Pidetään huolta ammatillisen koulutuksen saatavuudesta

02.03.2026

Yleisesti ajatellaan, että ammatillisen koulutuksen saatavuus Suomessa on hyvä, mutta onko todella näin? Koulutuksen järjestäjiä on tällä hetkellä 133. Silti meillä on alueellisia eroja ja koulutus valtakunnassa on osittain kasautunut. Pohjoisessa ja itäisessä Suomessa koulutuksen järjestäjiä on vähemmän ja koulutuksen järjestäjien toiminta-alueet ovat usein hyvin laajoja. Esimerkiksi Kainuussa on yksi ammatillisen koulutuksen järjestäjä ja Kainuu on pinta-alaltaan Suomen 3. suurin maakunta lähellä itärajaa.

Tämän vuoden alussa käynnistyneessä ja vuoteen 2033 saakka kestävässä opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilussa tavoitteena on parantaa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua. 

Toiminnanohjauksen kokeiluun haki 85 koulutuksen järjestäjää, joista 40 valittiin mukaan. On tärkeää, että kokeilussa huolehditaan ammatillisen koulutuksen kehittämisestä tasapuolisesti koko maassa. Myös niiden koulutuksen järjestäjien osalta, jotka eivät kokeiluun päässeet mukaan. 

Ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset

Ammatilliseen koulutukseen kohdentui 120 miljoonan euron rahoitusleikkaukset vuodelle 2025. Tällä on ollut vaikutuksia myös koulutuksen saavutettavuuteen. 

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen AMKE ry:n vuosi sitten tekemän kyselyn mukaan leikkausten myötä oppilaitosten koulutustarjonta ja koulutuksen saatavuus heikkeni. Tämä on näkynyt tarjonnan supistumisena ja koulutuksen keskittämisenä harvempiin toimipaikkoihin sekä joidenkin tutkintojen järjestämisen lopettamisena.

Suomen talouskasvuun tarvitaan ammattiosaajia. Rahoitusleikkausten kohdentuessa ammatilliseen koulutukseen herää huoli koulutuksen mahdollisuudesta vastata nopeasti yritysten muuttuviin osaaja- ja osaamistarpeisiin, jota tällä hetkellä tarvitaan. Työelämän osaajatarpeet kohdentuvat eri koulutustasoille, mutta määrällisesti eniten ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin. Tämä korostuu etenkin Pohjois- Suomessa. 

Itä-Suomen taloudellinen kehitys ja turvallisuus

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja itärajan sulkeminen ovat vaikeuttaneet itäisen Suomen taloudellista kehitystä. Näillä on ollut vaikutuksia alueen elinkeinoelämään. Lisäksi on todettu, että ”Asuttu raja on turvallisin raja” ja rajaseutujen elinvoimaisuuden säilyttäminen on mitä suuremmassa määrin myös turvallisuuskysymys. Itä-Suomen rajaturvallisuudesta on pidettävä huolta ja tähän tarvitaan yritysten investointeja.

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan kuilu läntisen ja itäisen Suomen kehityksessä on kasvanut. Itäisen alueen elinvoiman säilyttämiseksi ja yritystoiminnan kasvattamiseksi on suunniteltu itäisen Suomen erityistalousaluetta, jonka uskotaan tuovan alueelle uusia investointeja ja yrityksiä esimerkiksi datakeskushankkeiden ympärille. Oleellinen tekijä alueiden vetovoimassa yritysten näkökulmasta onkin työvoiman saatavuus ja alueen koulutus. Koulutuksen merkitys alueen elinvoiman ylläpitäjänä on siis merkittävä.

Taitotehdas-malli esimerkkinä

Miten vastata ammatillisen koulutuksen ja osaavan työvoiman saatavuuteen pienemmillä paikkakunnilla? Kainuun ammattiopistossa on kehitetty opiskelija- ja yrityslähtöinen ammatillisen koulutuksen toteuttamismalli Kainuun itärajan kuntiin. Taitotehdas on koulutuksen toteutusmalli paikkakunnalla, jossa ei ole perinteistä kiinteää ammatillista oppilaitosta. 

Malli mahdollistaa alueen nuorille, työttömille ja alanvaihtajille joustavan tavan hankkia työelämän tarpeita vastaavaa osaamista omalla asuinpaikkakunnalla yhteistyössä yritysten kanssa. Lisäksi edistetään osaavan työvoiman saatavuutta. Taitotehdas ehkäisee syrjäytymistä ja vastaa pitkien etäisyyksien haasteisiin mahdollistamalla opiskelun kotipaikkakunnalla, eteenkin oppivelvollisille, jotka eivät ole vielä valmiita muuttamaan toiselle paikkakunnalle. 

Tarvitsemme jatkossa yhä enemmän koulutuksen toteuttamiseen uusia malleja. Perinteiset toteuttamistavat kaipaavat rinnalle uudenlaista tarkastelua ammatilliseen koulutukseen maailman ja yhteiskunnan muutosten myötä. 

Pidetään yhdessä huolta koko Suomen osaamisesta!

Kainuun ammattiopiston rehtori, AMKE ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Anu Kuosmanen työn ulkopuolella: Vapaa-aikana nautin mökkeilystä, luontoliikunnasta ja yhdessä olosta perheen kanssa.  

Takaisin