Palkataan ammattitaidoton tekijä

24.04.2023

Palvelukseen halutaan autonasentaja, joka osaa hädin tuskin lukea vain suomenkielisiä käyttöohjeita. Hyvinvointialueelle tarvitaan lähihoitaja, joka ei ymmärrä, mitä eroa on millilitralla ja desilitralla lääkettä. Kuulostaa epäyhtälöltä ja vaaralliselta eikä lainkaan tavoiteltavalta.

Menestyksemme ja hyvinvointimme perustuvat yleis- ja ammattisivistykseen sekä vahvaan osaamiseen eri ammattialoilla ja -tasoilla. Onpa koulutustausta sitten ammatti- tai korkeakoulu tai kumpikin, jokainen tarvitsee yhä vahvempaa pohjaa toimia loogisesti, ajatella kriittisesti, ratkaista ongelmia, hyödyntää teknologiaa ja tekoälyä. Työssä ja koko elämässä avaintaidot, kuten lasku-, luku-, kirjoitus- ja digitaaliset taidot, ovat oleellisia käyttöliittymiä oppimiseen ja elämiseen sekä uuden innovointiin, hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Opetusalan ammattilaiset opettavat sekä antavat ohjausta ja tukea yhdessä työpaikkojen kanssa jokaiselle nuorelle ja aikuiselle, jotta hän voi oppia omista lähtökohdistaan. Tulevaisuutemme kannalta on oleellista se, miten nämä toteutuvat ammatillisen koulutuksen arjessa. Erilaisia osaajia tarvitaan nyt ja jatkossa.

Osaamis- ja koulutustasoa on haluttu nostaa jo vuosia, jotta vastataan työelämän tarpeisiin ja pärjätään kansainvälisessä koulutustasovertailussa. Työelämän muutokset vaikuttavat oleellisesti osaamisvaatimusten syventymiseen. Tämän vuoksi ammatillisten perustutkintojen sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen sisältöjä uudistetaan kolmikantaisesti. Koulutustason nostotavoitteesta on puolestaan jääty. Tämä heikentää osaltaan kilpailukykyä, vaikkapa kykyä luoda uusia teknologioita vihreässä siirtymässä ja tehdä niillä kansainvälistäkin bisnestä. Tavoitteesta jäämiseen vaikuttaa muun muassa korkeakouluopintojen keskeytyminen työllistymisen takia. 

Tässä yhteydessä on tarpeen ottaa huomioon ammatillisen koulutuksen tehtävä: kouluttaa osaavaa työvoimaa työmarkkinoille ja antaa perusta elinikäisen oppimisen avaintaidoille niin työssä, täydennys- ja lisäkoulutuksessa kuin jatko-opinnoissa korkea-asteella.

Valtiovarainministeriön ehdottamat ammatillisen koulutuksen leikkaukset eivät ole kestävä ratkaisu. Asetetaanko lukiosta ja ammattikoulusta valmistuvat keskenään eriarvoisiksi kansalaisiksi? Osaamis- ja koulutustaso, koulutuksellinen tasa-arvo ja hyvinvointi rapautuvat, jos leikkaukset toteutuvat. Rapautumiseen ei ole varaa, kun tavoitteena on nostaa työllisyysastetta, saada mahdollisimman moni työikäinen rakentamaan yhteiskuntaamme ja pysyä osaajakansana. Toivottavasti ehdotuksen taustalla ei ole puutteellisten faktojen lisäksi kielteinen asenne duunariammatteja kohtaan. 

Ratkaisut ovat olemassa, jos vain käytämme niitä systemaattisesti yhdessä. Elinikäisen oppimispolun sujuvuus sekä koulutustasolta toiselle ja koulutustasojen sisällä tapahtuvien siirtymien hallinta entistä paremmin on kiinni kaikista toimijoista, myös valtiovarainministeriöstä. Erilaisten väylien ja sujuvien siirtymien sekä oppimispolun perustan kehittäminen ovat oleellisia varhaiskasvatuksesta alkaen. On edelleen tärkeä periaate, että koulutusjärjestelmässä ei ole umpiperiä ja jokaiselta koulutusasteelta voi halutessaan hakeutua jatkamaan opintoja. Ammatillisessa koulutuksessa työvälineinä ovat esimerkiksi tutkinnot, niiden osat ja osia pienemmätkin koulutukset, kuten täydennys- ja lisäkoulutukset, henkilökohtaistettu opiskelu sekä ohjaus ja tuki läpäisyn, työllistymisen ja jatkuvan oppimisen edistämiseksi. Työpaikat ovat mukana kaikessa tässä. Kehitettävää toki riittää, kun maali liikkuu jatkuvasti muutosten ja teknologian kehityksen voimasta. 

Kutsumme valtiovarainministeriön virkahenkilöt ja muut ministeriön ehdotusta kannattavat perehtymään ammatilliseen koulutukseen ja ammatillisten opettajien koulutukseen käytännössä sekä siihen, miten sivistys ja osaaminen rakentuvat todella monella tavalla. Tervetuloa!

Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja Anni Miettunen työn ulkopuolella: yksi harrastukseni on mentorointia – laitan itse saamani hyvän kiertämään.              

Hämeen ammattikorkeakoulun yksikön johtaja, Opettajankoulutusfoorumin varapuheenjohtaja Seija Mahlamäki-Kultanen työn ulkopuolella: arkiliikun, talviuin ja hoidan ihmissuhteita. 

Takaisin