16.11.2015
Työelämän osaamistarpeita voisi kuvata himmelinä, jossa vankka rakenne pitää hennotkin osat yhdessä vahvistaen toinen toisiaan. Vankka rakenne tarkoittaa osaamista, mitä yritys tarvitsee saadakseen toimintansa kukoistamaan. Osaamisen tarve ei ole vakio vaan vaihtelee yrityksen elinkaaren mukaan. Kasvuvaiheessa tarvitaan uusia osaajia taloon, jolloin yrityksen tehtävänä on ymmärtää haetaanko taloon tehtäväkohtaista osaamista, jolloin esim. rekrytointikoulutuksella tai yhteishankintakoulutuksella voidaan kouluttaa nopeasti ja juuri siihen tiettyyn tehtävään tarvittavaa osaamista. Laaja-alaisemman esim. tutkinnonosan tai jopa tutkinnon tarve voi tulla vastaan, kun yritys suuntaa uusille alueille ja haluaa laajentaa osaamispohjaansa.
Tutkinto sinänsä ei ole itsetarkoitus, mutta sillä voi olla huomattavaakin kilpailuetua niin tutkinnon omaavalle kuin yrityksillekin. Rekrytointitilanteessa esimerkiksi itse kiinnitän huomiota onko hakijalla tutkinto vai monta keskeytynyttä opiskelun aloitusta. Tutkinnon suorittaminen on myös osoitus määrätietoisesta ja sitoutuneesta toiminnasta, jota rekrytoijana arvostan. OAKK osakeyhtiönä on myös yritys, joka on mukana tarjouskilpailuissa, joissa yksi kriteeri on henkilökunnan osaaminen ja nimenomaan tutkinnoilla osoitettuna. Yrityskin voi siis osoittaa osaamisensa tutkinnoilla.
Opiskelijanäkökulmasta työelämän tarpeet esimerkiksi tehtävätasolla voivat monelle olla juuri se oikea taso, mihin siinä elämän tilanteessa on kykenevä sitoutumaan tai muilta ominaisuuksiltaan juuri tähän tehtävään ”passeli”. Kaikilla opiskelijoilla ei ole syystä tai toisesta välttämättä kykyä saada haastavaa tutkintokokonaisuutta suoritettua.
Työelämän tarve voi olla myös oman tuotantoprosessinsa uudelleen koulutus, jossa oppilaitokset pystyvät tukemaan yritystä tuotantolinjansa, logistiikan tmv optimoinnissa. Ammatillisilla oppilaitoksilla on pedagogisen osaamisen lisäksi myös ammatillista asiantuntijuutta monipuolisten koneiden ja laitteiden kera, jota mielellään jaetaan myös tutkintopohjaisen toiminnan lisäksi käytännön ja työelämän hyväksi.
Oppilaitosten pitää myös jatkossa pystyä tuottamaan koulutusta aikaan ja paikkaan sitoutumattomasti. Työelämän tarpeet eivät synny välttämättä juuri syys- tai kevätlukukaudelle toteutettavaksi, myös opiskelijamäärien osalta ei välttämättä voida enää puhua perinteisestä optimaalisista ryhmistä koon puolesta. Nämä uudistuvat ja kokoajan enemmän ja enemmän asiakaslähtöisemmät ”kustomoidut” tarpeet tulevat haastamaan myös meitä oppilaitoksia. Uskallanpa sanoa ääneen, että jokainen meistä salissa olevista väittää olevansa ketterä toimija. Olemmeko sitä todella, kun tulee eteen työelämän pyyntö juhannusaaton aatolle kouluttaa seitsemälle hitsarille sertifikaatit heinäkuun 13. päivään mennessä Sievissä?
Edellä mainittuja esimerkkejä voisi kutsua oppilaitoksen palvelutakuuksi. Oppilaitokset tarvitsevat myös laatutakuun. Työelämän pitää pystyä luottamaan, että saatu palvelu ylittää sen odotukset. Laadun paras mittari on asiakkaiden tulva. Laatusertifikaateilla pystytään takaamaan tietty taso ja toisaalta rakentamaan yhteistyötä ja tervettä kilpailua oppilaitosten välille. Kilpailu takaa mielestäni yksiselitteisesti laadun. Laatu myös antaa mahdollisuuden yhteistyöhön ja työnjakoon oppilaitosten välillä. Työelämän tarpeisiin pystytään paremmin tarjoamaan useammalta tarjottimelta/oppilaitoksesta kerätty kokonaisuus.
Hmmm rahoitus rahoitus rahoitus – miten onnistumme keksimään mittarit, jotka mittaavat oppilaitoksen toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta? Tällä hetkellä esim. OAKK liikevaihto koostuu 9 eristä rahoituslähteestä, josta jokainen on oma himmelinsä säädöksin ja taitein. Varmasti jotain pystytään tekemään tämänkin suhteen jos vain halutaan. Jo pelkkä rahoitusmallien puolittaminen vähentäisi aikalailla paperin pyöritystä.
Ammatillista reformia työstettäessä haluan todeta, ettei oppilaitokset ole tuottamassa vain tutkintoja vaan laaja-alaisempaa osaamista työelämään niin ammatillisen osaamisen kuin aikuispedagogiikan puitteissa. Pidän reformia mahdollisuutena luoda todella uudenlaisen ammatillisen koulutuksen mallin, jos vain uskallamme yhdessä rohkeasti siirtyä mukavuusalueiltamme pois.
Susanna Maunu
rehtori, toimitusjohtaja, Oulun Aikuiskoulutuskeskus OAKK
