Saamen kielet ja kulttuuri osaksi ammatillista koulutusta: yhdessä kohti ymmärrystä

06.02.2026

Terveiset Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta (SAKK) Inarista! Toimimme alueella, joka kattaa noin kymmenesosan Suomen pinta-alasta. Itse asun 125 kilometrin päässä Inarista, Utsjoella. Tänä päivänä tarve saamen kielten koulutukselle nousee esiin entistä vahvemmin myös saamelaisalueen ulkopuolella, jossa asuu jo 70 prosenttia saamelaisväestöstä. Tämä tekee saamelaiskulttuurista koko maan yhteisen asian. Siksi toivon, että saamen kielten opiskelumahdollisuuksista tullaan tietoisiksi ja henkilökohtaistamisen kautta opiskelijalla on polut saamen kielten ja kulttuurin koulutuksiimme kaikkialta Suomesta. 

Oppilaitoksessamme tunnetaan paitsi saamelaisalue, myös koko Suomen saamelaisyhteisöt tarpeineen. Etätyö ja -opetus on ollut meille tuttua jo 2000-luvun alkupuolelta alkaen. Saamen kielten koulutuksiimme voikin hakeutua kaikkialta Suomesta ja tarjoamme pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielten opintoja myös muille kuin omille opiskelijoillemme alkeista äidinkieleen. Innostan ja kannustan markkinoimaan tätä mahdollisuutta saamelaistaustaisille opiskelijoille ammatillisessa koulutuksessa kautta maan. Tarvittaessa laajennamme saamen kielten ja kulttuurin opetuksen palveluitamme entisestään.  

Ammatillisella koulutuksella on tärkeä rooli siinä, miten rakennamme yhteistä tulevaisuutta kulttuurisen ymmärryksen ja osallisuuden kautta. Viime aikoina saamelaiskulttuurin historia ja merkitys on noussut yhä näkyvämmin julkiseen keskusteluun. Nyt onkin ajankohtaista pohtia, miten ammatillinen koulutus voi edistää alkuperäiskansan kielen ja identiteetin elinvoimaisuutta.

Oppilaitoksessamme kulkevat yhdessä sekä ammatillinen osaaminen että kulttuurin ja paikallisuuden tuntemus. Saamelaiskulttuuri on arkinen osa kaikkea koulutustamme, sen punainen lanka. Koulutustehtävämme vahvistaa sekä alueellista että yksilöiden ja yhteisöjen identiteettiä. Erikoisalaamme ovat saamenkäsityöt ja poronhoito sekä saamen kielet. Kestävyysteemat näkyvät vahvasti myös muun muassa luonto- ja matkailualan koulutuksissamme. Ja kaikessa toiminnassa huomioimme kulttuuritietoisuuden periaatteet. 

Saamen kielten ja kulttuurin tuntemus ei ole vain henkistä pääomaa, vaan saamelaisten oikeutta oman kielensä oppimiseen. Muille kuin saamelaisille, saamen kielen ja kulttuurin opiskelu voi tarjota uusia näköaloja maamme monimuotoiseen ja rikkaaseen kulttuuriperintöön. Samalla se on   konkreettinen askel kohti yhdenvertaisempaa koulutusjärjestelmää.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen työn tulokset ovat yhteiskunnallisesti vaikuttavia. Uhanalaiset saamen kielet ja kulttuuri ovat elpyneet ja elävät tässä ajassa. Se on esimerkki koulutuksen voimasta. Mutta edelleen meillä on työtä tehtävänä, jotta pystymme vastaamaan ajankohtaisiin tarpeisiin esimerkiksi saamenkielisten palveluiden saatavuuden parantamiseksi.  

Koen, että yksi tärkeimpiä tehtäviäni rehtorina on vaikuttaa myös siihen, että saamelaiskulttuuri nähdään ulospäin kulttuurisesti monimuotoisena. Tämä viesti on tärkeä myös meille saamelaisille, jotka usein podemme etnostressiä pohtien olemmeko tarpeeksi ”hyviä saamelaisia”. Me olemme kansa, laaja joukko eri tavoin eläviä, kokevia ja ajattelevia ihmisiä. Ei ole olemassa stereotyyppistä malliesimerkkiä saamelaisesta. Eli ei, kaikilla saamelaisilla ei ole poroja. Vai onko porotokkia näkynyt siellä etelässä? 

Kielen ja kulttuurin osaaminen vahvistaa juuria ja yhteisöllisyyttä ja rakentaa psykologista turvallisuutta, jossa jokainen voi kuulua, kasvaa ja olla oma itsensä.

Kutsun kaikki ammatillisen koulutuksen toimijat vuoropuheluun, joka edistää saamen kielten ja kulttuurin opiskelun mahdollisuuksia kaikkialla Suomessa. Ja toivotan hyvää saamelaisten kansallispäivää 6.2.2026 kaikille!

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide! (Pohjoissaame)
Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid (Inarinsaame)
Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid (Koltansaame)

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori Eeva-Liisa Rasmus Moilanen työn ulkopuolella: Olen Tenonvarren saamelainen ja olen esittänyt saamelaismusiikkia erilaisissa kokoonpanoissa, esimerkiksi Jiella-yhtyeessä. Nautin pohjoisen luonnosta, liikunnasta, hyvästä musiikista ja kirjallisuudesta.

Takaisin