Suomi elää osaamisesta – mistä tulevaisuuden osaaminen ja osaajat?

01.11.2021

Matkamittarissani Koulutuskuntayhtymä Omnian johtajana on nyt 60 päivää. Edellisessä työssäni Espoon elinkeinojohtajana vilahti liki kymmenen vuotta. Noihin vuosiin mahtui mm. Nokian uusi strateginen suunta yt-kierroksineen, teknologiateollisuuden ja palvelualojen rakennemuutokset digitalisaation ja globaalien arvoketjujen myötä, kasvunälkäisen yrittäjyyden nousu, Euroopan pakolaiskriisi ja toisaalta ymmärryksen herääminen siitä, että Suomessa tarvitaan kansainvälisiä osaajia enemmän kuin koskaan ennen. 

Näistä kaikista selvittiin elinkeinoelämän, kuntien, valtion, kolmannen sektorin ja koulutustarjoajien hyvällä yhteistyöllä. Ratkaisuhakuinen tapa toimia yhdessä oli varmasti yksi keskeinen onnistumisen edellytys monen uuden toimintamallin omaksumiselle, kun COVID-19 pandemia pysäytti maailman uuden äärelle.  

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma ja yritysten kasvun esteenä oleva osaajapula tunnistettiin orastavaksi haasteeksi jo ennen pandemiaa. Kun kuluvana syksynä on päästy avaamaan palveluita, on mm. HoReCa-alan täysmittaisen käynnistymisen suurin jarru pula tekijöistä. Teknologiateollisuus ry:n syyskuussa 2021 julkaiseman osaamispulssin mukaan alalle tarvitaan 130 000 uutta osaajaa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa – näistä vähintään 40 prosenttia ammatillisen polun kautta. Julkisella sektorilla, etenkin hoito- ja hoiva-alalla sekä varhaiskasvatuksessa, on kärsitty akuutista tekijäpulasta jo vuosia. 

On arvioitu, että Suomesta katoaa työpaikkoja, tehtävien osaamissisällöt muuttuvat ja toisaalta uusia työpaikkoja syntyy lähes samaan tahtiin katoavien kanssa. Tulevaisuuden työelämää muuttavat robotiikka, tekoäly ja automaatio, toimialasta riippumatta. Pandemia-aikana omaksutut tavat tehdä töitä ja oppia ajasta ja paikasta riippumatta heijastuvat tulevaisuuden työ- ja oppimisympäristöihin sekä toimintaan tavalla, jota ei osattu ennakoida ennen pandemiaa. 

Uusien osaajien vauhdikas työmarkkinoille saattaminen ei pelkästään riitä. Lisäksi tarvitaan jo työelämässä toimivien osaamisen päivitystä, jotta työnantajat ja -tekijät kohtaavat jatkossakin. Tutkintojen rinnalle tarvitaan osaamista täydentävää tarjontaa, joka tekee jatkuvasta oppimisesta houkuttavaa ja sujuvaa. Ja vaikka moni asia muuttuu, varmaa on, että työpaikoilla tapahtuva oppiminen ja työelämäyhteistyö ovat nousseet ja nousevat yhä tärkeämpään rooliin.

Merkittävä osa alkutaivaltani Omniassa on ollut Talo ja tekijät tutuiksi -kiertue yhdessä rehtori Maija Aaltolan kanssa. Olemme päässeet näkemään ja kokemaan monialaisen talomme osaamis-, osallisuus- ja elinvoimapalveluita, tutustumaan toimintaympäristöihin sekä jututtamaan henkilöstöä ja opiskelijoita. Vastaan on tullut paitsi valtava määrä osaamista ja sitoutumista merkitykselliseen tekemiseen, myös haasteita liittyen esim. opetushenkilöstön saatavuuteen sähköalalle tai vieraskielisten opiskelijoiden työssäoppimispaikkojen löytämiseen – jopa työvoimapulasta kärsivillä aloilla. Merkittävintä antia kierrokselta on vahvistunut tunne siitä, että olen onnellinen ja ylpeäkin, kun omnialaisena saan olla mukana luomassa ammattiosaamisella tulevaisuutta.

Koulutuskuntayhtymä Omnian johtaja Tuula Antola työn ulkopuolella: Olen ihmisistä innostunut insinööri ja osaajien yhdistäjä. Viihdyn vapaa-ajallani sitruunapuun alla, golfkentällä tai merellä. 

Kirjoittaja

Tuula Antola
koulutuskuntayhtymä Omnian johtaja

Antola Tuula

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Eteläranta 10
00130 Helsinki

toimisto@amke.fi