14.12.2022
Ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat kattava otos työikäisestä väestöstä. Koulutuksessa näkyvät elämän ilot ja murheet, onnistumiset ja epäonnistumiset. Ammattiosaamisen lisäksi opiskelu tarjoaa opiskelijoille esimerkiksi mielekästä tekemistä, opiskelijatoveruutta, mahdollisuuden saavuttaa unelmiaan ja turvallisuutta työelämässä.
Syksyn aikana mediat ovat nostaneet esiin tarinoita koulutuksen epäonnistumisista. Myös virkahenkilöiden puheista on syntynyt kuva, että opetushallinto kyseenalaistaa ammatillisen koulutuksen kyvykkyyttä toteuttaa tehtäväänsä. Tutkintaanpa ammatillisen koulutuksen toimivuutta mittareilla, jotka yhteiskunta on toiminnan tehokkuuden, vaikuttavuuden ja asiakastyytyväisyyden arviointiin määrittäneet.
Ammatillisen koulutuksen opiskelijat
Vuonna 2021 ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärä oli 342000 eli noin 10 prosenttia työikäisestä väestöstä osallistui ammattiopintoihin. Vuodesta 2020 opiskelijamäärä kasvoi 9,3 prosenttia. Uusien opiskelijoiden määrä oli viime vuonna 139000. Tämä on enemmän kuin koskaan. Oppivelvollisuuden laajentuminen ja lisääntynyt kiinnostus ammattiopintoja kohtaan selittävät merkittävän osan opiskelijamäärän kasvusta.
Koronaepidemia on hidastanut hieman tutkintojen suorittamista. Vuonna 2020 tutkinnon suoritti 65000 opiskelijaa ja vuonna 2021 suorittajia oli 69000. Nämä ovat aiempien vuosien keskiarvoja pienempiä määriä. Lähivuodet näyttävät palautuuko tutkintojen läpäisy entiselleen.
Opiskelijoilla on yhä enemmän haasteita ja tarvetta erityiseen tai vaativaan erityiseen tukeen. Tukea tarvitsevien määrä on suurempi kuin koskaan. Kasvua vuosina 2018–2021 oli 5500 opiskelijaa, mikä tarkoittaa 22 prosentin kasvua.
Vieraskielisten opiskelijoiden määrä on lähes kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vuonna 2021 vieraskielisiä opiskelijoita oli 48000 eli 14 prosenttia kaikista opiskelijoista.
Opiskelijamäärän lisääntyminen, opiskelijoiden tuen tarpeen ja vieraskielisten opiskelijoiden määrän kasvu haastaa koulutuksen järjestäjien taloudelliset ja toiminnalliset resurssit.
Ammatillisen koulutuksen rahoitus
Tällä hallituskaudella ammatillisen koulutuksen rahoitusta on nostettu merkittävästi niin, että kokonaisrahoitus on nyt noin kaksi miljardia euroa. Kaukana ollaan kuitenkin vuodesta 2013, jolloin reaaliset käyttömenot eli kustannusinflaatio huomioon ottaen olivat noin 2,07 mrd. euroa, kun ne vuonna 2021 olivat 1,82 mrd. euroa.
Koulutuksen järjestäjät ovat ottaneet viime vuosina opiskelijoita huomattavasti enemmän kuin paikkoja on rahoitettu. Vuonna 2021 niin kutsuttujen painotettujen opiskelijavuosien määrä (tutkinnot ja muut kustannuskertoimet huomioon ottaen) ylitettiin 19200 opiskelijavuodella, mikä on 9,5 prosenttia enemmän kuin rahoituksen peruste.
Tavoitteellisten opiskelijavuosien ylittyminen johtanut ”koulutuksen halpuutukseen”, joka ei ole pidemmällä aikavälillä kestävää. Korona-aikana koulutuksen järjestäjät ovat pyrkineet tarjoamaan opiskelupaikan mahdollisimman monelle opiskelijalle.
Opiskelijamäärä ylityksiin johtaa myös opetus- ja kulttuuriministeriön tapa myöntää osa rahoituksesta vasta aivan loppuvuodesta, jonka takia koulutuksen järjestäjät joutuvat arvioimaan myönnettävää rahoitusta. Opiskelijavuodet tulee tuottaa jo aikaisemmin vuoden aikana. OKMn tulisikin jakaa tavoitteelliset opiskelijamäärät kerralla edellisen vuoden lopussa.
Opiskelijoiden ja työelämän tyytyväisyys
Opiskelijoille tehdään opintojen lopussa päättökysely. Tähän kyselyyn vastasi kesäkuun 2019 ja vuoden 2022 joulukuun välillä 160000 opiskelijaa. Yleinen tyytyväisyys opintoihin on 4,3/5 ja kaikkien esitettyjen kysymysten keskiarvo on 4,1/5. Huomioitavaa on, että kysymykseen ”Sain riittävästi opetusta ja ohjausta, jotta opintoni etenivät suunnitellusti” vastanneista vain 6,8 prosenttia oli tyytymättömiä tai erityisen tyytymättömiä.
Myös työelämäpalautetta kysytään työnantajien edustajilta esim. koulutussopimuksessa olleiden opiskelijoiden osalta. Heinäkuun 2021 ja kesäkuun 2022 välillä on annettu 19226 palautetta, joiden keskiarvo on 4,1. Haasteena on saada kattavammin työelämäpalautetta.
Johtopäätökset
Ammatillinen koulutus toteuttaa tehtäväänsä yhä haastavammassa toimintaympäristössä. Tarve ammatilliseen koulutukseen kasvaa taloudellisia resursseja nopeammin. Koulutuksen järjestäjät toteuttavat koulutusta saamaansa rahoitusta laajemmin ja kantavat hyvin vastuunsa osaavan työvoiman saatavuudesta.
Aiempaa useammalla ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla on tarve erilaisille tukitoimille. Tähän kehitykseen tulee puuttua jo varhaiskasvatuksen ja perusasteen koulutuksen aikana. Muutoin uhkana on osaamistason lasku sekä sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden lisääntyminen.
Opiskelijoiden ja työelämän mielestä ammatillisen koulutuksen järjestäjät toteuttavat hyvin koulutusta. Opiskelijoiden kokemat pettymykset opintoihinsa ovat poikkeuksia, jotka koulutuksen järjestäjien tulee käsitellä ja joista tulee oppia. Kaikilla koulutuksen järjestäjillä on käytössä laatujärjestelmät ja jatkuvan toiminnan kehittämisen menettelyt.
Tilastojen ja palautteiden perusteella on vaikeaa tunnistaa median ja hallinnon esittämää kritiikkiä. Tärkeää on, että opetushallinto ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät käyvät jatkuvaa vuoropuhelua koulutuksen kehittämisestä sekä mittareista, joilla suoriutumista arvioidaan.
Koulutus tarvitsee tehtävänsä toteuttamiseen riittävät resurssit, toiminnan vapautta sekä luottamusta. Ammatillisen koulutuksen johto, opettajat ja muu henkilöstö voivat olla ylpeitä työstään.
AMKEn toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu työn ulkopuolella: Perhe-elämä, lukeminen ja kävely pitävät mielen virkeänä. Bodybalance taivuttaa jopa rautakangen.
Veli-Matti Lamppu
Toimitusjohtaja, AMKE ry / AMKE Oy
