksi, se sisältää edelleen monimutkaisia painokertoimia ja se ohjaa rahoitusta valtakunnallisesti vahvasti oppivelvollisten, ensimmäistä tutkintoaan suorittavien ja työttömien koulutukseen. Mallin elementit ovat kaikki perusteltuja näkökulmia koulutuksen järjestäjien välisen rahoituksen jakoon sekä ymmärrettäviä valtakunnallisen koulutuspolitiikan kannalta.

Koulutuksen järjestäjän sisäisen talousohjauksen ja -keskustelun näkökulmasta yksi asia saattaa kertoimia laskeskellessa kuitenkin unohtua:

Olkoon rahoitusmalli millainen tahansa, valtionosuusrahoitus on tarkoitettu tulosten tuottamiseen eikä pelkkä rahoitusmallin mukainen talousohjaus riitä.

Ammatillisen koulutuksen perustehtävä on tuottaa osaajia, jotka työllistyvät, jatkavat korkeakouluopintoihin ja vahvistavat alueen elinvoimaa. Jos koulutuksen järjestäjän sisäinen talousohjaus keskittyy liiaksi rahoitusmallin teknisiin yksityiskohtiin, vaarana on, että varsinainen tavoite – vaikuttavat oppimistulokset ja opiskelijoiden myönteiset lopputulemat – hämärtyy.

Oppivelvollisten ikäluokat pienentyvät lähes koko Suomessa. Tällöin rahoitusmalli ei tue kaikkia tilanteita – varsinkaan silloin, jos järjestäjällä ei ole todellista valinnanvaraa opiskelijavalinnoissa tai mahdollisuutta koota koulutusryhmiä puhtaasti rahoitusoptimointia silmällä pitäen. Kun koulutuksen järjestäjä keskittyy valitsemaan rahoitusmallin kannalta mahdollisimman tuottoisia opiskelijoita, toiminta uhkaa kaventua ja osaajapohja supistua. Tämä voi heikentää järjestäjän kykyä vastata oman alueensa osaamistarpeisiin ja siten heikentää alueen elinvoimaa

Tästä syystä liiallinen rahoitusmallin huomioiminen sisäisessä talousjohtamisessa voi johtaa ei-toivottuihin lopputuloksiin:

• opiskelijavalintoja voidaan ohjata epätarkoituksenmukaisesti ja koulutusta saatetaan tarjota kohderyhmille, joista rahoitus kertyy parhaiten – ei sinne, missä osaajatarve on suurin
• päätöksenteko voi keskittyä liiaksi rahoitusteknisiin pisteisiin, ei osaamisen tuottamiseen
• ei huomata, että niiden kouluttaminen, jotka rahoitusmallin mukaan tuovat rahoitusta vähiten, on usein hyvin nopeaa ja vaivatonta, mutta suurta työmarkkina-arvoa tuottavaa

Tämä voi lopulta heikentää sekä tuloksellisuutta että alueen työvoiman saatavuutta ja yritysten sekä elinkeinoelämän elinvoimaa.

Tunnusluvut sisäisen ohjauksen kompassina

Koulutuksen järjestäjän sisäisessä talous- ja toiminnanohjauksessa tulisi keskittyä siihen, mikä oikeasti merkitsee: tuottavuuteen, tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen sekä yksinkertaiseen ja ymmärrettävään tunnuslukuohjaukseen. Tunnuslukuja ei tarvitse olla kymmeniä. Päinvastoin; pari hyvää riittää ja vanha sääntö pätee edelleen: se lisääntyy, mihin huomio kiinnittyy.

Annan käytännön esimerkin: kaksi keskeistä, suoraan toiminnan ytimeen kytkeytyvää tunnuslukua:

1. Työn tuottavuus: osaamispisteet per opetushenkilöstön henkilötyövuosi kuvaa konkreettisesti, kuinka opetustyö tuottaa osaamista.
2. Taloudellisuus: toimintakulut per osaamispiste kertoo, kuinka kustannustehokkaasti osaamista tuotetaan ja miten rajalliset resurssit muuttuvat tuloksiksi.

Nämä luvut ovat selkeitä, läpinäkyviä ja vaikuttavia: ne kytkevät henkilöstön työn, kustannukset ja osaamistulokset samaan kokonaisuuteen tavalla, joka ohjaa toimintaa järkevästi ilman rahoitusmallin teknisten yksityiskohtien ylikorostumista.

Lopulta talousjohtamisen keskeinen tehtävä ei ole optimoida rahoitusmallien yksityiskohtia, vaan varmistaa, että käytettävissä oleva raha kytkeytyy siihen, mitä varten se on tarkoitettu:

• opiskelijan osaamisen kehittymiseen
• alueen työvoimatarpeen täyttämiseen
• laadukkaisiin oppimistuloksiin
• yhteiskunnan ja työelämän hyödyn kasvattamiseen

Kun organisaation huomio kohdistuu näihin tuloksiin, myös rahoitus alkaa kertyä luonnollisena seurauksena.

Ammatillisen koulutuksen talouspäälliköt ry:n hallituksen jäsen, AMKEn Ammattiosaamisen valiokunnan jäsen, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian hallinto- ja talousjohtaja Merja Laituri-Korhonen työn ulkopuolella: Vapaa-aikansa Merja viettää lenkillä, tallilla ja Itämeren aalloilla.

Takaisin