Nuorisoikäluokka vähenee – aikuisten koulutustarve kasvaa

13.04.2026

Suomessa nuorisoikäluokka vähenee ja tätä myötä aikuisten koulutustarve suhteessa kasvaa. Vaikka onnistuisimmekin pitämään kaikki nuoret mukana, heidän määränsä riittäisi tulevaisuudessa enintään kattamaan sosiaali- ja terveysalan osaajatarpeen. 

Aikuisten osaamisen kehittämisen onnistuminen ratkaisee pitkälti sen, pystyykö elinkeinoelämä ja yhteiskunta vastaamaan tuleviin osaajatarpeisiin. Tämän kokonaiskuvan tulisi ohjata koulutuspolitiikan päätöksiä nyt ja jatkossa, jotta osaajia riittää viemään Suomen uuteen kasvuun.

Ammatillinen koulutus vastaa jo nykyisellään suuresta osasta aikuisten jatkuvan oppimisen koulutuksesta. Keskeinen toimintatapa on tarjota oppijalle vain puuttuva osaaminen henkilökohtaistamisen prosessin kautta. Tämä suunta tullee vahvistumaan myös jatkossa: Koulutusta suunnataan aikuisille sekä tutkintoihin että pienempiin osaamiskokonaisuuksiin, samalla vahvistaen perustutkintojen jälkeisiä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja aikuisten osaamisen syventämiseksi.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen toimintaedellytykset tulee turvata, jotta osaajatarpeisiin vastaava laadukas ja kustannustehokas koulutus on mahdollista jatkossakin. Ilman vahvaa ammatillista koulutusta, erityisesti aikuisten potentiaali huomioiden, emme voi myöskään nostaa Suomen osaamis- ja koulutustasoa. Kuitenkin tiedämme Suomen haastavan taloustilanteen: säästöjä ja resurssien uudelleen kohdentamista on tehtävä jokaisella sektorilla.

Olemmekin ehdottaneet rahoituspohjan laajentamista koskien ammatillista koulutusta: mahdollistetaan nykyistä laajemmat yhteishankintakoulutukset ja säädetään pakollinen minimimaksu ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Minimimaksu varmistaisi sen, että koulutusta tarjotaan vain tarpeeseen ja se on laadultaan sellaista, josta joku on valmis maksamaan. Samalla tulisi säätää, että yritykset voivat nykyisten yksilöille kohdistuvien maksujen lisäksi rahoittaa myös nämä koulutukset. Päätökset pakollisista maksuista tarkoittaisivat saman logiikan jatkumista myös korkea-asteelle: toisen tutkinnon maksullisuus tulisi sielläkin säätää. Priorisointia tulee tehdä.

Priorisoinnista puheenollen: Suomessa on moninainen ammatillisen koulutuksen tarjoajien sektori. On muun muassa yksityisiä, työelämän tarpeisiin vahvasti erikoistuneita oppilaitoksia ja suuria monialaisia kunnallisia toimijoita. Erikoistuminen on tuottanut laatua sekä työllistymistä, sillä elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen on erikoistuneiden toimijoiden koko toiminnan ytimessä. Sen sijaan, että menisimme kohti yhä isompia ja laaja-alaisempia yksiköitä, joissa työelämäsuhteet pitää alusta asti luoda, ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kehittymisen suunta tulisi olla yhä vahvempi erikoistuminen. Vaalitaan jo valmiiksi työelämäprofiloituneita oppilaitoksia ja erikoistutaan kautta koko järjestäjäverkon. Näin resursseja voitaisiin kohdentaa tehokkaasti ja niin, että kouluttautumisella myös työllistyy. 

Erikoistuneet koulutuksenjärjestäjät ovat alansa suunnannäyttäjiä ja kehittäjiä. Niissä tehdään vahvaa TKI-yhteistyötä yritysten kanssa: esimerkiksi luodaan prototyyppejä mikromekaniikkaan tai innovoidaan meriteollisuuden ratkaisuja. TKI-toimintaa voitaisiin edelleen vahvistaa esimerkiksi kehittämällä rahoitusinstrumentteja, jotka tukevat oppilaitos/yritysyhteistyössä syntyvää innovointia. 

Koska aikuisten koulutus on keskeisessä roolissa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan osaajatarpeisiin vastaamisessa, meidän on jatkossa rakennettava yhteinen näkemys sen tärkeydestä, vastuista ja resursseista. Siksi tarvitsemme seuraavalla hallituskaudella parlamentaarisen, ylihallituskautisen jatkuvan oppimisen vision, jossa ammatillinen koulutus on keskiössä.

Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry:n toimitusjohtaja, AMKEn Ammattiosaamisen valiokunnan jäsen Soile Koriseva työn ulkopuolella: Vapaa-ajallani ulkoilen, harrastan eri vuodenaikoihin sopivia liikuntalajeja, näen ystäviäni ja koitan pysyä touhukkaan viisivuotiaan poikani menossa mukana. 

​​​​​​​

Takaisin