Osaavat tekijät takaavat Suomen menestyksen

13.11.2025

Teknologia kehittyy nopeammin kuin koskaan, ja teollisuudella on kova tarve osaaville käsille, joilla on valmius oppia uutta. Silti liian moni tekniikan alan ammatillisesta koulutuksesta valmistunut nuori on työttömänä vuoden kuluttua tutkinnon suorittamisesta ja uhkaa jäädä jopa kokonaan työvoiman ulkopuolelle. 

Suuressa kuvassa ammatillisen koulutuksen laatuun ja sen tuottamaan osaamiseen ollaan yrityksissä kohtuullisen tyytyväisiä, mutta kuulemme Teknologiateollisuudessa myös huolestuttavia signaaleja siitä, että osa pk-yrityksistämme kokee osaamisen tason laskeneen. 

Emme voi odottaa vasta valmistuneilta nuorilta ammattilaisilta hyvää osaamista, jos harjoittelulle ja käytännön opettelulle ei ole riittävästi aikaa. Hitsaaja ei opi taitavaksi hitsaajaksi ilman riittäviä toistoja eikä koneistajaksi opita ilman riittävää opastusta. Koulutuksen tulee heijastaa nykyistä paremmin työelämän todellisuutta. Teollisuuden työpäivien kaltaisuus voisi lisääntyä tutkinnon edetessä, jolloin substanssiosaamisen lisäksi harjoiteltaisiin myös vastuunkantoa, ajoissa olemista, oma-aloitteisuutta ja muita tärkeitä työelämätaitoja. 

Yrityksillä on tässä myös keskeinen rooli, tulevathan nuoret usein ensimmäiseen työpaikkaansa harjoittelemaan ja työssä oppimaan. Huolellinen perehdytys on investointi tulevaisuuden osaamiseen. Toimiva ja aktiivinen yhteistyö tulisi nähdä strategisen tason asiana niin yrityksissä kuin ammatillisen koulutuksen järjestäjissäkin. Näin tehdäänkin jo monin paikoin, ja meillä on useita hienoja esimerkkejä toimivista yhteistyömalleista. 

Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat työn tekemisen tapoja nopeammin kuin koulutus ehtii muutokseen reagoida. Siksi tarvitsemme joustavia, modulaarisia ja työelämän kanssa yhdessä suunniteltuja koulutuksia. Kaikkeen ei tarvita kokonaista tutkintoa. Usein tarvittavan osaamisen saavuttamiseksi riittäisi pari kolme tarkasti yrityksen tarpeeseen kohdennettua tutkinnon osaa. Erityisesti aikuisille tarvitaan kevyitä ja joustavia väyliä päivittää osaamistaan. 

Jotta Suomella on edellytyksiä menestyä jatkossakin, on osaamistasoamme nostettava ja yhä useamman nuoren aikuisen hankittava korkeakoulutasoista osaamista. Meidän on vahvistettava ammatillisesta taustasta tulevien polkua korkeakoulutukseen ja tehtävä näkyväksi sen mahdollisuuksia. Nuorten ja heidän vanhempiensa tulisi tietää, että amiksesta voi edetä aina diplomi-insinööriksi tai tekniikan tohtoriksi asti. 

Teemme Teknologiateollisuudessa aktiivista vetovoimatyötä sen eteen, että ammatillinen koulutus nähtäisiin mahdollisuuksia tarjoavana väylänä myös jatkaa opintojaan korkea-asteelle.  Selkeä, valtakunnallinen mallirakenne lisäisi tämän väylän houkuttelevuutta ja vahvistaisi Suomen inhimillistä pääomaa. 

Meillä on koko yhteiskuntana vastuu siitä, että ammatillisen koulutuksen valitsevat nuoret saavuttavat osaamistason, joka ei vain mahdollista työllistymistä, vaan avaa myös uusia ovia pitkin urapolkua. Suomi ei menesty ilman osaavia tekijöitä. Asentajat, hitsaajat ja koneistajat rakentavat maamme kilpailukykyä joka päivä – myös lähivuosikymmeninä.
 

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Minna Helle työn ulkopuolella: Minna on intohimoinen kalastaja. Ja kun lumi peittää maiseman, hän suuntaa rinteisiin, sillä laskettelu on hänen toinen rakas harrastuksensa.

Takaisin