Osaamisbusiness tehokas lääke taantumaan – tilaajan kone kuitenkin yskii

04.06.2020

Korona iski koulutuksen järjestäjien palveluliiketoimintaan siinä missä muihinkin palveluihin. AMKE:n teettämään kyselyyn vastanneista koulutuksen järjestäjistä 46 % totesi, että koronaepidemialla on ollut merkittäviä vaikutuksia liiketoimintaan tai se on pysähtynyt lähes kokonaan. Noin 70 % vastaajista totesi, että liiketoiminnasta ei synny tällä hetkellä taloudellista voittoa. Irtisanomilta on kuitenkin vältytty, mutta lomautuksia on tehnyt 40 % vastaajista.

Palveluliiketoiminnan kurimus on ymmärrettävää, koska yritysten kyky hankkia osaamisen kehittämispalveluita on heikentynyt. Nurinkuriseksi tilanteen tekee se, että koulutuksen järjestäjien liiketoiminnasta merkittävä osa tuotetaan valtion ja kuntien kilpailutusten kautta. Palvelut kohdistuvat työikäiseen väestöön ja erityisesti vaikeassa työmarkkina-asemassa oleviin eli työttömiin työnhakijoihin. Nyt jos koskaan näille palveluille olisi kysyntää. Osaamisen varmistaminen on tehokas lääke yksilön ja yritysten kohtaamien huolien minimoimiseksi ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Työvoimahallinnon asiakasohjaus on kuitenkin hidastunut, ellei jopa pysähtynyt. Ely-keskukset ja työllisyyskokeiluitaan käynnistelevät kunnat ovat siirtäneet suunniteltuja kilpailutuksia. Työttömien työnhakijoiden määrän tuplaantuessa, tarvitaan osaamisen kehittämisen tukitoimia yrityksille, lomautetuille ja irtisanotuille. Tilaajapään kone kuitenkin yskii. 

Etäpalvelut lisäävät asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia

AMKE:n julkaisemien kyselyiden tulokset osoittavat, että poikkeustilasta on syntynyt myös hyvää. Verkkototeutuksista on tullut arkipäivää sekä palveluiden tuottajien että tilaajien ja asiakkaiden näkökulmasta. Erään koulutuksen järjestäjän mukaan liiketoiminnassa on tehty ”kallis, mutta hyvä digiloikka.” Poikkeustila on edellyttänyt paljon tuotekehitystyötä ja nyt siinä huomioidaan vahvasti myös etätoteutukset.  Digitaaliset etäpalvelut ovatkin nousemassa lähipalvelujen rinnalle varteenotettavana vaihtoehtona tuottaa palveluja myös kriisin jälkeen. Joitakin kohderyhmiä (myös heikossa työmarkkina-asemassa olevia) pystytään saavuttamaan verkon kautta jopa aiempaa paremmin. Etäpalvelut laajentavat näin asiakkaiden mahdollisuuksia valita haluamansa toteutustavan. 

Terveiset valtiovallalle

Palveluntuottajien näkökulmasta katsottuna erot TE-hallinon kanssa avoimeen keskusteluun ja aitoon yhteistyöhön vaihtelevat maakunnittain. On alueita, joissa innovoidaan, miten selviydytään vaikeassa tilanteessa, toisilla alueilla ei olla alkua pidemmällä. Kriisin hoitamisessa ei olla päästy valtakunnalliseen vuoropuheluun. Tällä hetkellä työllisyydenhoidon ekosysteemi on auttamattoman pirstaleinen ja tulevat ratkaisut vaikeasti ennakoitavissa. Palveluntuottajien lisäksi myös yritysten ääni tulisi saada vahvemmin kuuluville. Työllisyydenhoidolla ratkomme osaavan työvoimaan tarpeeseen liittyvää kohtaantokysymystä. Samaan keskusteluun on otettava ne, joiden tarpeita olemme ratkomassa eli yritykset.  

Vaikuttavuuteen perustuvat kilpailutukset ovat tulleet jäädäkseen. Niiden onnistumiset ja kipupisteet tulee kuitenkin analysoida, ottaa opiksi ja kehittää edelleen. Nyt aitoon yhteiskehittäjyyteen ei olla päästy kuin harvoissa tapauksissa, tästä hyvänä esimerkkinä Nuoret kohti työtä -palvelu. On arvioitava yhdessä, minkälaiset mallit ratkaisevat parhaiten yksilön ja yhteiskunnan haasteita kestävällä tavalla. Puhtaasti tulosperusteiset mallit eivät ratkaise kaikkia työllistymisen esteitä. Tarvitaan lähtötilanteen arviointia, koulutusta ja valmennusta työllistymiskynnyksen ylittämiseen. Tällöin paras ratkaisu on rahoituksen hybridimalli. 

Kirjoittajat

Riikka-Maria Yli-Suomu
Liiketoimintajohtaja, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

Yli-Suomu Riikka-Maria

Miika Keijonen
kehitysjohtaja, Live

Keijonen Miika

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Eteläranta 10
00130 Helsinki

toimisto@amke.fi