Oppivelvollisuutta toteuttamaan

12.08.2021

Elokuun ensimmäinen päivä Suomessa tuli voimaan uusi laki, joka toi mukanaan oppivelvollisuuslain soveltamisalan laajentumisen ja siihen liittyvän maksuttomuuden. Käytännön toimet olivat alkaneet jo aikaa sitten, piakkoin päätöksen teon jälkeen. 

Näen itse uudistuksen tarpeellisena. Se luo koulutuksellista tasa-arvoa nuorillemme. Siitä huolimatta uudistuksen ajankohta ja sen käytännön toteutukseen liittyvät kymmenet kysymykset ovat tuoneet varmasti muutaman ylimääräisen harmaan hiuksen muillekin kuin minulle.  

Uudistuksen ajankohta on herättänyt huolta käytännön toimijoiden eli koulutuksen järjestäjien keskuudessa. Samaan aikaan olemme kaikki joutuneet askaroimaan Covid-19 pandemiaan liittyvien käytännön toimien ja rajoitusten parissa lähes päivittäin. Tämä aika on väistämättä vienyt tarmoa kaikkien uudistusten toteuttamisen ja useiden muidenkin käytännön asioiden kehittämisen osalta. 

Tässä uudistuksessa, samoin kuin kaikissa valtakunnallisissa uudistuksissa, koulutuksen järjestäjät toivoisivat etukäteen saatavia ohjeistuksia ja linjauksia. On toki ymmärrettävää, että kattavien ohjeiden ja käytäntöjen laatiminen siten, että kaikki sadat koulutuksen järjestäjät voivat ne ottaa suoraan käyttöön, on haastavaa. Olemme saaneet ohjeita ja vastauksia kiitettävästi, joskin usein vasta sitten kun omat linjaukset on pitänyt olla jo tehtynä.

Käytännössä oppivelvollisuusuudistus on meilläkin tarkoittanut koko kevään ajan tapahtunutta valmistelua, joka ei ole tapahtunut pelkästään olemassa olevan henkilöstöresurssin toimesta. Varsinkin monialaisten koulutuksen järjestäjien on pitänyt pohtia alakohtaisia eroja koulutuksen käytännön toimien ja opiskelijoiden kannalta.

Toteutuuko tasa-arvo, jos esimerkiksi toiset saavat ilmaiset tietokoneet ja toisille tarjotaan käyttömahdollisuudet oppilaitosympäristössä? Minkälaiset maksuttomat asut kuuluvat millekin alalle? Varataanko asuntolapaikat ensisijaisesti oppivelvollisille? Samoissa oppimistilanteissa opiskelee tälläkin hetkellä niin maksuttoman oppivelvollisuuden piiriin kuuluvia ja sen piiriin kuulumattomia opiskelijoita. Tämä ei ainakaan luo tasa-arvoista tunnetta opiskelijoiden keskuudessa. 

Uudistuksen tuomat käytännöt tulevat hioutumaan vielä toteutuksen edetessä. Vaikka olemme pyrkineet valmistautumaan laajentuneeseen oppivelvollisuuteen mahdollisimman hyvin, monta yllättävää kysymystä ja linjausta on vielä tulematta ja ratkaisematta. Niitä ratkomme kukin omissa organisaatioissamme syksyn edetessä. Meillä Lapissa on näitä kysymyksiä mietittäessä huomioitava vielä omia erityishaasteitamme. Näitä ovat esim. pitkät välimatkat, IT-infran toimivuus koko maakunnassa sekä pienenevät ikäluokat. Onneksi koulutuksen järjestäjillä on monta verkostoa ja vertaisryhmää, jossa voi asioita pohtia kollegojen kanssa ja luoda toimivia käytäntöjä. Meille kaikille yhteinen tavoite on tietenkin saada oppivelvollisuuslain soveltamisalan piirin laajennus toimimaan mahdollisimman nopeasti mahdollisimman hyvin.  

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDUn johtaja Saija Niemelä-Pentti on työn ulkopuolella mökkeilevä jalkapalloäiti, jonka löytää kesäisin useasti myös vesiltä ja talvella laskettelurinteestä.

Kirjoittaja

Saija Niemelä-Pentti
Kuntayhtymän johtaja, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU

Niemelä-Pentti Saija

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Eteläranta 10
00130 Helsinki

toimisto@amke.fi