Tähtäimessä Vaativa erityinen tuki

22.05.2025

Vaativan erityisen tuen ammatillisen koulutuksen järjestäjät on monelta suunnalta tähtäimessä. 

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA) perusteiden uudistaminen on aloitettu OPH:n opetusneuvoksen ohjauksessa. Yhteinen työskentely on käynnistynyt valtavan hämmennyksen kera. Erityisesti ammatillisia erityisoppilaitoksia on syyllistetty väärän kohderyhmän kouluttamisesta, rusinoiden poimimisesta pullasta opiskelijavalinnassa ja lain rikkomisesta. 

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaan Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) antaa sairauden tai vamman vuoksi erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien mukaista opetusta ja ohjausta. Koulutus on suunnattu henkilöille, joilla ei sairauden tai vamman vuoksi ole mahdollisuutta siirtyä tutkintokoulutukseen. 

Lain määritelmä on varsin lavea. TELMA-koulutukseen ohjaudutaan paitsi vamman, myös vaativien neurokirjon haasteiden sekä vakavien mielenterveysongelmien vuoksi. Yhteinen nimittäjä kohderyhmälle on, että heille ei ole mahdollista siirtyä tutkintokoulutukseen, eikä näin ollen ole edellytyksiä myöskään TUVA-koulutukseen. 

TELMA-koulutuksen perustetyön ohjauksessa on kerrottu, että nyt palataan parin vuosikymmenen takaisiin periaatteisiin. Koulutuksen kohderyhmästä halutaan rajata pois henkilöt, joilla on mielenterveyden häiriöitä tai neuropsykiatrisia häiriöitä. Samalla perustetyössä on kielletty käyttämästä termejä ’kuntouttava’ tai ’toimintakyky’. Samaan aikaan ammatillisessa koulutuksessa keskustellaan Kuntaliiton esityksestä kuntouttavasta opetuksesta. Ja perusopetuksen oppimisen tuen uudistuksessa otettiin juuri käyttöön termitys ’sairaus, vamma tai toimintakyvyn rajoite’. Hallitusohjelman tavoite oppimisen tuen kokonaisuudistuksesta ei toteutunut säädösvalmistelussa eikä näytä toteutuvan muussakaan valmistelussa, eri suuntiin mennään kiihtyvällä vauhdilla.

TELMA-koulutuksen toimijat ovat tehneet viime vuosina aivan erinomaista työtä. Opiskelijat hankkivat osaamista ja työelämätaitoja rajatuissa tehtävissä oikeilla työpaikoilla ja harjoittelevat itsenäiseen elämään. Tavoite on vahvasti juuri koulutuksen jälkeisessä elämässä. Ja työ tuottaa tulosta. Vuosittain muutama TELMA-koulutuksesta valmistuva ja yhä useampi vaativan erityisen tuen tutkintokoulutuksesta valmistuva työllistyy. Meillä on vahva usko siihen, että jokainen, joka koulutuksen jälkeen löytää oman paikkansa yhteiskunnassa, on ollut juuri oikeassa koulutuksessa. Työllistymisen merkitys yksilölle on paljon enemmän kuin pelkkä työ tai siitä saatava palkka. Työllistymisen kautta – myös osa-aikaisena - tukea tarvitseva henkilö inklusoituu yhteiskuntaan. Parasta syrjäytymisen ehkäisyä siis. Verrattaessa palkkatuella työllistymistä ja työtoimintaa on todettu, että palkkatyön tukeminen on yhteiskunnalle moninkertaisesti edullisempaa kuin työtoiminnan järjestäminen. Merkittävintä tässä on, että yhteiskunnan kustannuksissa säästäminen parantaa samalla merkittävästi henkilöiden elämänlaatua ja hyvinvointia. 

Vaativa erityinen tuki on tähtäimessä myös ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistuksessa. Rahoituslain muutos, jossa vaativan erityisen tuen kertoimien määrää vähennettiin ja rahoitusperusteita yksinkertaistettiin, on erinomainen. Valmisteluvaiheessa uudet kertoimet näyttivät euroiksi muunnettuna mahdollistavan nykyisen toiminnan jatkumisen. Kun rahoitusta koskeva asetus tuli lausunnolle, seurasi järkytys. Mikäli esityksen mukaiset vaativan erityisen tuen rahoituskertoimet toteutuvat, leikkautuu eniten tukea tarvitsevien koulutuksen rahoitus merkittävästi vaikuttaen koulutuksen vaikuttavuuteen ja laatuun. Uuden rahoituslain käyttöönotossa tulisi lähteä liikkeelle ajantasaisilla, tämän hetken tarpeisiin vastaavilla kertoimilla. 

Rahoitusuudistuksen valmistelussa yksi määrittävä tekijä on ollut oppivelvollisten koulutuksen turvaaminen myös rahoituksella. Oppivelvollisten osalta rahoitus perustuu jatkossa toteumaan. Nyt on kuitenkin tullut esille, että ministeriössä pohditaan koskeeko tämä myös vaativan erityisen tuen oppivelvollisia vai asetetaanko heille rahoituksessa enimmäismäärä. Ymmärrän, että tavoitteena olisi näin varmistaa, ettei vaativan erityisen tuen opiskelijoiden määrä kasva kohtuuttomasti. Oppivelvollisia koskeva enimmäismäärä vain ei oikein kättele osoittamismenettelyn kanssa. Kunta kun voi opiskelijoita osoittaa, vaikka enimmäismäärä olisi jo ylitetty. Toivon – ja uskon – että tähänkin haasteeseen löytyy ratkaisu koulutuksenjärjestäjien ja ministeriön toimijoiden yhteistyössä. 

Onneksi olemme myös hakijoiden tähtäimessä. Kevään yhteishaku tuotti meille taas huikean määrän hakijoita. Surullista on se, ettemme taaskaan pysty kaikkia hakijoita valitsemaan. Meille hakeneista valitsemme ne, jotka eniten tukeamme tarvitsevat ja joiden ammatillinen koulutus on turvallista oppimisympäristöissämme toteuttaa. 

Kehittymistä ei tapahdu eikä yhteistyötä rakenneta syyllistämällä. Luottamus ja arvostava kohtaaminen on edellytys yhteiselle kehittämiselle. Rahoitus on vahva toiminnan ohjaaja, mutta varmasti paremman tuloksen saavutamme hyvällä toiminnanohjauksella. Laadukas vaativan erityisen tuen ammatillinen koulutus varmistaa myös yleisten ammatillisten oppilaitosten mahdollisuudet vastata opiskelijoiden tuen tarpeisiin. Meillä on aito halu kehittää toimintaa ammatillisessa erityisopetuksessa yhteistyössä muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa. Vaativa erityinen tuki ei tavoittele määrällistä kasvua, tavoitteenamme on laadukas opiskelijan tarpeen mukainen tuki. 

Ammattiopisto Luovin rehtori, AMKE ry:n hallituksen jäsen Seija Norup työn ulkopuolella: hyvinvoinnista huolehtimista koiran kanssa ulkoillen, golfkentällä ja kaverikoiratoiminnassa.

Takaisin