24.05.2016
Tuoreen väitöstutkimukseni mukaan oppisopimuskoulutus on yritykselle taloudellisesti kannattavaa suhteessa koulutuksesta saataviin hyötyihin. Oppisopimuskoulutus synnyttää siihen osallistuville yrityksille inhimillistä-, rakenteellista - ja suhdepääomaa. Tutkimuksen kohteena oli 20 eri alojen pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka ovat tuottaneet oppisopimuskoulutusta useita vuosia sekä pk-yrityksiä, joille oppisopimuskoulutus ja siihen liittyvä toiminta on täysin vierasta.
Väitöstutkimuksessani olen tutkinut tavoitteita, joita yrityksissä oppisopimuskoulutukseen liittyy sekä vaikutuksia, joita koulutusta tuottamalla yrityksessä syntyy. Tutkimus on vaikuttavuustutkimus oppisopimuskoulutuksesta yrityksen näkökulmasta, vaikka työn nimi Oppisopimuskoulutus yritysten tuottamana koulutuspalveluna: tavoitteista vaikutuksiin, ei siihen suoraan viittaa. Vaikuttavuus syntyy ja määritellään niinkin yksinkertaisesta asiasta, kuin koulutuksen tavoitteista ja niiden saavuttamisesta sekä niiden vaikutuksista. Lisäksi tutkimus määrittelee työpaikalla tapahtuvan koulutuksen yrityksen tuottamana koulutuspalveluna. Näkökulma on uusi niin ammatillisen koulutuksen kuin palvelun tuottamisen käytännössä ja tutkimuksessa.
Yritykset kokevat oppisopimuskoulutuksen vaikutukset positiivisina ja neutraaleina, eikä alakohtaisia eroja juuri ole. Yritykset esimerkiksi hyötyvät muun muassa ammattitaidon ja osaamisen kehittämisellä ja mahdollisuudella tarkastella omaa toimintaa. Oppisopimuksen kautta yritys myös luo ja vahvistaa verkostojaan ja suhdetoimintaansa. Oppisopimuskoulutuksen tuottamisesta syntyneet vaikutukset ovat koulutukselle asetettuja tavoitteita laajemmat erityisesti rakennepääoman osalta, jossa koulutuksen vaikutukset ulottuvat koko työyhteisön tasolle, esimerkiksi työtapojen tarkasteluna ja oman ja muiden työn arvostuksena. Tutkimuksen mukaan myönteisten vaikutusten taustalla ovat sekä työnantajan että opiskelijan arvon tuottamisen kokemus. Lisäarvon kokemus on edellytys myönteisiin kokemuksiin. Lisäksi on tärkeää, että imago yrityksestä kouluttajana on hyvä, koska se parantaa koulutettavien saatavuutta sekä luo yleistä luottamusta alalla. Tutkimukseni mukaan oppisopimuksen käynnistäminen yrityksessä kiteytyy usein ns. oppisopimusagentin varaan. Tällä tarkoitetaan sellaista kehityshakuista henkilöä, jolla on myönteisiä kokemuksia oppisopimuksesta jollakin tapaa jossakin elämänvaiheessa. Oppisopimuskoulutuksen kasvun näkökulmasta olisi tärkeää pohtia, miten tällaisia kehityshakuisia henkilöitä voisi yrityksissä tunnistaa.
Tutkimuksessa myös huomattiin, että oppisopimuskoulutuksen tuottamista estävät pääasiassa viestinnän ja tiedottamisen puute, koulutusmahdollisuuden tunnistaminen, yritysten koulutuskulttuuri sekä epäselvät mielikuvat ja käsitykset oppisopimuskoulutuksesta. Nuorten oppisopimuskoulutuksen toteuttamisen hidasteina ovat työsuhteeseen ja talouteen liittyvät seikat, nuorten kasvun vaiheeseen sisältyvät tekijät sekä esimerkiksi nuorten sitoutuminen alaan, ohjaukseen liittyvä pitkäjänteisyys ja motivaatio sekä koulutusvastuun siirtyminen yritykselle.
Oppisopimuskoulutukseen liittyvä yhteiskunnallinen ja koulutuspoliittinen keskustelu sekä tutkimus ovat Suomessa erityisen ajankohtaista. Oppisopimuskoulutus on kuitenkin niin tutkimuksen kuin koulutuspolitiikankin kohteena varsin haasteellinen. Samaan aikaan se on ammatillista koulutusta, yritysten tutkintotavoitteista henkilöstökoulutusta sekä elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa. Nämä näkökulmat sekoittuvat ja lomittuvat helposti keskenään, mutta antavat toisaalta laajat mahdollisuudet ilmiön tarkasteluun ja tutkimukseen. Oppisopimuskoulutukseen liittyvä tutkimus Suomessa on varsin uutta, kun taas esimerkiksi muualla Euroopassa tai Yhdysvalloissa teema on ollut melko laajan tutkimuksen kohteena jo kauan. Kiinnostus Keski - Eurooppalaiseen oppisopimuskoulutukseen on ymmärrettävää, sillä nuorten työttömyys on tällä hetkellä yksi vaikeimmista nuoria sukupolvia koskettavasta ongelmasta. Oppisopimuskoulutusjärjestelmien vertailu eri maiden kesken on tietysti mahdollista, mutta niiden soveltaminen erilaisin toimintaympäristöihin on vaikeaa ilman koko yhteiskuntarakenteen uudelleen järjestelyä. Toimintaedellytyksiin tarvitaan monia muutoksia. Toisaalta myönteiset kokemukset ja vaikutukset aikuisten oppisopimuskoulutuksesta Suomessa, voivat hyvin herättää kiinnostusta myös muualla.
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta 4.5.2016 väitelleen filosofian maisteri Annukka Norontauksen tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirja Oppisopimuskoulutus yritysten tuottamana koulutuspalveluna: tavoitteista vaikutuksiin
Annukka Norontaus
filosofian tohtori
