Suomi, välityömarkkinoiden kehittyvä talous

23.04.2026

Suomen välityömarkkinoiden eli "kolmannen sektorin" ja muiden työllistymistä tukevien rakenteiden nykytila on murrosvaiheessa. Heikko työllisyystilanne on heikentänyt täsmätyökykyisten sijoittumismahdollisuuksia työmarkkinoille.  Yhtäaikaisesti työnvoimapalvelut etsivät suuntaa sijoittaa tukea tarvitsevia TE24-uudistuksessa.

Kolmannen sektorin välityömarkkina Suomessa rakentuu perinteisestä pohjoismaisesta hyvinvointimallista. Malli sisältää: työpajoja, yritysten, säätiöiden ja yhdistysten ylläpitämiä sosiaalisia yrityksiä ja vastaavaa toimintaa. Keski-Euroopassa sosiaaliset yritykset ovat merkittävästi Suomea enemmän osa yritystaloutta ja välityömarkkinoiden yrityskoko Suomen vastaavia suurempi. Täsmätyökykyisten ymmärtäminen osaksi työvoimaa on edelleen ”vaiheessa” suomalaisessa yrityskulttuurissa.

Meillä on muistissa edellisen hallituskauden floppi ”Työkanava Oy - Jobbkanalen Ab”. Asialla pyrittiin valtion erityistehtäväyhtiön kautta saavuttaa jopa tuhannen työllistyvän osatyökykyisen työvoima. Vuonna 2022 perustettu yhtiö päätti toimintansa 2024 saavutettuaan muutaman työllistyneen osatyökykyisen lopputuloksen. Työkanavan hieno ajatus työllistää vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevia sisälsi kuitenkin suomalaisen välityömarkkinan kummajaisen ja peruspiirteen: Täsmätyökykyinen kykenee ainoastaan toimimaan siistijänä, kiinteistöpuolella tai vastaavassa rajatussa ammattikategoriassa. Yleinen työmarkkinapaletti ei edelleenkään täsmätyökykyiselle kuulu. Välityömarkkina on vahvasti säädelty ja määritetty vuosikymmenten takaisilla ajatuksilla muun muassa rajatun työkyvyn omaavan paikasta yhteiskunnassa ja työelämässä.

Amerikkalainen ”Work first” sisältää vahvan kannanoton työn arvokkuudesta. Se ei itsessään ota kantaa kuka työtä tekee, mitä työtä tekee tai mikä on hänen työn tuottavuutensa. USA:ssa ei ole juurikaan julkisrahoitteista välityömarkkinaa, vaan tämän roolin täyttävät usein suuret uskonnolliset tai aatteelliset järjestöt, jotka rahoittavat toimintansa esimerkiksi omalla myyntitoiminnalla tai kampanja- ja keräysvaroilla. Valtion rooli on lähinnä verokannustimien tarjoaminen yrityksille, jotka palkkaavat vaikeasti työllistyviä. Malli pyrkii nopeaan työllistymiseen tausta-ajatuksena työn oppiminen käytännön työtehtävissä.

Välityömarkkinamme kohtaa lähivuosina uuden haasteen. Työvoima ikääntyy ja pitkäaikaistyöttömien keski-ikä nousee väistämättä. Välityömarkkina joutuu kattamaan perinteisesti toimintakyvyltään tuen tarpeessa olevien ohella työelämävalmiuksiltaan heikosti työllistyvien ryhmän. Lisähaasteen tuo AI, jonka hallinta ei ole monellekaan pitkäaikaistyöttömälle ykkösjuttu. Kykeneekö suomalainen koulutus-tutkinto-työnhaku -malli sijoittamaan työmarkkinoille merkittävän suuren työnhakijajoukon, kun samanaikaisesti meillä on meneillään teollinen ja taloudellinen muutos AI:n korvatessa ihmistyötä miltei jokaisella alalla? Suuri joukko työikäisistä on vailla AI-ajan työelämävalmiuksia.

Suomen julkisen talouden alakulo voi olla suuri mahdollisuus löytää välityömarkkinalle kevyt toteuttamisen malli. Mallissa hyödynnetään palkkatukea suoraan yrityksiin, eheytetään koko työmarkkina ymmärtämään osatyökykyiset osaksi kokonaistyövoimaa ja hyväksytään täsmätyökykyisen etu oppia työelämässä koko ammattien kirjo. 

Helsingin Pitkäsilta jakoi vuoteen 1964 saakka Suomen poliittista kenttää. Silloisen presidentin symbolinen vastaantulo sillalla sopii erinomaisesti välityömarkkina-ajatuksen uudistukseen. Työmarkkinamme sisältää lasikattoja, joiden rikkominen on edellytyksenä merkittävän osatyökykyisten joukon työllistymiseen. Jos yhteiskuntasopua löytyy, yhteiskunta kykenee murtamaan esteitä. Edellytyksenä on hyväksyä rajatulle ryhmälle esimerkiksi kevennettyjä veromalleja, työansion ja etuisuuksien yhdistämistä ja vastaavia toimenpiteitä. Vuosikymmenestä toiseen jarrut eri intressipiireistä ovat kuitenkin sementoineet uudistuksen työllistää rajatun työkyvyn omaavia ja ymmärtää heidät osaksi normaalia työvoimaa.

Kiipulasäätiön toimitusjohtaja ja ammattiopiston rehtori Jukka Kujala työn ulkopuolella: Vapaa-aikaa vietän kesät ja talvet luonto- ja mökkiharrastuksissa Lapissa ja Turun saaristomaisemassa. Kasvatan ruokaa omassa maassa, haen kalaa merestä isopuudeli Carlos kaverinani.

 

Takaisin